DNA:n rakenteen keksijä on kuollut – James Watson menetti maineensa kun hän sanoi ääneen tutkimustensa tulokset älyn jakautumisesta maapallolla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Yhdysvaltalainen tiedemies James Watson on kuollut 97-vuotiaana, kertoo Britannian yleisradio BBC.

Watsonille myönnettiin Nobelin lääketieteen palkinto hänen osallisuudestaan DNA:n kaksoiskierre-rakenteen löytämiseen. Kyseessä on yksi 1900-luvun tieteen suurimpia läpimurtoja.

– Olemme löytäneet elämän salaisuuden, hän luonnehti löytöä.

Watsonin maine kuitenkin kärsi pahoin hänen ihmisroduista antamiensa lausuntojen takia. Hän toisteli käsitystään, että eri ihmisrodut ovat eri älyllisyyden tasolla ja että afrikkalaiset ovat älyltään eurooppalaisia alemmalla tasolla.

Puheiden seurauksena tiedeyhteisö hylkäsi Watsonin ja häneltä riistettiin yliopistolliset kunnianosoitukset. Pettyneenä tiedeyhteisöön Watson myi Nobel-mitalinsa.
 
Ap:lla tuntuu olevan sairas pakkomielle ihmisten älykkyyden arviointiin ja sen perusteella jaotteluun huonoihin ja vähemmän huonoihin ihmisryhmiin.
Älykkyyttä on monta lajia. Jos olet Pelle-Peloton, mutta et osaa alkeellisiakaan käyttäytymis- ja sosiaalisia taitoja, elämäsi rajoittu vain mammapalstalla ja jossain vielä friikimmällä saitilla 24/7 yksinpuheluun.
 
Ap:lla tuntuu olevan sairas pakkomielle ihmisten älykkyyden arviointiin ja sen perusteella jaotteluun huonoihin ja vähemmän huonoihin ihmisryhmiin.
Älykkyyttä on monta lajia. Jos olet Pelle-Peloton, mutta et osaa alkeellisiakaan käyttäytymis- ja sosiaalisia taitoja, elämäsi rajoittu vain mammapalstalla ja jossain vielä friikimmällä saitilla 24/7 yksinpuheluun.
Miksi te kaikki olette tiedevastaisia ja kiellätte tutkimustulokset?
 
  • Tykkää
Reactions: Setis.
Ap:lla tuntuu olevan sairas pakkomielle ihmisten älykkyyden arviointiin ja sen perusteella jaotteluun huonoihin ja vähemmän huonoihin ihmisryhmiin.
Älykkyyttä on monta lajia. Jos olet Pelle-Peloton, mutta et osaa alkeellisiakaan käyttäytymis- ja sosiaalisia taitoja, elämäsi rajoittu vain mammapalstalla ja jossain vielä friikimmällä saitilla 24/7 yksinpuheluun.
Miksi sä kiistät tosiasioita?
Et varmaan usko ilmastonmuutokseenkaan...
 
  • Tykkää
Reactions: Setis.
Ap:lla tuntuu olevan sairas pakkomielle ihmisten älykkyyden arviointiin ja sen perusteella jaotteluun huonoihin ja vähemmän huonoihin ihmisryhmiin.
Älykkyyttä on monta lajia. Jos olet Pelle-Peloton, mutta et osaa alkeellisiakaan käyttäytymis- ja sosiaalisia taitoja, elämäsi rajoittu vain mammapalstalla ja jossain vielä friikimmällä saitilla 24/7 yksinpuheluun.
Miksi Afrikasta muutetaan Eurooppaan?
 
  • Tykkää
Reactions: Setis.
Miksi Afrikasta muutetaan Eurooppaan?
Ehkä sinussa on jotain magneettista vetovoimaa. Höpiset tällä palstalla, ja saat afrikkalaiset lähtemään tänne kuka milläkin kyydillä. Kirjoita jatkossa turvallisista kumiveneistä ja pelastusliiveistä. Sää viilenee, eli paljon paksuja oalttoita mukaan. Täällä on hirveen kaaheen kamalasti työpaikkoja. Jos työnteko ei huvita, KelaGold auttaa. Niin persut aina mainostavat asioiden olevan. Vain Ano T. halusi vaihtaa maata ja valuuttaa.
 
Ap:lla tuntuu olevan sairas pakkomielle ihmisten älykkyyden arviointiin ja sen perusteella jaotteluun huonoihin ja vähemmän huonoihin ihmisryhmiin.
Mahdatko ymmärtää tätäkään tutkimustulosta?

Wiki:

Rodun ja älykkyyden tutkimus selvittää ihmisrotujen. ihmispopulaatioiden tai etnisten ryhmien välisiä eroja älykkyydessä. Rodun ja älykkyyden välistä yhteyttä on tavallisesti selvitetty älykkyystestien avulla. Niissä populaation standardisoitu keskiarvo on yleensä ollut 100 ja keskihajonta 15. Vertailuun on voitu käyttää myös koulumenestystä mittaavia testejä kuten SAT, PISA tai TIMSS.

Rotujen tai populaatioiden välillä on väitetty olevan todellisia älykkyyseroja. Vuonna 2005 Rushton ja Jensen julkaisivat koostetutkimuksen, jossa ihmisrodut tai populaatiot jaettiin kolmeen.

Ryhmien älykkyysosamäärien keskiarvoksi annettiin "mustille" ÄO = 85, "valkoisille" ÄO = 102 ja "itä-aasialaisille" ÄO = 106.

