E-pillereiden lopetus & sivuoireena olleiden mielialavaihteluiden tasoittuminen (apua pyydetään!)

[Hormonimonsteri]

Laitan tämän tännekin, vaikka se ei tänne oikein kuulukaan. Tänne voi kuitenkin ilmeisesti kirjoitella rekisteröitymättä ja kaipaan nyt apua. Olen syönyt Meliane-merkkisiä e-pillereitä 8 vuotta. Olen luullut, että hankaluuteni johtuu täysin muista asioista, (saan itkukohtauksia ja raivareita, tunnen itseni huonoksi yms. eli mielialavaihteluita ja masentuneisuutta) mutta sitten huomasin alkaa epäillä pillereitä. Puhuin asiasta eksän kanssa ja ajoitimme "luonteenmuutokseni" yhteen pillereiden aloittamisen kanssa. Aiemmin en ole tajunnut edes epäillä pillereitä syyksi vaan luullut, että masennus yms. johtuivat silloisesta vaikeasta elämäntilanteestani ja myöhemmin olen kai vain tottunut siihen, että olen vaikea.

Luin keskustelupalstoilta muiden kokemuksia asioista ja tajusin, että olen samassa tilanteessa. Lopetin pillerit kolme päivää sitten ja toivon, että olo tästä tasoittuu ja mielialavaihtelut häviävät. Jos jollakin muulla on kokemuksia lopettamisesta, voisitteko kertoa sen täällä. Kuinka kauan kestää, että mieliala kohenee, kuukautiset tasoittuvat yms.? Mitä muita vaikutuksia lopettamisella oli? Pistän kaiken toivoni peliin, että tämä helpottaa nopeasti. Parisuhteenikin rakoilee todella pahasti jo näiden tyhjästä tulevien itku tai raivokohtauksieni vuoksi. Mies ei enää jaksa olla varpaillaan, kun ei tiedä, milloin taas kilahdan. Auttakaa ihmiset ja kertokaa ihmeessä omia kokemuksia! Pelottaa, kun ei tiedä miten tässä käy.

 

[vieras]

mulle e-pillerit tekivät pahan masennuksen. Niiden aloituksen jälkeen pikku hiljaa musta tuli luulotautinen, olin kokoajan ilman mitään järkevää syytä vakuuttunut että mulla on joku sairaus. Lisäksi ahdisti aivan sietämättömästä, itketti ilman syytä, olin ärtynyt, seksi ei kiinnostanut ja kaikenlaista. Lääkäri oli sitä mieltä että ei johdu pillereistä ja ehdotti masennuslääkkeitä. Siinä vaiheessa kun kesken salaatinteon sain tunteen että olisi oikeastaan täysin järkevää iskeä se veitsi ranteeseen, tajusin hakea apua, luulin ennen sitä että olen vaan hankala ihminen ja elämä on perseestä.
Kuitenkin ajattelin että lopetan pillerit enkä ota lääkitystä kun mietin niitä psyykenlääkkeiden sivuoireita ja koska en tarvinnut niitä ehkäisypillereitä enää, eihän ollut seksielämääkään... kaikki oireet katosivat muutamassa kuukaudessa eikä niitä ole näkynyt enää ollenkaan pariin vuoteen.

 

[noora]

Olen käyttänyt meliane pillereitä myös sen kahdeksan vuotta. Minulla vaan ei ole ollut itkukohtauksia tai raivareita kuin ihan alussa, mikä on ihan normaalia. Yhden kerran olen pitänyt parin kuukauden tauon, enkä huomannut mitään muutosta henkisessä olotilassa.

Niin ja toki saan silloin tällöin raivareita, mutta mielestäni ihan syystä ja itkenkin välillä, mutta noi kuuluu elämään. En valitettavasti osaa auttaa tämän enempää. Anna ajan kulua, niin huomaat johtuuko niistä vai ei.

 

[monsteri2]

Minä lopetin juuri Mercilonit samoista syistä, lisäksi vielä päivittäiset päänsäryt sekä ilmeisesti ihan noista pillereistä johtuneet pari napakkaa ensiapuun johtanutta migreenikohtausta. Puolisen vuotta synnytyksen jälkeen ehdin noita syödä ja epäilin jo masennusta ja ihan "jakomielitautinen" olo on ollut.

Nyt olen kohta 3 viikkoa ollut ilman ja olo on tasoittunut aivan huimasti! Päänsäryt on poissa ja raivarit tiessään..

Menkoista en vielä tiedä kuinka tasottuvat, menee kyllä pitkä aika ennenkuin uskallan edes kokeilla mitään muutakaan merkkiä!

 

[merimies]

Mulla meni pari kuukautta, kun rupes selkeesti mielialat tasoittumaan. Ja ehkäpä reilu puolisen vuotta meni kunnes olin oikeasti oma itseni. Ja ihanaa on ollut!
Luulin myös, että luonteeni on täysi kusipää aika ajoin, mutta eipäs olekaan, ähäkutti! Olen kyllä aika tempperamenttinen, mutta nykyään en ole arvaamaton, pystyn hillitsemään tunteitani, riitelemään rakentavasti, en ole masentunut tai ahdistunut, olen onnelinen, tosi onnellinen! Ja mieskin on.
Olet tehnyt hyvän päätöksen. Kyllä se siitä helpottaa ja onni tulee takaisin arkeen.

 

[Chala]

Mulle ei ole koskaan sopinut hormoniehkäisy. Viimeisimpänä joskus hamassa menneisyydessä söin just Melianeja ja niistä tuli ihan kivat mielialanvaihtelut ja seksihalut katos jonnekin todella kauas..

Varmaan pari kuukautta meni että ne hormonit suunnilleen katos elimistöstä ja oli suht normaali olo. En ollut kovin montaa vuotta niitä syönyt, mutta ero oli aika selkeä. Enää en aio niihin palata..

Mulla on raskaushormonit tehnyt tosi samanlaisia olotiloja kuin pillerit silloin joskus. Muutenkin olen tosi tempperamenttinen ja varsinkin väsyneenä oon aika äkkipikainen, joten kaikki ylimääräinen siihen päälle on parisuhteelle tosi kivaa plussaa

Toivottavasti sun mieliala kohenee kun hormonit tasoittuu. Sitä ei koskaan tiedä ennenkuin kokeilee. Ei varmaan kannata kovin montaa kuukautta odottaa että hakee jotain jutteluapua jos tuntuu että kaikki on edelleen yhtä synkkää ?

 

[Hormonimonsteri]

Olen ollut siis nyt kolme päivää ilman pillereitä. Normaalisti olen syönyt kolme liuskaa putkeen ja pitänyt tauon. Nyt lopetin 1,5 liuskan jälkeen. Hormonit ovat siis jo poistuneet elimistöstä. Olo on ollut varsinkin tämän päivän aivan mielettömän hyvä, rauhallinen ja energinen, mutta epäilen, voiko se noin nopeasti alkaa muuttua. Normaalisti viikonloput ovat kamalinta aikaa, mutta nyt on koko viikonloppu mennyt hienosti ilman ahdistusta ja itkuisuutta. Onkohan tämä kuitenkin lume-vaikutusta vain...? Kokemuksia edelleen kaipailisin...

 

[Monsteri2]

Toi on muuten totta mitä Chala kirjoitti, raskausaikana on ollut ajoittain samanlaista myrskyämistä mutta päättynyt kyllä synnytykseen. Synnytyksen jälkeen on aina ollut se parin viikon itkeskelykausi sitten..

 

[Ei enää ikinä hormoneja]

Moi!
Minä söin yhdistelmäpillereitä toistakymmentä vuotta, ja olin ihan samanlainen kuin sinäkin. Tilanne meni jo niin pahaksi, että hakeuduin terapiaan. Minulla ei ollut yksinkertaisesti varaa jatkaa terapiaa, vaan lopetin kokeeksi pillerit. Ja mitä tapahtuikaan! Tuntui ihan kuin olisi päässyt jostain häkistä vapaaksi, ja tämä tunne tuli melko pian lopettamisen jälkeen. Sitä on vaikea sanoa, miten kauan siinä loppupeleissä meni, olo vain alkoi pikkuhiljaa kohenemaan, ja luonne tasoittumaan. Mies huomasi muutoksen, ja vannoimme, että ei mitään hormonaalista enää ikinä. Noh, kuparikierukkakaan ei sitten sopinut, ja tulos tuhisee nyt tuolla pinniksessä, mutta se on taas toinen tarina.

 

[Hormonimonsteri]

Niin siis unohdin mainita, että olen todellakin vuosia käynyt terapiassa. Ja terapeutti sanoi, että nämä itkuraivarini ovat todella suuri kysymysmerkki hänellekin. Tuntuvat tulevan aivan tyhjästä. Hänenkin mielestään kuulosti loogiselta, että pillerit aiheuttaisivat nämä, kun nyt lopulta tajusin ottaa asian puheeksi.

 

[Ei enää ikinä hormoneja]

Toivottavasti helpottaa. Ja raskausaikana minusta tuli entistä tyynempi ja seesteisempi. Ainoastaan menkkoja edeltävä yö on vaikea, silloin saatan itkeskellä ja kerätä ahdistusta vaikka kuinka vanhoista asioista. Mutta tämänkin olen tiedostanut, ja menee ohi kun vuoto alkaa.

