avoin suhde

[toimiiko]

Miehen kanssa ollaan aikanaan sovittu avoimesta suhteesta, jossa molemmilla saa myös seksuaalista kanssakäymistä muiden kanssa, kunhan asioista ja tilanteista kerrotaan, eikä harrasteta ns. ""rinnakkaissuhteita"", ikään kuin seurustella useamman kanssa samaan aikaan. Molemmilla meillä on ollut omia ""pikku seikkailuja"", lähinnä yhden yön juttuja (minulla silloin kun ollaan oltu erossa, sellaisiakin aikoja mahtuu kuuteen vuoteen).

Nyt miesystävälläni on kuitenkin tullut naispuolisia ystäviä, joista hän on ensin sanonut, että tapauksissa kyseessä ei ole mistään seksuaalisesta. Hän on saattanut kuvata uutta tuttavuutta esim. sanoilla ""mummo"" tai ""ei todellakaan mun tyyppiä"". Mutta sitten ajan kanssa, kun hän on tapaillut naisia, niin naisten suunnalta on alkanut tulla (minun mielestäni) merkkejä halusta intiimimpään kanssakäyntiin: Soittoja keskellä yötä, kutsuja kahdenkeskisille mökkiviikonlopuille, illanviettoihin yms.

Mies ei mielestään ole antanut mitään aihetta sellaiselle luulolle, että suhde olisi muuttumassa seurustelevampaan tai intiimimpään suuntaan. On sitten kuitenkin lisännyt, että jo nainen tarjoaa seksiä, niin kyllä hän sitä aikoo vastaanottaa. Että sellainen mahdollisuus on olemassa, jotain merkkiä naisten suunnalta sellaisesta on tullut.

Arvostan vapautta ja haluan sen meille molemmille suoda; siinä raamissa, että olemme toisillemme ne, keiden luo aina palataan ja siten, että olemme toisillemme ne vakituiset kumppanit.

Välillä tuntuu siltä, että mies kuitenkin haluaa ns. rinnakkaissuhteita ja kokeilla, kasvattaa ja kehittää muita suhteitaan ""samalle"" tasolle kuin meillä.

Olen yrittänyt asiasta keskustella ja kysyä, onko aluksi sovittu juttumme muuttunut, mitä rinnakkaissuhde hänelle tarkoittaa ja eikö tuollainen jatkuva tapailu, jos se syvenee myös seksin puolelle, ala jo olla rinnakkaissuhde? Ja miltä hänestä tuntuisi, jos itse tekisin samoin. Tokihan tässä murehdin asioita, joita ei ole vielä tapahtunutkaan, eikä ehkä koskaan tapahdukaan. Rakastan häntä valtavasti ja mieltä painaa, jos menetän elämäni rakkauden..

Hänen suunnaltaan palaute on ollut, että jos homma ei toimi tällaisenaan, niin hän suuntaa kokonaan pois mun luota. Hän ei halua luvata mitään eikä puhua tulevaisuudesta.

Mitäs tuumitte tilanteesta? Nyt on hyvät neuvot tarpeen.

 

[Inhorealisti]

Kertomuksesi perusteella olette taas yksi esimerkki siitä, että avoin suhde ei loppupeleissä toimi.

 

[toimiiko]

Niin, onkohan niin, että menee valtapeliksi ja sydänsuruksi. Useasti kai toinen rakastaa enemmän kuin toinen? Avoin suhde on hieno idealistinen ajatus..Mutta käytännössä vaikea toteuttaa niin, että molemmat ovat onnellisia.

 

[journalisti]

Avoin suhde ei ole suhde. Se on tarina kahdesta ihmisestä, joilla on joitakin yhteisiä asioita, kuten asunto (ei välttämättä), huonekaluja (ei välttämättä), seksiä (ei välttämättä) ja kuvitelma suhteesta, jota ei ehkä olekaan. Tätä voisi sanoa myös aikuisten seurusteluksi. Ikuinen teini-ikä. Ollaanks, vai ei? Kokeillaanks joitain muitaki, enneku ollaan ikuisesti yhes??

Lopputulos on aina sama, eli lähtö tulee, jommalle kummalle, kun sinni loppuu. Ei huvita miettiä, mitä toinen OIKEASTI haluaa. Loputon vatkominen siitä, oliko seksi sen toisen kanssa sittenkin parempaa ja jäikö tunteet vain seksiin, käy ylipääsemättömäksi ongelmaksi ja avoimuudesta tulee ahdistavaa.

Miksi ylipäätään lähteä avoimeen suhteeseen, kun siitä ei lopulta seuraa kuin sydänsuruja? Ehkäpä juuri siksi, että ulkoiset paineet seurusteluun ja vakikumppaniin ovat liian kovat, mutta hinkuja kokeilla muitakin olisi.

 

[Pinja]

Avoin suhde voi toimia, mutta siinä pitää halun tällaiseen suhteeseen lähteä molemmilta osapuolilta. Jos toinen taipuu vastoin tahtoaan avoimeen suhteeseen, niin siitä tulee vain itkua ja hammasten kiristystä.

Meillä suhde on ollut avoin alusta saakka. Sovimme suhteen pelisäännöt, eli yksittäisiä yhden yön seikkailuja saa olla, ja niistä kerrotaan toisillemme. Mitään pidempiaikaisia suhteita ei harrasteta eikä toisen selän takana pelata. Jos jompikumpi viheltää pelin tauolle, niin molemmat sitä kunnioittavat, eli silloin ei vieraissa sängyissä hypitä.

Toimii aivan vastaavasti kuin ns. normaali suhdekin, eli kumpikin noudattaa yhdessä sovittuja sääntöjä. Ei se sen kummallisempaa ole.

 

[Erasmus]

"" Avoin suhde on hieno idealistinen ajatus..""
Tuota... Haluaisitko kertoa, missä mielessä avoin suhde on hieno idealistinen ajatus.
Eikös avoimessa suhteessa sallita puolisoille mahdollisuus harrastaa seksiä vapaasti muidenkin, kun oman kumppanin kanssa. Siis seksiä, fyysistä toimintaa, fyysisten halujen tyydyttämistä, kokeilunhalun tyydyttämistä, watever.

Mikä idealistinen pointti siinä on? Mitä hienoa siinä on? Mitä henkistä tai fyysistä kasvua tai kehitystä se vie eteenpäin? Minkä merkityksen se antaa fyysiselle rakkaudelle ja läheisyydelle?

 

[mmmm]

Ite avoimessa suhteessa olleena sanon että sellainen ei toimi.Lopulta jätin miehen toisen takia.Siihen asti pidin muiden miesten kanssa hauskaa ja samalla kyllä etin uutta,parempaa.Avoin suhde oli lopun alku.

 

[toimiiko]

Pointtina on se, ettei tarvitse jättää mitään tekemättä toisen vuoksi. Että molemmat saavat tehdä juuri niitä asioita, joita haluavat. Periaatteena on se, että kun saa tehdä asioita, joita haluaa, hyvällä omallatunnolla, kaikki tehty parantaa olemassaolevaa suhdetta. Nyt olen vain käynyt pohtimaan, ettei kyllä välttämättä paranna, jos se loitontaa toisen pitkälle pois ja yhteinen aika ja toiminta vähenee huomattavasti.

 

[ellivelli]

Kuulostaa siltä, että ette ole keskustelleet pelisääntöjä tarpeeksi selväksi ennen vapaaseen suhteeseen ryhtymistä. Voidakseen toimia tuollainen järjestely vaatii todella tarkat säännöt siitä mitä yhteisesti sallitaan toisille.

Kuulostaa myöskin siltä, että miehen kohdalla kyse on nyt todellakin rinnakkaissuhteista. Kysyisinkin vain, että ovatko vastaavat suhteet sallittuja myös sinulle ja tietävätkö nuo sivusäädöt sinun olemassa olostasi?

Toisaalta jo tuo, että hän ""uhkailee"" erolla eikä näe edes yhteistä tulevaisuutta, viittaa mielestäni jo siihen, että hän vain etsii jotain parempaa. Löydettyään sen jättää sinut joko kokonaan tai yhdeksi niistä ""sivusäädöistään"". Tällainen vaikutelma minulle kirjoituksestasi tuli.

 

[toimiiko]

Niinpä. Mun mielestä oltiin keskusteltu säännöt siten, ettei mitään rinnakkaissuhteita. Mutta nyt mies on kyseenalaistanut koko rinnakkaissuhdetermin ja vetoaa myös siihen, että mitä vapautta se on, jos hän ei voi täysin toteuttaa itseään niin kuin haluaa. Ja että mun pitäisi ajatella tätä tilannetta matkana, jonka hän nyt haluaa tehdä. Ja että eihän siitä koskaan ole mitään takeita, tuleeko toinen reissuiltaan muutenkaan takaisin.

No, totta tietysti tuo kolikon puoli hänen mielestään, mutta mun mielestäni tämä vapaa suhde perustuu (tai ainakin perustui) siihen, että sai ja voi luottaa, että toinen palaa takaisin. Ja enennemminkin ennemmin kuin myöhemmin.

Enpä taida haluta jäädä sivusäädöksi, mutta täytyy sanoa, että sydän itkee. Pahaa tekee niin ettei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Melkein seitsemän yhteistä vuotta takana. Ikävöin myös hänen lapsiaan...Vaikka on kulunut vasta pari viikkoa, kun en ole nähnyt heitä. Mutta mies ei halua mua nyt itsensä ja lastensa seuraan.

Kaiken lisäksi, uskomatonta, mutta totta: Mua kiukuttaa tunne, että ikään kuin ""häviän pelin"" mitäänsanomattoman näköiselle ""ei yhtään mun tyyppiä"" hiirulaiselle ja varmaan jo vaihdevuosi-iässä olevalle ""mummolle"".

Elämä vissiin vaan on.

 

[kysymys]

MIkä pontti on loppujen lopuksi siinä että ei tarvitse jättää mitään tekemättä toisen vuoksi?

Onko seksi sama asia kuin esim. postimerkkien keräily tai vuorikiipeily? Tai osallistuminen laulukilpailuun tai johonkin muuhun ?

Miten seksikokemusten keräily kehittää ihmistä?

Parantaako se jotain osa-aluetta teidän aivotoiminnastanne?
Tuo vaan kuulostaa niin pirun tyhjänpäiväiseltä-

Jos kysymykseen on joku vastaus, niin haluaisin tietää sen mielelläni. Jos taas ei ole, niin voitte vaikka haukkua minut suvaitsemattomaksi ja putkinäköisesti.
Ennen sitä kerron kuitenkin, että minulla ei ole teidän valintojanne vastaan mitään.

No ap:kin näyttää jo olevan sillä kannalla että ei se avoin suhde tuo kuin ongelmia, suhde hajaantuu ja jakautuu lopulta kollektiiviseksi sekä perseen että sydämen jakamiseksi useiden ihmisten kesken, jolloin jää vähemmän panoksia suhteen kehittämiseen...no meni taas..kysymykseen vastauksia siis?

 

[Napsu]

Nyt en ymmärrä. Haluat avointa suhdetta mutta et voi ahdistumatta kestää sitä että miehesi voisi välittää näistä ulkopuolisista ""suhteistaan"". Et kai sinäkään pelkän seksin takia harrasta seikkailujasi, varmasti taustalla omille motiiveillesi on muutakin? Tosin pahoin pelkään että motiivisi ovat muuta kuin aito into avoimeen suhteeseen, koska olet tullut kysymyksinesi palstalle. Uskon, että miehesi on nyt löytänyt uuden kiinnostuksen kohteen, ehkäpä hän haluaa aloittaa tämän kanssa avoimen suhteen. Miksei se voisi olla mahdollista? Loppupeleissä avoin suhde ei ole sen takuuvarmempi kestoltaan kuin mikään muukaan suhde. Sekin kun voi vaihtua joko uudeksi avoimeksi suhteeksi tai vähemmän avoimeksi. Jätän sinut jos et...ei kuullosta hyvältä parisuhteelta oli se sitten avoin tai ei.

 

[Niin on]

Vapaus osoittautuu usein vankilaksi...

