avoinsuhde netissä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

minä

Vieras
Olen ollut yhdessä poikaystäväni kanssa jo jokusen vuoden ja herralla on nyt muutamaan otteeseen ollut hieman ikivä tapa jäädä kiinni netti livertelystä muille naisille. Aluksi olin murheen murtama, mutta nyt olen alkanut miettiä voisiko se ollakin ihan hyvä juttu.

Suhteemme on erittäin hyvä, olemme samalla aaltopituudella ja meillä on yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia, mutta poikaystäväni kaipaa miehisenä miehenä mahdollisuutta pönkittää omaa miehuuttaan netissä. Itselläni moista tarvetta ei ole aikaisemmin ollut, mutta nyt mietinkin voisiko se tuoda mukavaa piristystä arkeen.

Kysynkin siis teiltä, että onko teillä kokemusta parisuhteen ulkopuolisista suhteista, jotka ovat vain nettisuhteita? Voiko sellainen toimia ilman että se pilaa hyvän parisuhteen? Ukkelini ei pettäisi minua ikinä livenä, mutta hän näyttää kaipaavan pientä piristystä/seikkailua ja saa sitä nettiflirtistä. Ja toisaalta mieheni on vähäsanainen mies, mitä kehuihin ja romantiikkaan tulee, niin ei itseäni haittaisi jos kuulisin niiltä joltain toiselta.

Haluan vielä korostaa, että rakastan miestäni enkä missään nimessä halua vaihtaa häntä kenenkään toiseen. Mietin vain kumpi on pienempi paha: Se etten luota ukkeliini ja yritän kytätä hänen nettiflirttailuaan vai hyväksyn asian ja annan itsenikin nauttia hieman flirtin iloista.

Kaikki mielipiteet ja kokemukset ovat tervetulleita! :)
 
Vaikka netissä ollaankin, silti jokaisen näppiksen takana on ihminen. Lihaa ja verta. Itse en henkilökohtaisesti haluaisi antaa kenellekään toiselle viitteitä kiinnostuksesta, jos ja kun sellaista ei ole. Koska se toinen voi olla oikeasti kiinnostunut. Miksi siis pahoittaa kenenkään mieltä antamalla väärää toivoa? Joten en sinuna nauttisi flirtin iloista. Pyysit mielipiteitä ja tämä on omani. Tee toiselle kuten itsellesi toivot tehtävän.

Ja sitten mieheesi. Kuulostaa pelimieheltä ja heidän kanssaan elämä ei ole kovin helppoa. Ei niin, että sinun täyty ykatsoa tätä pientä nettiflirttiä läpi sormien, vaan sinun täytyy hyväksyä se, ettei miehesi pysy ehkä edes uskollisena. Ja että nettiflirttailu takuulla menee pidemmälle tilaisuuden tullen. Joko ihminen on flirtti tai ei . Netissä, työpaikalla, pikkujouluissa, harrastuspiirissä, ihan sama missä. Sinun on hyvä tunnustaa itsellesi tosiasiat.
 
Hehhheheh, joo anna ihmeessä miehelle lupa flirtata netissä vapaasti ja harrasta toki itse samaa. Eihän se mies tietenkään ikinä menisi heppiään näitten nettinaisten pimpsoissa dippaamaan, joo ei tietenkään. Eihän ne ikinä ;) Ja naiset, jotka netissä liikku ei tietenkään koskaan saa suorasukaisia ehdotuksia varatuilta miehiltä, joo ei tietenkään. Ja ne ei koskaan johda ikinä mihinkään, joo ei tietty. Ei ainakaan ap:n miehen harrastusten kohdalla (jota hän siis on harrastellut naiseltaan salaa).

Kuulostaa kyllä tosi "miehiseltä mieheltä", jos pitää jotain tuntemattomia nettiluuskia kehua (vaikka omaa naista ei muistakaan) ja "flirtata" näiden kanssa. MItähän se niille lepertelee, aivan varmasti juuri niitä sanoja, jotka jättää kotonaan mainitsematta, kun on jo kyllästynyt samaan homeiseen pipariin.

Onnea, pelimiesten kanssa on aivan mahtavaa seurustella!
 
