Ajattelin kirjoitella tilanteeni etenemisestä, jos se jotain toista saman asian kanssa kamppailevaa auttaisi. Olen nimittäin itse ollut harmissani seurattuani keskusteluita, ettei kovinkaan moni ole kertonut, kuinka lopettaminen on sitten vaikuttanut.
Eli minulla on kuudes päivä ilman pillereitä. Olo on ollut jotenkin kevyempi. Nauran enemmän. Olen energisempi. En jauha asioita päässäni, kuten aikaisemmin. En stressaa työstäni, tulevaisuudestani ja raha-asioista, kuten aiemmin tein (aivan ahdistukseen saakka). Illalla menen nukkumaan tyytyväisenä siihen, mitä minulla nyt on, vaikka parisuhteeni onkin pahoissa vaikeuksissa aiempien itkuraivareideni ajamana. Toki katkolla oleva parisuhde tuntuu pahalta, mutta sekään ei varjosta koko elämääni.
Olemme miehen kanssa nähneet nyt pari kertaa ja hänestäkin olen vaikuttanut pirteämmältä ja olevan paremmalla tuulella. Pari kertaa on tullut tippa linssiin hankalan tilanteen vuoksi (itse kun tahtoisin vielä katsoa tuleeko suhteestamme mitään, mutta miehen pää on kyllä syystäkin sekaisin), mutta vanhoja hysteerisiä itkukohtauksia tai raivareita en ole nyt saanut. Myöskään miehen seura ei ole ainakaan vielä tuntunut ahdistavalta. Jonkin verran hellyyden osoituksia on välillämme silti ollut ja ne tuntuvat todella hyvältä. Seksihalutkin ovat kasvaneet järkyttävästi.
Ystävät ja äitikin ovat kommentoineet, että vaikutan vapautuneemmalta. Voihan tämä tietysti johtua aivan lumevaikutuksestakin... Tai siitä, että parisuhde tekeekin minulle tuon pahan olon ja on nyt katkolla, mutta se selviäisi vain kokeilemalla... Toivon tietysti, että saan vielä sen uuden mahdollisuuden mieheni kanssa, mutta jollei niin käy, tuntuu siltä, että elämä jatkuu ja olen joka tapauksessa paremmalla pohjalla nyt kuin vuosiin aiemmin.
Olin tosi eksyksissä itseni kanssa. Onneksi tajusin, mistä kiikasti.
Hieman vain huolettaa se endoni, että lisääntyykö kivut pillereiden lopettamisen takia :/ Ylimääräisiä hormoneja en kyllä haluaisi enää koskaan syödä!