Löytyyköhän tähän dataa, että miltä aloilta nämä korkeakoulutetut työttömät ovat?80 000 korkeakoulutettua työttömänä
V
vierailija
Vieras
Eihän ahkera työmies nyt ansaitulla kesälomalla töitä tee, mutta mistä sä sen tietäisit.
V
vierailija
Vieras
Työttömien korkeakoulutettujen työttömyys jakautuu Suomessa merkittävästi koulutusalan, tutkintotyypin, iän ja alueen mukaan. Työttömyys on kasvanut erityisesti kaupallisilla aloilla, hallinnossa ja tekniikassa, ja se keskittyy vahvasti kasvukeskuksiin sekä vastavalmistuneisiin.
1. Jakautuminen koulutusaloittain
Työttömien määrä on kasvanut eniten aloilla, joilla on aiemmin ollut jopa työvoimapulaa. Korkeat työttömyysluvut painottuvat aloille, joilla avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt:
- Kaupalliset ja hallinnolliset alat: Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita (esim. markkinointi, myynti ja yleishallinto) on paljon työttömänä.
- Tekniikka ja ICT: Esimerkiksi insinöörien ja tietotekniikan osaajien työttömyys on kasvanut.
- Kasvatustieteet ja humanistiset alat: Näillä aloilla työttömyys on perinteisestikin ollut korkeampaa.
Tilastojen mukaan työttömyyden kasvu on ollut voimakkaampaa alemmissa korkeakoulututkinnoissa (kuten ammattikorkeakoulut ja yliopistojen kandidaatit) kuin ylemmissä maisteritason tutkinnoissa.
3. Vastavalmistuneet ja pitkäaikaistyöttömät
- Vastavalmistuneet: Korkeakoulusta valmistuneiden nuorten aikuisten työttömyys on noussut merkittävästi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömyys on kokenut suuren piikin.
- Pitkäaikaistyöttömät: Valtaosa työttömyyden vuosikasvusta selittyy yli vuoden työttömänä olleiden määrän kasvulla.
Työttömien korkeakoulutettujen määrä on kasvanut suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä. Tämä johtuu siitä, että suuri osa Suomen korkeakoulutetuista asuu siellä, ja alueen työmarkkinat ovat ruuhkautuneet. Keinoäly
