Ehdottaisitko itse vierailua anopin luokse 700km:n päähän?

["vieras."]

ja kutsua ei siis ole tullut, vaikka en ole lasten kanssa yli vuoteen siellä käynyt. Mies on käynyt yksin. Eivät vaan kysy tai pyydä käymään, ennen käytiin 2 kertaa vuodessa ja yövyttiin siellä, sitten tuli tää tauko ja mitään eivät oo kyselleet että koskas tulette ja pappa ei siis ole nähnyt lapsenlapsiaan yli vuoteen, kun ei itse matkusta meille.

Lapset kyselee koska mennään, mutta mulle on tullut sellainen tunne, ettei olla tervetulleita ja ettei viitsitä ehdottaa jos eivät oikeasti halua meitä sinne.

Mummo on jotain vihjaillut, että on tullut kärttyisäksi ja ei jaksa yhtään lasten huutoa yms. että ajaa miehensäkin välillä kotoa pois kun haluaa olla rauhassa. Tuli meille käymään, mutta vain 2 yöksi ja juuri kun lapsilla oli koulu ja eskari, olivat siis osan päivää pois, lapsille tämä oli todella tuskallista, kun tuntui että mummo vain piipahti ja samantien lähti.

Ei tänä aikana jaksanut silitellä lapsia, ei lukea kirjoja yms. Tuntuu pahalta lasten puolesta, onko parempi ettei ole tekemisissä toisten isovanhempien kanssa lainkaan.

Skypeyhteyskin on, mutta eivät jaksa siinäkään olla. Ikää on molemmilla n.70v.

 

["mie"]

Mini mielestä miehesi kannattaisi ilmottaa että lapsilla on kova ikävä isovanhempia ja heille olisi tärkeää tulla käymään. Ja sitte vain kysyä että käykö seuraavan loman aikaan. Kyllä sen verran vanhemmat ihmisetkin jaksaa jos vain haluavat. Heittäisin vielä palloa heille. Ja miksei miehesei vain ota lapsia mukaan? Meillä itsestäänselvää että lapset kulkee mukana..

 

[......]

Millaisia he ovat olleet silloin, kun olette siellä käyneet? Sitä pitäisin tärkeämpänä tekijänä vierailujen toivottavuuden arvioinnissa kuin sitä miten aloitteellisia he ovat. Ehkä he ajattelevat, että aloite tulkoon teiltä, kun olette aktiivisessa iässä ja siksi kiireisempiä.

Entä jos heillä ole ole tapana silitellä lapsia? Eivät ole tottuneet sellaiseen läheisyyteen?

 

["vieras."]

Millaisia he ovat olleet silloin, kun olette siellä käyneet? Sitä pitäisin tärkeämpänä tekijänä vierailujen toivottavuuden arvioinnissa kuin sitä miten aloitteellisia he ovat. Ehkä he ajattelevat, että aloite tulkoon teiltä, kun olette aktiivisessa iässä ja siksi kiireisempiä.

Entä jos heillä ole ole tapana silitellä lapsia? Eivät ole tottuneet sellaiseen läheisyyteen?

Mummo on ennen silitellyt, muuttunut vain yhtäkkiä sellaiseksi ettei jaksa. Viimeksi kun siellä oltiin, mummo ramppasi koko ajan kaupungilla ja millon mitäkin, pakeni sinne kun ei jaksanut olla lasten kanssa.

Mietin, jos lyhentäisi siellä oloaikaa, olis vaikka 3 päivää vai onko järjetöntä matkustaa sinne asti kolmeksi päiväksi.

 

[......]

[QUOTE="vieras.";29502282]Mummo on ennen silitellyt, muuttunut vain yhtäkkiä sellaiseksi ettei jaksa. Viimeksi kun siellä oltiin, mummo ramppasi koko ajan kaupungilla ja millon mitäkin, pakeni sinne kun ei jaksanut olla lasten kanssa.

Mietin, jos lyhentäisi siellä oloaikaa, olis vaikka 3 päivää vai onko järjetöntä matkustaa sinne asti kolmeksi päiväksi.[/QUOTE]

Ei ole järjetöntä käydä vain kolmea päivää. Yleensäkin vierailut ovat aina raskaita sekä vieraille että isäntäväelle, koska harvassa paikassa voi oikeasti olla kuin kotona.

On sekin mahdollista, että juuri se hetki on ollut mummolle raskas, tai sitten hänellä on pitkäkestoisempia murheita. Kenties jopa alkava muistisairaus? Levottomuus voisi hyvinkin olla ensioire. En halua siis maalata esille ikäviä vaihtoehtoja, mutta muistutan vain siitä, että vanheneminen muuttaa ihmistä, voi tehdä väsyneemmäksi.


Kuitenkin, mitä käynnin suunnitteluun tulee, niin ehdottakaa jotakin aikaväliä, jona tulisitte. Pitäkää se korkeintaan siinä kolmessa vuorokaudessa. Odottakaa kuitenkin nimenomaan myöntävää vastausta. Mitään äänenpainojen tulkintaa ei kannata kuitenkaan tehdä, koska vasta se vierailu itsessään osoittaa, mikä on tilanne. Ehkä lasten näkeminen pitkästä aikaa voi jopa piristää?

 

[vvviiiiii]

menisitte hotelliin.

 

[vierass]

Minullekin tuli mieleen, että anopillasi saatta olla alkavaa muistisairautta. Siihen kuuluu kuvailemasi kaltaista jaksamattomuutta, ärtymystä, levottomuutta,masennusta yms. Terve hän ei kuitenkaan ole ja sinuna koettaisin ymmärtää. Ehkä kyse on myös lastesi suojelemisesta? Voi olla hyvä, että lapsillesi jää kiva muisto mummosta kuin tutustua mummoon, jota ei enää entisekseen tunne.

Muistisairaudet voivat edetä hitaastikin. Muutaman vuoden kuluttua merkit ovat selvemmät, mutta siihen kuuluu joka tapauksessa mielialan vaihtelutkin. Eikö miehesi huomaa eroa? Yleensä, jos ei näe usein, näkee muutokset heti.