Tämä heti alla oleva on puppua!
”Jos teistä olisi kiinni, Sanna Marin, ei Suomi olisi vieläkään hakemassa Natoon”
Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) kritisoi Twitterissä pääministeri Sanna Marinin (sd.) toimintaa Nato-jäsenyysprosessin käynnistymisessä.
Kauma viittaa Ylen artikkeliin tammikuulta 2022, jossa Marin toteaa, että Suomi tulee ”hyvin epätodennäköisesti” hakemaan Nato-jäsenyyttä tämän hallituskauden aikana. Kauman mukaan Marin siirtyi jäsenyyden kannattajaksi vasta silloin, kun julkinen mielipide muuttui myönteiseksi Natolle.
– Jos teistä, Sanna Marin, olisi kiinni, niin Suomi ei olisi vieläkään hakemassa Nato-jäsenyyttä. ”Ei minun vahtivuorollani”, sanoitte. Mutta kansa halusi toisin.
Tämä kuvastaa toimintaanne: uskallatte päättää asioista, vasta kun Suomen kansa sanoo niin, Kauma kirjoittaa Twitterissä.
Verkkouutiset
”Presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja epäilivät, että pääministeri Paavo Lipponen ujuttaa Suomea kohti Natoa.” ja ”Tarja Halonen pelkäsi, että Paavo Lipponen ujuttaisi Suomen…
puheenvuoro.uusisuomi.fi
"Olen kritisoinut ankarin sanakääntein presidentti Niinistön Venäjä- ja Nato-suhtautumista tällä palstalla kahdeksan vuoden ajan. Kriittisiä kirjoituksia Niinistön harjoittamasta turvallisuuspolitiikasta on jo kymmeniä.
Julkisia Niinistön harjoittaman turvallisuuspolitiikan kritisoijia ei ole ollut paljon, mutta todellisen Niinistön ovat täällä nähneet minun lisäksi ainakin Pasi Majuri ja Arno Kotro, jos he sallivat nimensä tulevan tässä yhteydessä mainituiksi.
Kun nyt Suomen kansa on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle, Niinistökin on alkanut selitellä muuttuneita kantojaan ja sitä, että kyllä hän on kääntänyt Nato-jäsenyyskelkkansa jo viime vuoden joulukuussa (
IS 2.5.2022). Niinistön rakastamat EU ja EU:n kuuluisa artikla 42.7 eivät olisikaan enää Suomen turva Venäjää vastaan.
Mediassa – etenkin Ilta-Sanomissa – on nyt kaikkia presidentti Niinistön sanomisia alettu tulkita siten, että hän olikin ollut Suomen Nato-jäsenyyden kannalla jo kauan sitten viime vuoden puolella.
Eikä Kokoomus ole ollut käytännön toimissaan tosiasiassa Suomen Nato-jäsenyyden kannalla ollenkaan. Vasta Suomen kansan Nato-kannan muutos sai Kokoomuksen toimimaan Nato-jäsenyyden puolesta, mutta niin sai kansan kanta muutkin puolueet.
Vielä tammikuussa Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon puheenvuoro Paasikivi-seurassa Suomen oli aivan kauhea. Suorastaan hirvittävä. Kerta kaikkiaan käsittämätön.
Nato-jäsenyys ei ollut tuolloin vielä tammikuussa Orpolle ja Kokoomukselle mikään todellinen vaihtoehto (
Kokoomus 25.1.2022):
”Liittoutumisen
ja liittoumattomuuden välissä on kuitenkin nyt ja aina ollut tilaa. Kun katsoo Suomen historiaa, on selvää, että ulkopuolinen sotilaallinen apu tai mahdollisuus sen saamiseen on ollut keskeisessä asemassa Suomen kannalta.”
Orpo määritteli Suomen liittoutumisen ja liittoumattomuuden väliselle harmaalle alueelle ja odotti, että tiukassa paikassa muut tulevat auttamaan Suomea. Tuo on ollut Suomen turvallisuuspolitiikan doktriini EU-jäsenyyden alkuajoista vuodesta 1995. Tarkalleen ajankohdasta 20.9.1995 kello 8:00-9:35. Tuon doktriinin ovat allekirjoittaneet kaikki Suomen puolueet.
Tuo doktriini oli lähtökohdiltaan täysin maho. Käsittelen sen mahouden seuraavassa luvussa.
Suomen Nato-jäsenyyden kannalta Orpon Paasikivi-seuran puhe oli todellinen pohjanoteeraus. Venäjä hyökkäsi Orpon puheesta vain kuukauden päästä Ukrainaan. Osoittaa, kuinka pihalla Kokoomus ja Orpo olivat, missä oikein mennään. Koko Suomi oli vielä tammikuussa täysin pihalla.
Käsittelin Orpon sanomisia tarkemmin kirjoituksessa otsikolla
Nato-optio – Puolueiden nykyiset Nato-kannat eivät edes mahdollista liittymistämme Natoon ja se on harkittua (
US-blogi 13.2.2022)."
/img-s3.ilcdn.fi/21bef20df4cd83d55f3254fe290117b4325417bd8c223129cf64beced178ca92.jpg)