Eikö se nimeltä mainitsematon kansanedustajakin tällaista nettiflirttiä harrastanut, kun vaimo oli mennyt nukkumaan. Kohta ei nettiflirtti enää riittänyt vaan oltiin jonkun valiokunnan istunnon jälkeen menossa taksilla jo sinne flirtin kohteen luo iltakahville. Loput tiedämme iltapäivälehtien lööpeistä.... kuinka sitä kaduttiin ja vaimo antoi lausuntoja: "Ei tämä kivalta tunnu!" ...... Juuh....
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä;10359471:
Olen ollut yhdessä poikaystäväni kanssa

Ihanan talebanimaista kommenttia täällä! AK-47 rulettaa!
Pyhä viha ja normisota! Ankara kirous uskottomille kokeilijaluopioille! Hou-hou-hou!

Minusta olet oivaltanut erittäin tärkeän perusasian.

Jotkut näköjään uskovat että saippua pysyy parhaiten kädessä kun puristaa lujasti. Kielletään kaikki mitä pystytään ja tehdään olo mahdollisimman ahtaaksi ja tukalaksi kotona. Eihän se kumppani siitä mihinkään voi sitten kadota. Kyllä lähtee, jo ilman mitään muuta syytä. Vanha kansa tietää että helpommin vahtii kapallista kirppujakin.

Ihmisissä ja siten ihmissuhteissa on oikeasti sellainen paradoksi, että mitä enemmän vapauksia antaa, sitä vahvempi onkin sitoutumishalu, yllättäen. Ja mitä tiukempaan sitoo sitä voimakkaampi on irrottautumishalu. Hyvin yksinkertainen ja selkeä asia. Sillä omalla itsenäisellä tahdolla se suhde kasassa pysyy. Turha kuvitella muuta.

On sitten kahdenkeskinen asia sopia miten eletään. Tähän huomioni kiinnittyykin seuraavaksi.

"avoinsuhde netissä?"
En saa mitään tolkullista käsitystä tuosta, mitä se voisi olla. Kai mahdollisimman hankalan valitsit.
Ensinnäkin avoin suhde viittaa jo ennestään seksiin. Suosittelen ainakin tuon "avoimen" hylkäämistä, ellei sen haluta sisältävän jotain "nettiseksiä", mitä lie sekään. Toisekseen 'netti' tuntuu edustavan monille jotenkin taikauskon värittämää pahuuden sokkeloon, mihin suhtaudutaan vanhoillislestadiolaisittain kuin synnin syvimpään uumeneen.

Mitähän se nettilivertely sitten on? Mielestäni on huonoa praktiikkaa suunnitella kovin erilaisia keinotekoisia käyttäytymismalleja eri ympäristöihin. Tässä mielessä olisi selvintä, jos nyt rajoista puhutaan, sopia ne samoiksi riippumatta viestintätavasta. Mikäli halutaan luoda tällainen erikoislaajennus, on kummankin syytä mieltää se asia sitten yhtenevästi selväpiirteisenä.


"Aluksi olin murheen murtama, mutta nyt olen alkanut miettiä voisiko se ollakin ihan hyvä juttu."
Tietenkin voi olla. Se riippuu kokonaan TEISTÄ! Ei voi olla mitään merkitystä sillä mitä jotkut toiset tekevät, ellei sitten normiajattelu ahdista. Ei kannata yrittää turvallisesta häkistä ulos jo pelottaa liikaa (niinkuin jotkut kommentit painostavat).


"Kysynkin siis teiltä, että onko teillä kokemusta parisuhteen ulkopuolisista suhteista, jotka ovat vain nettisuhteita?"

En juuri tästä ole kuullut, mutta ei ole mitään syytä sille etteikö toimisi loistavasti, kuten mikä tahansa sopimus. Kun kerran avoimen suhteenkin saa toimimaan, miksi ei pienempää, vähempää.
Sitäpaitsi ajattelisin mieluummin että, jos jokin ei toimi kunnolla se on normisuhde. Syynä veikkaisin olevan juuri ahdasmielisyyden aiheuttaman nihkeyskitkan. On se kumma, ettei muka pystyisi oman ajattelunsa mukaan elämään? Aika outoa? Missähän se viisaus oikein majailee kun ei sitä meillä ihmisillä tunnu olevan?


"Suhteemme on erittäin hyvä, olemme samalla aaltopituudella ja meillä on yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia – Haluan vielä korostaa, että rakastan miestäni enkä missään nimessä halua vaihtaa häntä kenenkään toiseen."