 

[mies]

Tai avoin suhde on niille, jotka eivät luota. Eipä tule avoimessa suhteessa pettymyksiä, mutta ei sekään ole tae suhteen kestämisestä.

 

[vai pelin]

Häviät pelin...(vaikka se on jokaisen oma asia) en ole koskaan ymmärtänyt, miksi pitää olla yhdessä, jos haluaa sellaiset pelisäännöt kuin mitä teillä on. Jos rakastaa jota kuta valtavasti (vai miten sen nyt ilmaisitkaan) ei varmasti halua, että rakkauden kohde harrastaa seksiä toisten kanssa.

Tuntuu siltä, että avoimissa suhteissa on käynyt niin, että jompi kumpi ei halua sitoutua. Sitten tämä sitoutumista vastustava luo ikään kuin ne pelisäännöt, joiden puitteissa suostuu seurustelemaan. Ja sitten toinen suostuu näihin sääntöihin siinä pelossa, että tulee muutoin jätetyksi.

 

[Liberta]

Oma kokemus on, että ei toiminut. Meillä se oli sitä, että toiselle ei ikään kuin riittänyt oma kumppani, oli vielä halua ""katsella ympärille"" sitoutumatta ja toinen olisi oikeasti halunnut tavallista seurustelua, mutta suostui pakon edessä. Eli ikään kuin vaihtoehto erolle. Seurauksena oli koko homman ehdottajan mustasukkaisuus, kun huomasi suhteen tuovan paitsi vapautta tehdä mitä vain, myös velvollisuuden sietää, että toinenkin tekee mitä vain. Yritettiin vielä tavallista seurustelua, mutta loukkaantumista ja epäluuloa oli siinä vaiheessa molemmilla jo liikaa.

Tiedä sitten, oliko lopullinen tuho avoimen suhteen vika vai lykkäsikö se muutenkin selvää eroa.

Yleensä ottaen luulen, että jos parisuhde on kunnossa, avoimiin suhteisiin tuskin tulee tarvetta. Suoraan sanottuna minusta sinun miehesi kiristää sinua uhkaamalla jättää, jos et suostu hänen sääntömuutoksiinsa. Olisikohan elämäsi kannalta ihan hyvä juttu, jos antaisit hänen kerrankin toteuttaa uhkauksensa?

 

[minä]

Minun pieneen päähäni ei mahdu miten avoin suhde voisi jatkua, eihän siinä kuitenkaan sitouduta toiseen, toinen on vaan kuin kotipesä jonne voi palata kun ei jaksa viilettää. Mutta kotiakin voi vaihtaa kun löytyy parempi. Miten tätä avointa suhdetta ehtisi hoitaa kun on muitakin aikaa vieviä hoitoja, kun normaaliakin suhdetta on vaikea pitää kukoistavana ilman että jompikumpi alkaa miettiä tai etsiä parempaa. Aina maailmassa riittää ihmisiä, että voisi löytää omaansa paremman tai sopivamman, jollain tavalla. Sitoutuminen taas on tavallaan päätös siitä, että tätä rakkaus eikä etsi mahdollisuuksia löytää parempi.

 

[Pinja]

Ihan pakko ”oikaista” muutama väärinkäsitys avoimesta suhteesta. Tai ainakin siitä avoimesta suhteesta miten se meillä toimii.

Nimimerkki minä
Avoimen suhteen tarkoitus ei suinkaan ole se, että jatkuvasti viiletetään vieraissa ja aina on menossa joku viritys johonkin suuntaan. Meilläkin on nyt mennyt pari vuotta siten, että kumpikaan ei ole harrastanut avioliiton ulkopuolista seksiä. Aivan kuten kenellä tahansa, meilläkin on elämässämme erilaisia kausia, toisinaan haluttaa olla aina kotona poistumatta yhtään mihinkään ja toisinaan haluttaa taas nähdä muutakin.
Sitoutuminen toisiimme on taas vahvempaa kuin keneenkään muuhun ikinä. Aivan samalla tavalla me olemme löytäneet rakkauden toisistamme, EMMEKÄ ETSI MAHDOLLISUUKSIA LÖYTÄÄ PAREMPI. Tuo on juuri se yleinen valitettava harhakäsitys. Kumpikaan meistä ei etsi parempaa tai jotain toista, olemme vain molemmat samanlaisia, eli kumpikin tunnistaa ja tunnustaa toisilleen, että haluamme joskus mahdollisuuden harrastaa seksiä vieraankin ihmisen kanssa, mutta haluamme tehdä sen ehdottomasti ilman syyllisyyttä ja toisen pettämistä. Meilläkin toisen selän takana vieraissa käynti on ihan yhtä paha ”rikos” kuin missä tahansa suhteessa. Silloin on rikottu yhteisiä pelisääntöjä ja toisen luottamus.