Yhdysvalloissa on pantu merkille aasialaisamerikkalaisten yliopisto-opiskelijoiden suhteellisesti muita parempi akateeminen menestys.[2][3] Eri maissa mitatut keskimääräiset älykkyysosamäärät ovat ennustaneet maiden keskinäistä järjestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-kokeessa.[4] PISA-testissä kärkimaita ovat olleet Singapore, Japani, Hongkong, Macao, Taiwan, Korean tasavalta, Kiina, Suomi, Viroja Kanada.
 
  • Tykkää
Reactions: Setis.
Omppu-setä puolusti Rummoa toisessa ketjussa. Hän väitti minun syöneen niin paljon pastaa, etten tokene kirjautumaan tälle palstalle. en kirjaudu rupupalstoille. Ison yrityksen sivulle kirjautuminen tökkii. Olen yrittänyt selvittää asiaa. Ehkä it-osaajat ovat lähteneet viettämään Isänpäivää.
MInä arvostelin sinua, koska syytit Setiksen kommentoivan kirjautumatta. Ei ole älykästä syyttää toista siitä, mihin itse syyllistyy.
 
  • Tykkää
Reactions: Setis.
Mahdatko ymmärtää tätäkään tutkimustulosta?

Wiki:

Rodun ja älykkyyden tutkimus selvittää ihmisrotujen. ihmispopulaatioiden tai etnisten ryhmien välisiä eroja älykkyydessä. Rodun ja älykkyyden välistä yhteyttä on tavallisesti selvitetty älykkyystestien avulla. Niissä populaation standardisoitu keskiarvo on yleensä ollut 100 ja keskihajonta 15. Vertailuun on voitu käyttää myös koulumenestystä mittaavia testejä kuten SAT, PISA tai TIMSS.

Rotujen tai populaatioiden välillä on väitetty olevan todellisia älykkyyseroja. Vuonna 2005 Rushton ja Jensen julkaisivat koostetutkimuksen, jossa ihmisrodut tai populaatiot jaettiin kolmeen.

Ryhmien älykkyysosamäärien keskiarvoksi annettiin "mustille" ÄO = 85, "valkoisille" ÄO = 102 ja "itä-aasialaisille" ÄO = 106.

Yhdysvalloissa on pantu merkille aasialaisamerikkalaisten yliopisto-opiskelijoiden suhteellisesti muita parempi akateeminen menestys.[2][3] Eri maissa mitatut keskimääräiset älykkyysosamäärät ovat ennustaneet maiden keskinäistä järjestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-kokeessa.[4] PISA-testissä kärkimaita ovat olleet Singapore, Japani, Hongkong, Macao, Taiwan, Korean tasavalta, Kiina, Suomi, Viroja Kanada.
Niin, ihmisryhmien välillä on perinnöllisiä eroja eri ominaisuuksissa. Jostakin syystä älykkyys on ominaisuus, josta ei saa rehellisesti puhua. Älykkyys ei vaikuta ihmisen arvoon ihmisenä.
Jos joku kertoo japanilaisten olevan lyhyempiä kuin suomalaisten, onko hän rasisti?

Japanilaisnäyttelijä Maika Yamamoto (山本 舞香), 155 cm. Onko hän huonompi ihminen?
f98bf4b5a63f4eb79d1bcbd449f5dce6.jpg
 
Viimeksi muokattu:
  • Rakkaus
Reactions: Setis.
Miksi Afrikasta muutetaan Eurooppaan?

 
Tottakai eri ryhmien välillä on älykkyyseroja. Ehkä konservatiivit joskus myöntää olevansa tyhmempiä kuin liberaalit?
Miksiköhän siitä asiasta ei saa keskustella?
 
R.l.P James 😢

Suurkiitokset hänelle todella mullistavasta keksinnöstään. Ehkä joskus tulevaisuudessa hänen kunniansa uskalletaan palauttaa totuuden puhumisesta eri väestöryhmien eroista. Ei ne hyssyttelemällä ja vaikenemalla muuksi muutu…

Olen tehnyt kaikki 3 eri DNA -testiä itsestäni ja oli huikean hienoa saada tietää kaukaisten esivanhempieni vaellusreiteistä tänne peräpohjolaan. Haploryhmiltäni kuulun läntisiin ”iivareihin” isälinjalta ja ”ursuloihin” äitilinjalta, sen tarkempia alaryhmiä paljastamatta 😏

Molemmat olivat kuitenkin niiden ensimmäisten joukoissa nykyisen Euroopan alueella.
 
Ap:lla tuntuu olevan sairas pakkomielle ihmisten älykkyyden arviointiin ja sen perusteella jaotteluun huonoihin ja vähemmän huonoihin ihmisryhmiin.
Älykkyyttä on monta lajia. Jos olet Pelle-Peloton, mutta et osaa alkeellisiakaan käyttäytymis- ja sosiaalisia taitoja, elämäsi rajoittu vain mammapalstalla ja jossain vielä friikimmällä saitilla 24/7 yksinpuheluun.
Kun puhutaan älykkyydestä, puhutaan yleisälykkyydestä. Se on mitattava, perinnöllinen ominaisuus. On tieteellinen tosiasia, että g-tekijässä eli tässä mitattavassa yleisälykkyydessä on eroja eri ihmisryhmien välillä. Se on tietenkin täysin loogista koska kyseessä on vahvasti periytyvä ominaisuus. Ryhmäerojen olemassaolo ei tietenkään kerro mitään yksilön ominaisuuksista, mutta populaatiotasolla asialla on merkitystä.
 

Yhteistyössä