Tässä on oikein hyvä lähtökohta ja vankka perusta. Teette vain kunnollisen sopimuksen keskenänne ja elätte sen mukaan, niinkuin jokaisen pitäis tehdä. Ei vain ole sopijaksi monistakaan, kun tärkeämpää on kiihkoilla ja tapella mielipitettensä kanssa.


"Mietin vain kumpi on pienempi paha: Se etten luota ukkeliini ja yritän kytätä hänen nettiflirttailuaan vai hyväksyn asian ja annan itsenikin nauttia hieman flirtin iloista."

Ilmanmuuta jäkimmäinen! Ensimmäinen pilaa suhteen tasan varmasti ja täydellisesti. Eikö se muka pilaa, vaikka kuinka hyvän suhteen? Sehän olisi Sinulta uskottomuutta!
 
Ihanaa, että tänne vastaa edes joku tosissaan.

Siis tarkennettuna mieheni on jäänyt pari kertaa kiinni muiden naisten kehumisesta ja flirttailusta. Siis ei mitään sellaista että numeroita olisi vaihdettu tai että se oli jotain "vakavaa".

Avoimella suhteella (en keksinyt parempaakaan sanaa) tarkoitin sitä, että kumpikin saisi flirttailla vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ehtona tahtoisin vain ehdottomasti sen, että numeroita näiden henkilöiden kanssa ei saa vaihtaa ja toisen osapuolen täytyy tietää että mieheni/minä olemme varattuja emmekä etsi mitään vakavaa seuraa vaan ihan pelkkää hupia. En missään tapauksessa halua aiheuttaa muille ihmiselle väärääkäsitystä saatikka pahaamieltä.
 
No mikä sellaisen flirtin IDEA oikein on? Aikuisella ihmisellä?? Että tässä vaan netissä kehuskellaan toisen ulkonäköä... Kuulostaa jotenkin aika absurdilta, että aikuinen mies tällaista etsisi. Anteeksi, mutta oletkohan nyt liian sinisilmäinen ja luottavainen? Eihän miehesi kertonut mitään flirtistäkään, ennenkuin jäi kiinni. Ja nyt hän sitten väittää, ettei numeroita ole vaihdettu. Hmmm....
 
Eli ap:n mies on jäänyt muiden naikkosten kehumisesta kiinni, mutta ap itse ei kertomansa mukaan saa mieheltään kehuja, joten hänen mielestään on sitten järkevää ellei jopa iloista hakea niitä kehuja muualta vierailta miehiltä (oiekasti, eikö tuo muista kuulosta vastenmielisen pinnalliselta?).

Missä ihmeen kehukuplatodellisuudessa te elätte? Ja millä ilveellä tuollaisesta virtuaaligigolosta saa väännettyä miehekkään miehen? Eikö teitä ällötä joku tyhjän lätiseminen puolitutuille vastakkaisen sukupuolen edustajille, varsinkaan jos motiivina on tietoisesti kehujen hakeminen? Ja minä ihmeen itsetuntobuustereina te molemmat muita ihmisiä oikein pidätte?

Ja kerro nyt ap jo ihmeessä minkä ikäisiä te olette, yläasteella vai amiksessa? Ei tuollaista lapsellisuutta voi enää yli parikymppisenä olla.
 
Eli ap:n mies on jäänyt muiden naikkosten kehumisesta kiinni, mutta ap itse ei kertomansa mukaan saa mieheltään kehuja, joten hänen mielestään on sitten järkevää ellei jopa iloista hakea niitä kehuja muualta vierailta miehiltä (oiekasti, eikö tuo muista kuulosta vastenmielisen pinnalliselta?).

Missä ihmeen kehukuplatodellisuudessa te elätte? Ja millä ilveellä tuollaisesta virtuaaligigolosta saa väännettyä miehekkään miehen? Eikö teitä ällötä joku tyhjän lätiseminen puolitutuille vastakkaisen sukupuolen edustajille, varsinkaan jos motiivina on tietoisesti kehujen hakeminen? Ja minä ihmeen itsetuntobuustereina te molemmat muita ihmisiä oikein pidätte?

