Ei ikinä enää kaupunkiin.

[meah]

Lähdettiin mamman kanssa iltavuoroon.
Reissu meni mukavasti, perillä minä painoin töitä ja mamma ihmetteli maisemia.

Takaisin tullessa aurinko paistoi jo matalalta, mutta paistoi kuitenkin vielä.
Kaikki pellot on keltaisia ja vihreitä, kuuset korkeita, ja soratie rapisi mukavasti kun annoin mamman laukata niin lujaa, kuin kintuista lähti.

Meillä oli mielettömän hauskaa.

Tulipahan vaan mieleen, että mä en ikinä koskaan enää tahdo asua kaupungissa.

*kyllä, tämä kuuluu sarjaamme "täysin turhat aloitukset", mutta on vaan niin hyvä fiilis*

 

[Maniac]

Makunsa kullakin.

 

[Kowalski]

Toisen unelma on toisen painajainen, vai miten se meni

 

[NeitiNasu]

Mä taas tällä hetkellä olen sitä mieltä, että mä en ikinä enää lähde kaupungista.
En tiedä liittyykö se siihen maalla asumisen oikeaan todellisuuteen, vai siihen, että koko vuosi meni ihan reisille. Että tykkäisinkö mä jopa siitä maalla elämisestä jossain toisessa elämäntilanteessa.. En tiedä. Mutta en usko, että haluan ottaa siitä selvääkään. Kesämökki vois menetellä.

 

[lyhytsanainen]

Joo.

 

[meah]

Ei kaikkien kuulukaan viihtyä ja tykätä, ahdastahan täällä sitten tulisi

Mutta mä en pienenä, kaupunkilaisena hevostyttönä osannut edes unelmoida, että joskus ihan oikeasti voisin ratsastaan työmatkat pitkin peltojen reunoja ja metsäteitä.
Mä sitten niiiiiiin rakastan tätä elämää täällä :heart: