Avoliitossa, kauanko ja miksi?

[vieras]

Oon jo jonkun aikaa miettinyt, että miks ihmiset ei enää mee naimisiin kovin helposti. Tiedän monia avopareja, joilla on lapsi(a), talolainaa, autolainaa jne, mutta eivät ole menneet eivätkä aiokaan naimisiin, ainakaan lähiaikoina.
Pitääkö siinä enää miettiä, että sitoudunko tuohon ihmiseen vai en, jos on jo kuitenkin kaikki yhteistä?

Ymmärtääköhän kukaan nyt mun pointtia?! Siis kun eihän se avioliitto oikeestaan muuta sitä suhdetta miksikään, mutta tuo sen laillisuuden (ja mun mielestä turvan) siihen elämään, kun koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Esimerkiks mun kaverin mies kuoli, olivat olleet avoliitossa ja avovaimo jäi puille paljaille yhden lapsen kanssa. Sano sitten myöhemmin, että eipä olis ollut iso asia käydä vaikka maistraatissa ja saada esim leskeneläke...

 

[myy]

no ollaan oltu 17v ja on kaks lasta..siis avoliitossa. Meillä on kaikki tehty puokkiin joten sitä asiaa ei avioliittokaan muuttais. Naimisiinmeno maksais meillä aika paljon jos tehtäis niinkuin haluttais.. joten ei ole sitten sitäkään rahaa heitetty. Se leskeneläke on niin pieni, ettei sekään motivoi. Rakastetaan toisiamme ilman papin aamentakin. Onhan meidän "liitto" kestänyt pidempään kuin toisilla avioliitto.

 

[kangasajuruoho]

Me elimme pari vuotta avoliitossa, (siitä suurimman osan kihloissa jo) ennen avioitumistamme.

 

[mellan]

5 vuotta ollaan oltu avoliitossa, enkä halua naimisiin, muuten joudun maksamaan miehen velat. Sitä kun tulee koko ajan lisää

 

[ap]

Me elimme pari vuotta avoliitossa, (siitä suurimman osan kihloissa jo) ennen avioitumistamme.

Ja mä tunnen ihmisen, jolle kävi vielä ikävämmin, kun avomies kuoli.

Siksi mietin, kun tunnen tosiaan monia nuoria avopareja, joilla esim justiinsa tuo talolaina vain toisen nimissä, eivätkä ole varmaan tajunneet tehdä testamenttia. Mitä jos tulee ero tai toinen kuolee? Monesti ajatellaan, että ei meidän kohdalle sellaista tapahdu, mutta kuolee niitä nuoriakin (kuten se poliisi). Vaikka leskeneläke ei olisi suurensuuri, on sekin parempi apu kuin pelkät omat tulot, etenkin jos vielä on lapsia.

 

[pienenhetken]

me on elelty nyt 6vuotta avoliitossa.
lapsia ja talolainaa ja sellasta

 

[janeminttu]

Me ollaan kihloissa oltu jo 5,5v. (7,5v yhessä) ja naimisiinmeno kriteerinä on mulle se että voin järjestää kunnon häähumut. Kutsua sukulaiset kaikki(paljon ollaan lisäännytty) ja kaikki hyvät ystävät(ei tarvii laskee kuka tulee kuka ei voi). Eli raha on esteenä. Se on kuiteskiin SE päivä kun saan olla prinsessa ja saan juhlia sitä maagista juhlaa. Minä kun menen kerran naimisiin ja kunnolla! Eli näillä näkymin eläkeiässä(kävelykeppi heiluu, tekarit shamppislasissa ja lonkkanivelet sijoiltaan..)

 

[ihkuraksupoksu]

Avoliitossa olin exän kanssa, 5v yhdessä, noin 4 vuotta kihloissa ja yhdessä avoliitossa asuttiin n. 3 vuotta. Ei sitten keritty mennä naimisiin ennen eroa, eli parempi varmaan niin.

Tämän nykyisen miehen kanssa ollaan oltu avoliitossa reilu 2vuotta, ja sen enempää ei kuulemma sitouduta, kun nyt on sitouduttu (yhteinen lapsi).

 

[Jaanuska]

19 vuos alkaa lokakuussa kun ollaan oltu avoparina, kihloissa tästä ajasta taitaa tulla 3 tai 4 vuotta.. Eikä kiirusta ole naimisiin, kunhan tässä ekana harjoittelee

 

[odyssey]

Me ollan elelty avoliitossa o 11 vuotta,naimisiin ei olla menty,kun ei olla saatu aikaseksi kävellä sinne maistraattiin :xmas:

 

[TUNDRA-arjen sankari-]

Avoliitossa ollaan oltu jo useampi vuosi. Avioliitto ei meidän suhdetta muuttais suuntaan taikka toiseen. Ja varmasti olisimme naimisiinkin jo menneet, jos rahatilanne olisi toinen. Mie nyt voisin karata vaikka ulkomaille ja avioitua siellä, mutta mies haluais isot häät. Ja ne olis sitten niin isot, että eihän meillä semmoiseen ole varaa. Hän kun on Norjalainen ja sielläpäin tapana pitää kunnon kemut. Rippijuhliinkin kutsutaan parisataa läheisintä sukulaista ja ystävää... Että näin meillä. Mutta kyllä mie saan sen vielä vihille kanssani karkaamaan.

 

[vieras]

On vain vähemmän "paperisotaa", jos homma joskus kaatuukin... Meillä ei oo muuta pulmaa kuoleman tapauksessa, kuin tää talo, joka on yhteinen ja jota kumpikin makselee omilla lainoilla. Meillä on kyllä lainoissa se vakuus kuolemankin varalta, mutta tiedä sitten, miten se käytännössä toimii... Tai niin, on tuo lapsi toinen pulma "perinnön" kannalta... Mutta ei olla ajateltu vielä moisia, kun kaikki ne siitä sitten selkiintyy, jos sellanen aika koittaa.