Ja kerro nyt ap jo ihmeessä minkä ikäisiä te olette, yläasteella vai amiksessa? Ei tuollaista lapsellisuutta voi enää yli parikymppisenä olla.
 
Eli ap:n mies on jäänyt muiden naikkosten kehumisesta kiinni, mutta ap itse ei kertomansa mukaan saa mieheltään kehuja, joten hänen mielestään on sitten järkevää ellei jopa iloista hakea niitä kehuja muualta vierailta miehiltä (oiekasti, eikö tuo muista kuulosta vastenmielisen pinnalliselta?).

Missä ihmeen kehukuplatodellisuudessa te elätte? Ja millä ilveellä tuollaisesta virtuaaligigolosta saa väännettyä miehekkään miehen? Eikö teitä ällötä joku tyhjän lätiseminen puolitutuille vastakkaisen sukupuolen edustajille, varsinkaan jos motiivina on tietoisesti kehujen hakeminen? Ja minä ihmeen itsetuntobuustereina te molemmat muita ihmisiä oikein pidätte?

Ja kerro nyt ap jo ihmeessä minkä ikäisiä te olette, yläasteella vai amiksessa? Ei tuollaista lapsellisuutta voi enää yli parikymppisenä olla.

Täysin samaa mieltä. Vain kissa kiitoksella elää! Kummallista on, että kumppaniaan pitäisi koko ajan kehua ja tämän ylivertaisia jenkkakahvojaan kehua kaikkien kuullen. Muu aika pitäisi kulkea kuin lappusilmäinen ruuna. Stana!
Kyllä suomalainen mies osaa mielipiteensä sanoa - asiasta kuin asiasta - mutta tyhjänpäiväiseen kiittelyyn tai kehumiseen hän ei lähde. Sanoo sitten kun on jotain asiaa.

Sellaiset tyhjänpäiväiset livertelyt ja lavertelut kuuluvat espanjan, turkin tai italian kikeloille (joille kahden viikon välein tjäärepori ja aurinkomatkat tuo uusia tarjoja ja tuulikkeja, kirstejä ja kaarinoita pamputettavaksi)

Kehutaan silloin, kun on jotain kehumeisen aihetta: kauniit silmät, sileä iho, sievä tukka, isot tissit, tiukka pimppi!
 
Viimeksi muokattu:
Täysin samaa mieltä. Vain kissa kiitoksella elää! Kummallista on, että kumppaniaan pitäisi koko ajan kehua ja tämän ylivertaisia jenkkakahvojaan kehua kaikkien kuullen. Muu aika pitäisi kulkea kuin lappusilmäinen ruuna. Stana!
Kyllä suomalainen mies osaa mielipiteensä sanoa - asiasta kuin asiasta - mutta tyhjänpäiväiseen kiittelyyn tai kehumiseen hän ei lähde. Sanoo sitten kun on jotain asiaa.

Sellaiset tyhjänpäiväiset livertelyt ja lavertelut kuuluvat espanjan, turkin tai italian kikeloille (joille kahden viikon välein tjäärepori ja aurinkomatkat tuo uusia tarjoja ja tuulikkeja, kirstejä ja kaarinoita pamputettavaksi)

Kehutaan silloin, kun on jotain kehumeisen aihetta: kauniit silmät, sileä iho, sievä tukka, isot tissit, tiukka pimppi!

Eli jos mies ei kehu naista, nainen voi olettaa, ettei hänessä ole miehen mielestä mitään kehuttavaa. Miksiköhän mies silloin edes seurustelee tällaisen naisen kanssa? Seurusteletteko te yleensäkin sellaisten ihmisten kanssa, joista ette löydä mitään hyvää sanottavaa? Jos näin, miksi sen kumppanin pitäisi sekuntiakaan katsella tällaista menoa?

Itse kyllä edellytän kehuja mieheltäni ns. sopivissa määrin ja olen niitä saanutkin - ja ihan ilman mitään painostusta tai vaateita. Joskus kyllä kysynkin, mistä hän minusta tykkää ja oletan, että osaa jotain vastata, kun kerran kanssani seurustelee. Joku syyhän siihen on, että hän on minun kanssani eikä naapurin Liisan. Keneltä ihmisen sitten pitäisi odottaa kehuja, jos ei omalta puolisoltaan? Ja kehuja kaipaa lähes jokainen - ja lähes kaikkien meistä olisi hyvä saada niitä. Ne kertovat, että olemme hyväksyttyjä, että meistä pidetään.