 

[vieras]

Minäkin pistelin poskeeni pillereitä useita vuosia. Keväällä -99 olo oli sellainen, että olin melkein jokaisen läheisen kanssa liki tukkanuottasilla, hermostunut ja ärtyisä. Seksikään ei maistunut. Olen normaalisti melko rauhallinen ihminen ja kaihdan riitelyä viimeiseen asti. Lopetin pillerit, enkä ole suostunut käyttämään niitä sen koommin. Palasin ennalleen - omaksi itsekseni. Onneksi armas siippani halusi viidennen lapsemme jälkeen sterilisaation, joten en ole tarvinnut miettiä ehkäisyasioita enää.

 

[Chala]

Älytöntä miten monella on samoja kokemuksia. Mä nimittäin puhuin jonkun puolen vuoden Melianejen syönnin jälkeen gynelle sitä miten mun mielialat hyppii ja ne jotkut pillerit mitä olin aikaisemmin syönyt (välissä oltu kumilla) ei ollut tehnyt noin pahoja oireita. Kyselin ihan suoraan että voisiko merkkiä vaikka vaihtaa kun tuntuu ettei nää nyt sovi mulle, mutta lääkäri suunnilleen nauroi mulle ettei pillerit tuollaista aiheuta ja ihan samat hormonit ja about samat määrätkin niissä on kaikissa.

Joo, idioottina sillon uskoin, mutta tajusin kyllä ennenpitkää että ei se ihan noin mene.. Enkä kyllä sillä lääkärillä enää käynyt..

 

[Localoba]

En muista enää pillereiden nimeä, mutta yli kuusi vuotta niitä tuli käytettyä ja sitten alkoi epäilys hiipiä mieleen. Kaiken kaikkiaan meni lähes kolme vuotta, kunnes saatoin todeta, että pillereiden vaikutus oli kadonnut. Pitkään aikaan sisältyy myös se jakso, jonka aikana kaivoin entisen kehoni esille.

 

[Monsteri2]

Minä aloin aika pian epäillä noita pillereitä syyllisiksi olooni koska aika monella ystävällä on ollut samantapaisia kokemuksia. Nyt kyllä mennään ilman lisähormooneja pitkän aikaa, haluan todella taas tuntea itseni!

 

[Einäin]

Älytöntä miten monella on samoja kokemuksia. Mä nimittäin puhuin jonkun puolen vuoden Melianejen syönnin jälkeen gynelle sitä miten mun mielialat hyppii ja ne jotkut pillerit mitä olin aikaisemmin syönyt (välissä oltu kumilla) ei ollut tehnyt noin pahoja oireita. Kyselin ihan suoraan että voisiko merkkiä vaikka vaihtaa kun tuntuu ettei nää nyt sovi mulle, mutta lääkäri suunnilleen nauroi mulle ettei pillerit tuollaista aiheuta ja ihan samat hormonit ja about samat määrätkin niissä on kaikissa.

Joo, idioottina sillon uskoin, mutta tajusin kyllä ennenpitkää että ei se ihan noin mene.. Enkä kyllä sillä lääkärillä enää käynyt..

No olipas lääkäri. Kävin reseptin just uusimassa ja lääkäri ainakin multa kyseli et onko ollu jotain oireita ja luetteli liudan kaikkee, masennuskin tais olla listassa. Sitten kun vaan eitä sille toistin, nii se totes, että sulla onkin noi aika matala hormooniset pillerit, että jatketaa niillä.

 

[vieras]

Lumevaikuitusta luulisin. Mielestäni nuo raivarit voi johtua ihan miehistännekin. Itekin sain raivareita parisuhteessa. Kun erosin niin ei ole tarvinnut raivota mistään. Kun muistat alitajunnaisesti, että miehes on joskus sua kaltoin kohdellut, niin siitä voi yhtäkkiä alkaa vaan raivoamaan.

Niin ja olen siis käyttänyt Melianea vuosia.

 

[merimies]

Älytöntä miten monella on samoja kokemuksia. Mä nimittäin puhuin jonkun puolen vuoden Melianejen syönnin jälkeen gynelle sitä miten mun mielialat hyppii ja ne jotkut pillerit mitä olin aikaisemmin syönyt (välissä oltu kumilla) ei ollut tehnyt noin pahoja oireita. Kyselin ihan suoraan että voisiko merkkiä vaikka vaihtaa kun tuntuu ettei nää nyt sovi mulle, mutta lääkäri suunnilleen nauroi mulle ettei pillerit tuollaista aiheuta ja ihan samat hormonit ja about samat määrätkin niissä on kaikissa.

Joo, idioottina sillon uskoin, mutta tajusin kyllä ennenpitkää että ei se ihan noin mene.. Enkä kyllä sillä lääkärillä enää käynyt..

