Ei ammattia ja työkkärin toimintatapa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "menossa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"menossa"

Vieras
Pitääkö minun ottaa vastaan kaikenmaailman puhelimyyjän työt tai siivoojan kahden viikon pätkätyöt, kun minulla ei valmiiksi ole ammattia? Alkaako työkäri kouluttaa minua uudestaan johonkin? Tarkoitan että laittavatko hakemaan kouluihin (minulla on lapsia 4kpl) Vai jonnekkin kursseille? Jännittää, kun tuo aika tulee, että pitää työkkäriin mennä.
Minulla ei ole taloudellisesti mahdollista pelkästään koulunpenkillä istua, koska en voi hakea opintolainaa. oppisopimus on sitten asia erikseen. Toki otan vastaan työn jossa elätän perheeni, jos se kestää kauemmin kun puoli vuotta.
Miten ne siellä minua sitten kohtelee kun ei ole minulla ammattia pohjalla?
 
Asenteessa sinulla on ainakin parantamisen varaa. Puhelinmyynti ja siivous ovat työtä siinä missä mikä tahansa muukin. Oletko edes kokeillut kyseisiä töitä, vai muodostatko mielipieteesi ennakkoluuloilla? Puhelinmyynnissä voi kouluttamaton menestyä tosi hyvinkin, riippuu pitkälti persoonasta. Voi olla että tienaisit sillä työllä tosi hyvinkin. Siivoustyö ei ole mitenkään "ällöttävää", kun työvälineet ovat kunnossa.
 
  • Tykkää
Reactions: HeavyMetalMama-77
Ei ammattia? 4 lasta? Hyvin oot asiasi junaillut. Just sinunkaltaisten ihmisten takia en haluisi maksaa veroja; otetaan yhteiskunnalta kaikki mitä saadaan, mutta omaa kortta ei viitsittäis kekoon kantaa. Kannattaisi hankkia koulutus ja elämä kuntoon ENNEN kuin alkaa vääntää penskoja yhteiskunnan elätettäviksi.
 
Ei ne sieltä mitään tyrkytä.
Kannattaa hakeutua työvoimapoliittiseenkoulutukseen,saa saman rahan kuin muutenkin+ylläpitokorvauksen.Ei tarvitse mitään lainoja ottaa.
 
Minulla on vähän samanlainen tilanne, ajattelin nyt hakeutua etälukioon ja sitä kautta käydä loppuun lukio-opinnot, mutta en tiedä kuinka on taloudellisesti mahdollista käydä esimerkiksi ammattikorkeakoulu, kun en pysty samalla käymään töissä. Opintotuki toisella asteella on 220e, ammattikouluun en ole menossa mutta sitäkin olen käynyt. Yliopisto-opinnot vievät sen verran aikaa että liekö realistista lasten kanssa. Toisaalta opiskelu on kyllä yksi intohimoistani, se ei liene ongelma :)

Olen nyt kotihoidontuella mutta kesän aikaan ajattelin ilmoittautua työkkäriin, kun nuorin on täyttänyt vuoden, josko saisi edes pätkätöitä. Täällä ei kyllä ole juuri mitään tarjolla, mutta jos PÄÄSISI vaikka harjoitteluun siksi aikaa kun opiskelu alkaa.
 
Koulutustuella opiskelemaan työkkärin kautta. Se on samansuuruinen kuin työttömyyskorvaus + kulukorvaus 9 e/pvä.

En ole ap mutta onkohan tää sama kuin ystävälläni, joka sitten sairastumisen aikaan ei saanut mitään rahaa? Tai jos esimerkiksi lapsi sairaana, siltä päivältä ei saa mitään? Mietin vain. Kuitenkin useamman lapsen kanssa joskus sairastumisia sattuu :)
 
[QUOTE="vieras";27992525]En ole ap mutta onkohan tää sama kuin ystävälläni, joka sitten sairastumisen aikaan ei saanut mitään rahaa? Tai jos esimerkiksi lapsi sairaana, siltä päivältä ei saa mitään? Mietin vain. Kuitenkin useamman lapsen kanssa joskus sairastumisia sattuu :)[/QUOTE]

Sairauspäivärahaa saa/kannattaa hakea omaan sairauteen, jos tuo koulutustuki siitä syystä keskeytyy. Lasten sairastuessa sitä ei mun mielestä keskeytetä, jos on lääkärintodistus. Poissaolopäiviltä tuota kulukorvausta ei tietenkään saa, koska se on tarkoitettu koulumatkojen ja -aterioiden kuluihin, joita ei sairauspäivinä tapahdu.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: BootyPeppi
Riippuu kotipaikkakuntasi työttömyysasteesta. Jos siellä ei ole kerta kaikkiaan mitään työtä voit olla ihan rauhassa. Jos taas pienikin mahdollisuus työllistyä on joudut neuvottelemaan, mitä varten et tiettyjä töitä voi tehdä.

TYökkäri ei ole inkvisitiolaitos, vaan siellä taitaa suurin murhe löytyä heidän vastuulleen sysätyistä moniongelmaisista syrjäytyneistä ja joista ei enää työkelpoista saa vaikka päällään pomppisi. Kaikki muut ovatkin sitten puhekykyisiä aikuisia, joiden kanssa voi tehdä työlllistämissuunnitelman. Siinä vaiheessa avataan se oma suukki ja kerrotaan, millainen oma elämäntilanne on ja mitkä asiat rajoittavat/mahdollistavat työn ottamiseen. Voit aina kysyä pääsetkö ammatinvalintapsykologille ja mitä motivoituneempi olet miettimään elämääsi työelämän palveluksessa sen enemmän virkailijankin luova ajattelu toimii.