Mielestäni ei ole väärin hakea jonkin verran kehua suhteen ulkopuoleltakin, mutta jos sitä tekee korvatakseen kiitoksen puutteen omassa suhteessa, silloin asiat ovat vinksallaan.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja minä;10360319:
joku tosissaan
Ketju on helisemässä, herjaus ja solvaus hyvässä vauhdissa, kirouksia julistetaan jne.


"jäänyt pari kertaa kiinni muiden naisten kehumisesta"
Suurin ongelma tässä on nyt se, että on lähes mahdotonta ymmärtää mitä milläkin ilmaisulla tarkoitetaan. Sopimuksen tekeminen on liian epämääräistä ja sen noudattaminen voi kaatua typeriin väärinkäsityksiin.

Mehän kaikki tiedämme mitä flirttailu on. Olemme vain kaikki eri mieltä siitä. Lisäksi tiedämme mitä se ei ole ja siitäkin olemme eri mieltä. Kansa napisee.

"Siis ei mitään sellaista että numeroita olisi vaihdettu"
Jos halutaan viitata mm. puheluun, tekstariin, kontaktinottoon netin ulkopuolella, ei ole järkevää puhua numeroista jne.

"tai että se oli jotain "vakavaa"."
Kaikki on äärimmäisen vihjaavaa, ei ole ihme että kansa kiihottuu.
Jotenkuten ehkä menettelevä olisi jo "flirttisuhde", mutta pääseekö sen sisällöstä selville?

Nimi ei ole tärkeä, se voi olla vaikka "Koesopimus n:ro 1", mutta jos sisältö on 'ympäripyöreä', on sopimusta mahdotonta noudattaa, tai sitten välttää tekemästä mitään, sellaistakaan minkä on aiemmin ajatellut sallituksi ja sopimus kääntyy itseään vastaan.



"Ehtona tahtoisin vain ehdottomasti"
(suhde-ehtosopimus)

1. numeroita näiden henkilöiden kanssa ei saa vaihtaa
(tarkoittanee että viestiyhteys vain netissä, anonyyminä?)

2. toisen osapuolen täytyy tietää että mieheni/minä olemme varattuja emmekä etsi mitään vakavaa seuraa vaan ihan pelkkää hupia.
(ompahan vihjaileva sisältö, ihan 'avoin')

3. muille ihmiselle ei saa antaa väärää käsitystä, eikä tuottaa pahaa mieltä


Tätä normihäväistystä sitten kansa lukee taas kuin piru raamattua. Ehtona on vain ehdottomuus. Jatkuu…
 
Vain kissa kiitoksella elää!
Sitä kissakin ostaisi!


"Eli jos mies ei kehu naista, nainen voi olettaa, ettei hänessä ole miehen mielestä mitään kehuttavaa."
Oletus voi olla ensimmäinen askel erehdykseen!

"Miksiköhän mies silloin edes seurustelee tällaisen naisen kanssa?"
Liian vaikeaako sitä syytä keksiä?

"Seurusteletteko te yleensäkin sellaisten ihmisten kanssa, joista ette löydä mitään hyvää sanottavaa?"
Oletetaan ja erehdytään! Siihen on täysi oikeus!

"Jos näin, miksi sen kumppanin pitäisi sekuntiakaan katsella tällaista menoa?"
Eroaa sitten jos ei kestä itseään, eli oman mielensä mukaisia, omia tunteitaan, joihin jokaisella on oikeus ja joista vastuu on vain ja ainoastaan itsellään.


"Itse kyllä edellytän kehuja mieheltäni ns. sopivissa määrin ja olen niitä saanutkin - ja ihan ilman mitään painostusta tai vaateita."
Hyvä niin! Mikä on sopiva määrä?


YLEISTÄ
Kun sanotaan: "Minä rakastan sinua!", mitä se tarkoittaa? Muutamalla ensimmäisellä kerralla sitä mitä sanotaankin.

Rakastunut odottaa, ehkäpä edellyttääkin, tätä jatkuvasti ja koko ajan. Mitä se on?
Sanotaan sama, mutta toistettaessa sen sanoma muuttuu ts. sen merkitys muuttuu. Se "rakastan sinua" voidaankin aikanaan korvata hyvin jollain muulla esim. kehulla.