Nimimerkki mies
Kuten jo yllä vähän viittasin, niin luottamus on tässäkin parisuhteessa ihan ehdoton juttu. On pystyttävä olemaan toisen luottamuksen arvoinen ja pystyttävä luottamaan itsekin toisen lupauksiin ja sovittuihin sääntöihin. Ei avoimen suhteen tarkoitus ole suojella itseään pettymisiltä. Ei ole tarkoitus, että avoimeen suhteeseen aletaan sen vuoksi, että jos se menee vieraisiin, niin enpähän ainakaan ole yllättynyt. Avoin suhde lähteen MOLEMPIEN HALUSTA harrastaa seksiä parisuhteen ulkopuolisen ihmisen kanssa silloin tällöin.

Missäköhän vaiheessa ihmiset käsittävät, ettei kysymys ole jonkun paremman tai uuden etsimisestä entisen tilalle?

 

[kysymys]

Kysyit:

>>>Missäköhän vaiheessa ihmiset käsittävät, ettei kysymys ole jonkun paremman tai uuden etsimisestä entisen tilalle?>>>

Siinä vaiheessa kun lakkaamme kuulemasta avoimissa suhteissa olevien valitusta juuri siitä mistä ap:kin valittaa.

Sen käsitän, että siinä ei avoimien suhteilijoiden mielestä alunperin ole tämä tarkoitus, siitä vaan käytännössä kehkeytyy sellainen.

 

[Toisin päin]

""Siinä vaiheessa kun lakkaamme kuulemasta avoimissa suhteissa olevien valitusta juuri siitä mistä ap:kin valittaa.""

Pitääkö sinun lakata kuulemasta myös ei-avoimessa parisuhteessa elävien valitusta kumppaninsa pettämisestä, ennen kuin uskot, ettei niissäkään ole kyse uuden tai paremman etsimisestä?

Itse en voisi olla avoimessa parisuhteessa, mutten lähtisi suoralta kädeltä tuomitsemaan niitä, jotka voivat. Eikös sitä avoimessakin suhteessa voi yhteisistä pelisäännöistä sopia samalla tavoin kuin muissakin parisuhteissa.

Kaikki parisuhteet eivät vain toimi, ei avoimet eivätkä myöskään ei-avoimet. Ei sen perusteella kuitenkaan voi lähteä yleispäteviä määritelmiä parisuhteen tarkoituksesta tekemään. Jos voisi, niin eipä ns. normaalienkaan suhteiden tarkoitusperät sen ihailtavampia olisi.

 

[kysymys]

Miksi sinä niin kamalasti pelkäät jos joku vähän tekee päätelmiä.
Suomessahan ei ole edes mitään lakia joka kieltää ihmistä antamasta seksiä ilmaiseksi toisille ihmisille.

Ja kyllä pitää, siis lakata kuulemasta myös ei-avoimessa parisuhteessa elävien valitusta kumppaninsa pettämisestä, ennen kuin uskon, ettei niissäkään ole kyse uuden tai paremman etsimisestä.

Nimenomaan siitähän siinä on kyse. Mies tai nainen pettää koska haluaa etsiä parempaa, ja pelkää menettävänsä jotain jos ei tutustu jokaisen tapaamansa viehättävän ihmisen sukupuolielimiin.

 

[Johanna]

Voihan se toimia, mutta minusta suhde ihan kahdestaanki on jo sen verta vaikea toisinaan, että en siihen haluais kolmatta, neljättä...osapuolta. Kyllä systeemi varmaan joidenkin kohdalla toimii, mutta omalla kohdallani tuskin vaikka sitä kuinka haluaisin.

