A
aviossa
Vieras
Avoliiton omaisuussuhteet
Avoliittoa ei suojata lailla kuten avioliittoa. Siksi avoliitossa on tärkeää sopia asioista yhdessä. Asioista voidaan avoliitossa sopia erilaisilla sopimuksilla. Yleisimmät avoliiton juridiset asiakirjat ovat keskinäinen testamentti ja sopimus avoeron varalta.
Avoliitossa kumppaneiden taloudelliset suhteet perustuvat omaisuuden erillisyyden periaatteeseen. Kumpikin vastaa omista veloistaan ja omistaa oman omaisuutensa. Omistussuhteista voi sopia erillisillä sopimuksilla.
Avoliiton purkautuessa ei ole ositusmenettelyä, vaan omaisuus vain eritellään. Kumpikin avopuoliso pitää sen, mikä hänellä on nimissään (ns. nimiperiaate). Jos toisella on enemmän varoja tai velkoja, tätä epäsuhtaa ei tasoiteta. Luonnollisesti kumppanit voivat sopia asiat niin, ettei lopputulos tunnu kohtuuttomalta. Sopimishalu tai -kyky voi tosin olla olosuhteiden vuoksi vähissä.
Yllätyksiä voi tulla esim. tilanteessa, että nainen on vuosia hoitanut lapsia ja yhteistä kotia olematta kodin ulkopuolella palkkatyössä ja kerryttämättä omaisuutta omiin nimiinsä. Jos mies on tänä aikana hankkinut omaisuutta yksin omiin nimiinsä, nainen voi huomata olevansa "puilla paljailla".
Kumppanin kuollessa vain hänen omaisuutensa ja velkansa merkitään perukirjaan. Nimiperiaate ratkaisee, mikä on hänen omaisuuttaan. Vainajan perivät hänen rintaperillisensä, vanhempansa, sisaruksensa jne. perintökaaren mukaisesti. Eloonjääneellä ei ole "lesken oikeuksia" kuoleman jälkeen tehtävän osituksen, lesken hallintaoikeuden tms. lesken oikeuksien tapaan.
Eloonjäänyt avokumppani perii jotain vain, jos ennen kuolemaa on hänen edukseen tehty testamentti. Eloonjäänyt avokumppani voi myös sopia omaisuudesta, hallinnasta tms. kuolinpesän kanssa. Avokumppani, joka perii testamentin nojalla puolisonsa on velvollinen maksamaan aviopuolisoa huomattavasti korkeamman perintöveron. Sen vuoksi on aina syytä miettiä, olisiko hallintaoikeustestamentti riittävä ratkaisu avopuolisoiden välille.
Yllätys voi olla ikävä, kun kymmeniä vuosia kestänyt avoliitto päättyy toisen kuolemaan ilman, että eloonjääneen kumppanin taloudellista asemaa on sitä ennen tämän varalta järjestelty.
Asianajaja voi auttaa avopuolisoita hahmottamaan avoliiton oikeudelliset vaikutukset omaisuuden suhteen. Asianajaja voi laatia tilanteeseen nähden asianmukaisia asiakirjoja kuten keskinäisen testamentin.
Näillä sivuilla on annettu esimerkkejä oikeudellisista tilanteista, joissa asianajaja voi auttaa. Yksittäisissä oikeustapauksissa tulee aina kääntyä asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Näiden sivujen tekstejä ei tule pitää varsinaisina toimintaohjeina.
Lähde: Suomen asianajajaliiton nettisivut.
Avoliittoa ei suojata lailla kuten avioliittoa. Siksi avoliitossa on tärkeää sopia asioista yhdessä. Asioista voidaan avoliitossa sopia erilaisilla sopimuksilla. Yleisimmät avoliiton juridiset asiakirjat ovat keskinäinen testamentti ja sopimus avoeron varalta.
Avoliitossa kumppaneiden taloudelliset suhteet perustuvat omaisuuden erillisyyden periaatteeseen. Kumpikin vastaa omista veloistaan ja omistaa oman omaisuutensa. Omistussuhteista voi sopia erillisillä sopimuksilla.
Avoliiton purkautuessa ei ole ositusmenettelyä, vaan omaisuus vain eritellään. Kumpikin avopuoliso pitää sen, mikä hänellä on nimissään (ns. nimiperiaate). Jos toisella on enemmän varoja tai velkoja, tätä epäsuhtaa ei tasoiteta. Luonnollisesti kumppanit voivat sopia asiat niin, ettei lopputulos tunnu kohtuuttomalta. Sopimishalu tai -kyky voi tosin olla olosuhteiden vuoksi vähissä.
Yllätyksiä voi tulla esim. tilanteessa, että nainen on vuosia hoitanut lapsia ja yhteistä kotia olematta kodin ulkopuolella palkkatyössä ja kerryttämättä omaisuutta omiin nimiinsä. Jos mies on tänä aikana hankkinut omaisuutta yksin omiin nimiinsä, nainen voi huomata olevansa "puilla paljailla".
Kumppanin kuollessa vain hänen omaisuutensa ja velkansa merkitään perukirjaan. Nimiperiaate ratkaisee, mikä on hänen omaisuuttaan. Vainajan perivät hänen rintaperillisensä, vanhempansa, sisaruksensa jne. perintökaaren mukaisesti. Eloonjääneellä ei ole "lesken oikeuksia" kuoleman jälkeen tehtävän osituksen, lesken hallintaoikeuden tms. lesken oikeuksien tapaan.
Eloonjäänyt avokumppani perii jotain vain, jos ennen kuolemaa on hänen edukseen tehty testamentti. Eloonjäänyt avokumppani voi myös sopia omaisuudesta, hallinnasta tms. kuolinpesän kanssa. Avokumppani, joka perii testamentin nojalla puolisonsa on velvollinen maksamaan aviopuolisoa huomattavasti korkeamman perintöveron. Sen vuoksi on aina syytä miettiä, olisiko hallintaoikeustestamentti riittävä ratkaisu avopuolisoiden välille.
Yllätys voi olla ikävä, kun kymmeniä vuosia kestänyt avoliitto päättyy toisen kuolemaan ilman, että eloonjääneen kumppanin taloudellista asemaa on sitä ennen tämän varalta järjestelty.
Asianajaja voi auttaa avopuolisoita hahmottamaan avoliiton oikeudelliset vaikutukset omaisuuden suhteen. Asianajaja voi laatia tilanteeseen nähden asianmukaisia asiakirjoja kuten keskinäisen testamentin.
Näillä sivuilla on annettu esimerkkejä oikeudellisista tilanteista, joissa asianajaja voi auttaa. Yksittäisissä oikeustapauksissa tulee aina kääntyä asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Näiden sivujen tekstejä ei tule pitää varsinaisina toimintaohjeina.
Lähde: Suomen asianajajaliiton nettisivut.