"Joskus kyllä kysynkin, mistä hän minusta tykkää ja oletan, että osaa jotain vastata, kun kerran kanssani seurustelee."
Oikeilla jäljillä ollaan. Miten siihen kuuluu vastata? Mitä silloin olisi sanottava, jotta viesti vastaisi odotuksia?

"Joku syyhän siihen on, että hän on minun kanssani eikä naapurin Liisan."
Juuri näin! Jos sen tietää, miksi se pitää lisäksi kuulla?

"Keneltä ihmisen sitten pitäisi odottaa kehuja, jos ei omalta puolisoltaan?
Ennenmuuta puolisolta. Mikä tarkoitus sen sanomisella, eli tällä ilmoituksella on?

"Ja kehuja kaipaa lähes jokainen - ja lähes kaikkien meistä olisi hyvä saada niitä. Ne kertovat, että olemme hyväksyttyjä, että meistä pidetään."
Täsmälleen oikein! Mikä siis on sanoma? Mikä on se tieto mitä halutaan kuulla? Mitä niin tärkeää voi olla, että sitä odotetaan, ehkä voidaan edellyttää, saatetaan tavoitella kuultavaksi painostaen, vaatien, jopa ukaillen tai kiristäen?

"Mielestäni ei ole väärin hakea jonkin verran kehua suhteen ulkopuoleltakin,"
Taas oikein! Samaa ihminen tarvitsee muiltakin, mutta mitä se on? Mitä tämä viesti välittää? Mikä on kaiken sen toiminnan tarkoitus?

"mutta jos sitä tekee korvatakseen kiitoksen puutteen omassa suhteessa, silloin asiat ovat vinksallaan."
Jälleen hyvin sanottu! Niin ovat, mutta miksi ja kenellä? Alkaa tuntua joltain, mutta miltä ja minkä takia? Asialla ei välttämättä olekaan enää yhteyttä todellisuuteen.

On kysymys tunteesta, ei tiedosta. Tieto olisi enemmän kuin tervetullut, mutta ei välttämätön juuri kuultuna. Sama tieto on saatavissa muullatavoin, itseasiassa helpommin ja luotettavampana, mutta jostain syystä jotkut haluavat nimenomaan kuulla sen! Muu ei korvaa sitä heille, vain tämä suhteellisen epäluotettava ilmaisumuoto kelpaa. Se on jäänyt minulle osittain mysteeriksi.
 
Viimeksi muokattu:
Täällähän on hyvä mahdollisuus keskustella aloittajaa kiinnostavista asioista, vaikka porukalla.

Vai pitäisikö sen kuitenkin olla kahdenkeskistä.

Naisten ajatukset aina kiehtovat minua. Eikun ajatuksia peliin.
 
Eikun ajatuksia peliin.

"Täällähän on hyvä mahdollisuus keskustella aloittajaa kiinnostavista asioista, vaikka porukalla."
Tarkoitus on käsittääkseni porukalla, ainakin järjestelyt viittaavat vahvasti siihen.

"Vai pitäisikö sen kuitenkin olla kahdenkeskistä."
Julkisluontoista kahdenkeskisyyttä? Kai se on makuasia ja kuinka kukin ruukaa. Vahvoja ovat mielipiteet ja kenties väkevähkö niiden vaikutelma.

Olen ajatellut että ketju on kuin huone, mihin voi tulla, sanoa sanottavansa, lähteä pois, tulla takaisin, vastata jos kysytään. En pidä mitenkään intiiminä, kun ei ole suljettu keneltäkään esim. lukituksella.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä nettipalstoilla liikkuu paljon porukkaa, jotka suoraan ilmoittavat olevansa varattuja/naimisissa. Sehän on sitten jokaisen oma asia, ottaako tällaiseen tyyppiin yhteyttä. Julkisestihan siinä haetaan ystävää... mutta varmasti jotain muutakin.

Näitä nettiriippuvaisia on, olen itsekin törmännyt. Vaikka on treffattu ja sovittu seurustelusta, ollaan netissä jollain toisella profiililla hakemassa jotain parempaa koko ajan. Aikaisemmin katsoin joskus läpi sormien mutta enää ei jaksa vanha leikkiä.
 

Yhteistyössä