 

[Toisin päin]

""Nimenomaan siitähän siinä on kyse. Mies tai nainen pettää, koska haluaa etsiä parempaa...""

Tämä on sinun näkemyksesi, ja tietyssä mielessä ihan totta. Toisaalta jos puolisot ovat keskenään sopineet, että vieraisiin sukupuolielimiin saa tutustua, niin eihän se silloin ole pettämistä. Niin kauan kuin keskinäisiä sopimuksia ja lupauksia ei rikota, ei ole kyse minusta pettämisestä. Ja niitä keskinäisiä lupauksia rikotaan myös ei-avoimissa parisuhteissa.

Pettämisessä tarkoitus on kaiketi etsiä uutta ja parempaa, itse parisuhteessa ei ole. Parisuhde se on avoinkin suhde, siinä on vain toisenlaiset säännöt kuin esim. minun parisuhteessani. Ja pelkästään sen perusteella, että kaikki avoimet suhteet eivät toimi, en lähde tuomitsemaan kaikkia.

 

[Ylva]

Minusta kuulosti siltä että alkuperäisen kirjoittan ongelma on se että mies haluaa avoimen suhteen tai muuten hän jättää. Nainen, tässä tapauksessa, on mukautunut ylläpitämään ""avointa suhdetta"" ja uskoo että se on jollain tavalla luottamuksellinen ja ei petetä jos ei ole henkistä yhteyttä! Voihan mies hakea muutakin kuin seksiä, ensin ystävyys joka johtaa sänkyyn, onhan se helpompaa koska suhde on avoin. Vai uskotko että mies perääntyy jos seksiä ehdottava nainen on hänen ""ystävä"". Pah.

Minusta tuo avoin suhde on kaiken puolin potaskaa. Mitä avointa ja hienoa on suhteessa jossa kumpikin käy muhinoimassa muita? Keskenkasvuista. Miksi olla suhteessa ylipäätään? Ettekö te tajua että jos haluaa henkistä yhteyttä, ei vieraissa hyppiminen sitä lisää. Päinvastoin, jossain vaiheessa tulee nuo epäilykset ja mustasukkaisuuden tunteet. Ei ihminen ole eläin.

 

[toimiiko]

Niin no mun mielestä tää meidän avoin suhde on toiminut tähän saakka..Mutta nyt mies on tosiaan ""ottanut etäisyyttä"" tän rinnakkaissuhdekeskustelun takia. Ei olla nähty kahteen viikkoon ja yleensä ollaan nähty melkein joka päivä. En vuoden sisään muista kovin montaa yötä, kun mies ja lapset olisivat olleet miehen asunnolla yötä, yleensä ovat aina mun luona.

Mun mielestä suhde ei oo kyllä enää suhde, jos tässä vaikka puolikin vuotta joudun odottelemaan miestä takaisin, tietämättä missä mennään - tai siis että missä hän menee niiden muiden kanssa. Hänen mielestään kun minun pitäisi nyt antaa hänelle rauha olla ""omalla matkallaan"", ei kysymyksiä, ei yhteydenottoja. Odotella vaan.

Kauhea ikävä on ja paha mieli! Kai pitää vaan antaa toiselle rauha, kun ei kukaan pitämällä ja pyytämällä pysy. Mutta nyt kyllä olen huomannut myös sen, että rakastan miestä tosi tosi paljon ja lapsiakin kuin omiani. Miten ihmiset selviytyy tällaisista eroista (tai ehkä eroista ja epäselvistä tilanteista)? Kaikki huomiset päivät tuntuu tällä hetkellä ihan tyhjiltä, turhilta ja itkuntäyteisiltä..Neuvoja saa antaa tähän masennukseen

Sen verran täytyy muuten tätä omaa vapaan suhteen valintaansa puolustaa, että samalla tavalla ne puoliskot mun mielestä voi lähteä jonkun toisen perään, oli ollut lupa katsella ja kokeilla muita tai ei. Että tää tilanne ei välttämättä mun mielestä johdu pelkästään vain ja nimenomaan siitä, että suhde on luonteeltaan avoin.