Mulle taas gynet aina ehdotti, että kokeiltaisiin taas jotain uutta merkkiä.. Eikä kukaan heistä ikinä myöntänyt, että hormonaalinen ehkäisy ei nyt vaan sovi kaikille (kellekkään?)
Vielä nykyäänkin, kun gynellä käyn ja mainitsen ettei mitään hormonaalista ikinä minulle, suhtautuvat kuin ituhippiin. Noh, samapa tuo minulle.
En kyllä pysty suosittelemaan e- pillereitä kenellekään. Liikaa olen kuullut vastaavanlaisia kokemuksia. En itseasiassa tunne ketään, jolle ne olisivat sopineet.

 

[Einäin]

Täällä yksi jolla ei ole mitään oireita ollut ikinä pillereistä. :wave:

 

[merimies]

Lumevaikuitusta luulisin. Mielestäni nuo raivarit voi johtua ihan miehistännekin. Itekin sain raivareita parisuhteessa. Kun erosin niin ei ole tarvinnut raivota mistään. Kun muistat alitajunnaisesti, että miehes on joskus sua kaltoin kohdellut, niin siitä voi yhtäkkiä alkaa vaan raivoamaan.

Niin ja olen siis käyttänyt Melianea vuosia.

Hmm, mulla on kyllä sama mies edelleenkin. Ja silti raivarit ovat historiaa.

 

[Chala]

Lumevaikuitusta luulisin. Mielestäni nuo raivarit voi johtua ihan miehistännekin. Itekin sain raivareita parisuhteessa. Kun erosin niin ei ole tarvinnut raivota mistään. Kun muistat alitajunnaisesti, että miehes on joskus sua kaltoin kohdellut, niin siitä voi yhtäkkiä alkaa vaan raivoamaan.

Niin ja olen siis käyttänyt Melianea vuosia.

Mutta sulla ei ehkä sitä varsinaista vertailukokemusta kuitenkaan ole Ei munkaan ole tarvinnut samalla lailla raivota pillerien jättämisen jälkeen. Tai no sanotaan pillerien ja raskauksien välissä Ja ihan on sama äijä ollut koko ajan.

Joillekin ne sopii, toisille ei. Ihmiset on niin kovin erilaisia ja toisten kropat selkeesti reagoi voimakkaammin ulkopuolelta tuleviin, tai muuten ylimääräisiin hormoneihin ym aineisiin.

 

[vieras]

Ja jollain mennyt oikein kolme vuotta pillereiden lopetuksesta kun on oma itsensä. No voin kertoa, että ei sitten pillereistä johtunut. Kyllä ihminen muuttuu koko ajan. Mäkin olen paljon tasapainoisempi kuin kolme vuotta sitten. Ja mulle tästä sanottu ja itsekin olen huomannut. Pillereitä en ole lopettanut.

 

[vieras]

Älytöntä miten monella on samoja kokemuksia. Mä nimittäin puhuin jonkun puolen vuoden Melianejen syönnin jälkeen gynelle sitä miten mun mielialat hyppii ja ne jotkut pillerit mitä olin aikaisemmin syönyt (välissä oltu kumilla) ei ollut tehnyt noin pahoja oireita. Kyselin ihan suoraan että voisiko merkkiä vaikka vaihtaa kun tuntuu ettei nää nyt sovi mulle, mutta lääkäri suunnilleen nauroi mulle ettei pillerit tuollaista aiheuta ja ihan samat hormonit ja about samat määrätkin niissä on kaikissa.

Joo, idioottina sillon uskoin, mutta tajusin kyllä ennenpitkää että ei se ihan noin mene.. Enkä kyllä sillä lääkärillä enää käynyt..

Söin aikoinaan Merciloneja ja lopulta lopetin, lääkäri myös kiisti mielialavaikutukset...

 

[vieras]

Lumevaikuitusta luulisin. Mielestäni nuo raivarit voi johtua ihan miehistännekin. Itekin sain raivareita parisuhteessa. Kun erosin niin ei ole tarvinnut raivota mistään. Kun muistat alitajunnaisesti, että miehes on joskus sua kaltoin kohdellut, niin siitä voi yhtäkkiä alkaa vaan raivoamaan.

Niin ja olen siis käyttänyt Melianea vuosia.

Hmm, mulla on kyllä sama mies edelleenkin. Ja silti raivarit ovat historiaa.

Näin myös meillä söin pari vuotta pillereitä ja lopetin.

 

[vieras]

Lumevaikuitusta luulisin. Mielestäni nuo raivarit voi johtua ihan miehistännekin. Itekin sain raivareita parisuhteessa. Kun erosin niin ei ole tarvinnut raivota mistään. Kun muistat alitajunnaisesti, että miehes on joskus sua kaltoin kohdellut, niin siitä voi yhtäkkiä alkaa vaan raivoamaan.

Niin ja olen siis käyttänyt Melianea vuosia.

Hmm, mulla on kyllä sama mies edelleenkin. Ja silti raivarit ovat historiaa.

Joo no kuten sanoin ihminen voi muuttua.