Ollessani työtön en voi kuin kiittää hyvää kohtelua työkkärissä. Olen aika selkeä puheissani ja se yleensä auttaa yhteistyötä. Sain sieltä paljon apua, vinkkejä, tukea ja ideoita. Minulle ei tuputettu mitään sellaista, mitä en halunnut tai olisi voinut tehdä työkseni.
 
Ei ammattia? 4 lasta? Hyvin oot asiasi junaillut. Just sinunkaltaisten ihmisten takia en haluisi maksaa veroja; otetaan yhteiskunnalta kaikki mitä saadaan, mutta omaa kortta ei viitsittäis kekoon kantaa. Kannattaisi hankkia koulutus ja elämä kuntoon ENNEN kuin alkaa vääntää penskoja yhteiskunnan elätettäviksi.

Paskasakki se vaan jaksaa lisääntyä ja lisätä veronmaksajien taakkaa.
 
Kuulostaa, että ap:lla ei ole mitään haluja opiskeluun. Motivaatio on tärkeä. Työkkäriin en nykyään vain mennä ilmoittautumaan, vaan siellä kysellään tarkkaan suunnitelmista ja on tehtävä itselle "ohjelma" jota noudattaa esim. minne kouluun/työhön aikoo hakea ym.
 
Taas puhelinmyyjän ammattia väheksytään täällä... huoh... ihan hyvä työ se on, jos on asenne kunnossa. Ja siitä tienaa myös hyvin, jos vain saa tuotteita kaupaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mettäkylässätuulee;27992635:
Kun ilmoitat itsesi työkkäriin ja jos olet yli 25-vuotias ilman ammattia,sulle tulee 5kk odotusaika/karenssi. Ellet sitten hae kursseille,kouluun tai työvoimapoliittiseen koulutukseen.

Eikö tuo 5kk:n odotus tule ALLE 25-vuotiaille kouluttamattomille?

Itse olen ollut työkkärin listoilla yli 25-vuotiaana kouluttamattomana eikä kyllä mistään 5kk:n karenssista ollut edes puhetta.
 
[QUOTE="vieras";27992514]Minulla on vähän samanlainen tilanne, ajattelin nyt hakeutua etälukioon ja sitä kautta käydä loppuun lukio-opinnot, mutta en tiedä kuinka on taloudellisesti mahdollista käydä esimerkiksi ammattikorkeakoulu, kun en pysty samalla käymään töissä. Opintotuki toisella asteella on 220e, ammattikouluun en ole menossa mutta sitäkin olen käynyt. Yliopisto-opinnot vievät sen verran aikaa että liekö realistista lasten kanssa. Toisaalta opiskelu on kyllä yksi intohimoistani, se ei liene ongelma :)

Olen nyt kotihoidontuella mutta kesän aikaan ajattelin ilmoittautua työkkäriin, kun nuorin on täyttänyt vuoden, josko saisi edes pätkätöitä. Täällä ei kyllä ole juuri mitään tarjolla, mutta jos PÄÄSISI vaikka harjoitteluun siksi aikaa kun opiskelu alkaa.[/QUOTE]

Jos sinulla on tavoitteena yliopisto, niin suosittelisin, että kävisit kodinhoidontuen aikana nettilukiota :) Itse kävin kotiäippänä ollessa nettilukiossa lukion oppimäärän ja kirjotin ylioppilaaksi. Kyllähän se vaatii melkosta itsekuria, että saa kurssit suoritettua ilman aikataulua jne, mutta ei ollenkaan mahdotonta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nettilukion käynyt;27993728:
Jos sinulla on tavoitteena yliopisto, niin suosittelisin, että kävisit kodinhoidontuen aikana nettilukiota :) Itse kävin kotiäippänä ollessa nettilukiossa lukion oppimäärän ja kirjotin ylioppilaaksi. Kyllähän se vaatii melkosta itsekuria, että saa kurssit suoritettua ilman aikataulua jne, mutta ei ollenkaan mahdotonta.

Juu, se mulla on tarkoituksenakin, kun ei koko lukioa tarvitse alusta aloittaa :)
 
En mitenään väheksy siivoojan tai puhelinmyyjän töitä. Molempia kokeillut kyllä nuorempana. Siivoojana toimin omalla toiminimellä ja puhelinmyyntiä tuli kans nuorena kokeiltua. Ei ole mun juttu enkä viimeksikään sillä elättänyt itseäni kun kahdesta viikosta sain 100e.
Siivomamista rakastan muutenkin, ei se olis mitenkään paha ammattinakaan.
Nykypäivänä se olis ihan sama onko minulla ammattia pohjalla jos olen ollut monta vuotta lasten kanssa kotona, pitäs kouluttautua kuitenkin uudestaan. Kouluakaan en mitenkään karta, muttei minusta ole koulun penkille kolmeksi vuodeksi istumaan. Töihin voin mennä vaikka kaatopaikalle, jos siitä maksetaan sen verran hyvin että eletään.
 
Työkkärin kautta tahtoisin ensin kaikki mahdolliset passit mitä saa hankittua vaikka niiden kurssien kautta. Jos ne auttaa työllistymään? Mitenkään koulua tai yötä pelkää eikä minulla mielestäni ole mikään väärä asenne tähän. Oppisopimus olis mulle paras vaihtoehto mutta kyllä työkkärin kursseillekkin menen jos tarvitsee.
 

Yhteistyössä