Ei kokeiltukaan sitä unikoulua/tassuttelua vielä

[Tallamuspurkuna]

Olin itestäni vielä nukkumaan käydessä niin epävarma etten sitten ryhtynykään siihen.
Yö meni kuitenkin vähän "erikaavalla".

n. klo. 9.15 vauva nukahti.
Heräsi ekan kerran klo. 02.10 ( eli nukku yllättävän pitkän pätkän ) ja annoin tissiä.
Laitoin sänkyyn ilman tunnia ( ei kaivannut sitä ) ja vauva heräsi uudestaan kello 03.11. Annoin tutin ja sylittelin hetken ja laitoin takas nukkumaan.
Heräsi klo. 06.15 ja sai taas tissiä. Kävi nukkumaan uudestaan ja heräsi klo. 08.00 aikoissa ja mies haki meidän sänkyyn köllöttelemään. Siinä sitten ihmetteli ja höpötteli ( ja äiti torkku ) puol kymmeneen asti =)

Kyllä minä joskus vielä pystyn siihen, mutta en tällä kertaa halunnut sitten edes kokeilla :/

 

[ninaTT]

Mä en pystyis mihinkään unikouluihin ja tassutteluihin jos laps itkis =/ Just luin toisesta ketjusta, että "ehkä lapsi lopettaa kitinän jos huomaa ettei kukaan vastaa." "Ei tarvitse mennä kun ei kerran edes kunnolla itke."

Mä en ainakaan haluais, että mun lapsi oppis ettei äiti ota huomioon hänen oloansa, ettei sillä ole väliä, ettei kaikki ole hyvin koska äiti ei jaksa välittää. Kunnolla itke? Pitäisköhän meiän jättää toiset aikuisetkin huomioimatta kunnes itkee kunnolla?

En pystyis, en pystyis... Toivottavasti teidän uniongelmat ratkeaa ja alkais pikkunen nukkumaan vähän kokonaisempia öitä ilman pahempia itkuja! <3

 

[pojanäiti]

ap minkä ikäinen lapsi sulla on? Mulla 6,5kk, ja meidän yö oli tämmöinen:
nukkumaan klo 20.30

huuteli unissaan klo 22 ja 23.50, nukahti itsekseen (äiti kyllä heräsi muttei mennyt pojan huoneeseen)

heräsi syömään klo 02.10 (todistettavasti on nukkunut klo 6.50 asti ilman tissiä! harmitti kun heräsi syömään näin aikaisin!)

aamuherääminen klo 8.10 ja aamutissille

Mun mielestä joka yninään ei tartte vastata. Meillä ainakin ärinä saattaa muuttua huudoksi jos menen paikalle.

 

[Jätkä]

En minäkään pystyisi lasta itkettämään, mieluummin sitten otan omaan kainaloon tai valvon vauvan kanssa. Tokikaan minulla ei ole kokemusta esim koliikkivauvasta lainkaan, että siinä asiassa olen jäävi tässä paasailemaan.

 

[Madicken04]

Mutta hyvältähän tuo kuulosti noinkin jos nukahti ihan ok ilman pitkiä yöhuutoja (ja äitikin osasi nukahtaa välillä ). =)

Eikai kukaan noihin unikouluihin ihan huvikseen lähde, joskus vaan tilanne on se ettei muuten jaksa. Ja silloin parempi vauvallekin että on äiti joka jaksaa päivät pirteänä eikä ole aivan lopppuunpalanut valvomisten kanssa. Enkä nyt tiedä kuopuksen kohdalta nauttiko hänkään itse noista yöhuudoista ja valvomisista, hyväntuulisempi oli kun sai nukkua yönsä. Mutta kukin tyylillään. =)

 

[Tallamuspurkuna]

Meillä ongelma on siis nimenomaan tuo yöheräily mitä normaalisti on 1½-3 tunnin välein. Viime yö meni loppujen lopuks sit kuitenki aika hyvin =) Ja vauva ei koskaan huuda yöllä. Kitisee ja minä olen sitte heti painattanu paikalle ojentamaan tissiä
Nyt se sitten alkaa pikkuhiljaa uuvuttamaan ja ajattelin että opeteltais siihen ettei yöllä tarvita tissiä kun illalla kuitenkin syö todella hyvin kaurapuuroa.
Mutta kun pääsin itse illalla sänkyyn niin päätin etten ole niin varma tästä asiasta että olisin sen viime yönä toteuttanut.
Tarkotus ei siis ollut että jättäisin vauvan huutamaan sänkyyn ( voihan olla ettei kunnon huutoa edes tulisi? ) vaan että rauhotuttais muin keinoin kun tissillä.
Iltaisin sekä päiväunille vauva nukahtaa ihan itse, ilman apuja tutin ja nunnurätin ja uninallen kanssa. Öisin taitaa kaivata tissiä vaan tisuttelun ilosta :heart:

Eikä öisinkään siis koskaan itke. Kitisee ja jostain syystä heti kun kitinän voimakkuus vähän kasvaa niin olen aina mennyt hätiin enkä tajunnut kuunnella että rauhoittuuko itsekseen
Täyttää 28.päivä 7kk tyttö =)

 

[myös neuvoton]

Minäkin kovasti pähkäilen tuota unikoulua ja mielenkiinnolla luin eilisen ketjusi siitä. Meillä reilun vuoden ikäinen typy nukkuu 'sivuvaunussa' aivan sängyssämme kiinni ja pääsee siis yölläkin kömpimään sänkyyn. Heräsin viime yönä n. klo 1-8 viisi kertaa. Yhdellä kertaa sain rauhoiteltua tytön taputtelemalla. Mutta siitäkin heräsi sitten n. 20min päästä uudelleen. Yleensä rauhoittuu vain tissiin ja hermostuu kaikista tassutteluista. Meilläkään ei mielellään huudateta vauvaa, mutten kyllä tiedä miten muuten tuon mahtaa saada yötissistä eroon. Tassuttelun lisäksi myös syyliinottamisesta hermostutaan. Suoraa huutoa ei ole kovin kauaa, mutta joko heräillään sitten tosi tiuhaan tai sitten typy vain valvoo surkean näköisenä peukkua syöden (ei käytä pulloa eikä tuttia)
Noin 9-11 kuukautisena typyllä oli vaihe jolloin ei syönyt öisin. Nykyään joinain öinä saa herätä tuota edellisyötäkin useammin. Joskus saa nukuttua jopa kolme tuntia putkeen. Alan olla aika väsynyt ja kauhistuttaa että miten sitten jaksan kun työt alkaa tammikuussa. Toki siihen on vielä aikaa.

 

[Snoopy]

Kiva kuulla, tallamus, että teitin yö meni noin hienosti! Oman ja vauvan jaksamisen mukaan unikouluja aloitetaan. Ei niitä kukaan huvikseen ala pitämään. Jos tuntuu siltä, että päivät ovat yhtä usvaa ja vaavikin alkaa kärsimään huonoista öistä on syytä alkaa pohtimaan ratkaisua yöheräämisiin.

Mä en pystyis mihinkään unikouluihin ja tassutteluihin jos laps itkis =/ Just luin toisesta ketjusta, että "ehkä lapsi lopettaa kitinän jos huomaa ettei kukaan vastaa." "Ei tarvitse mennä kun ei kerran edes kunnolla itke."

Mä en ainakaan haluais, että mun lapsi oppis ettei äiti ota huomioon hänen oloansa, ettei sillä ole väliä, ettei kaikki ole hyvin koska äiti ei jaksa välittää. Kunnolla itke? Pitäisköhän meiän jättää toiset aikuisetkin huomioimatta kunnes itkee kunnolla?

En pystyis, en pystyis... Toivottavasti teidän uniongelmat ratkeaa ja alkais pikkunen nukkumaan vähän kokonaisempia öitä ilman pahempia itkuja! <3

Anteeksi nyt jälleen ninaTT... kunnioitan todella mielipiteitäsi ja minusta on hienoa että puolustat kärkkäästi vauvantahtista elämää. En aina ole samaa mieltä, mutta kanssasi saa aina mielekkäitä keskusteluja aikaiseksi Nyt olet mielestäni jäävi kommentoimaan unikouluasiaa kun edellisessä ketjussa mainitsitkin, että oma vauvasi nukkuu nätisti yöt eikä ongelmia ole.

Niin kurjalta kuin se tuntuukin, suurin osa uni- ja nukahtamisongelmista johtuu ihan pelkästään opituista malleista (niinkuin meilläkin). Ja mistä lapsi muuten oppii kuin vanhemmiltaan? Ongelmien ratkaisu on niinkin yksinkertaista kuin uuden mallin ja rutiinin oppiminen. Lapsi EI vahingoitu vaikka hänelle unikoulutuksessa osoitetaan että äiti on lähellä ja paikalla vaikkei reagoi jokaiseen inahdukseen.

 

[leijona76]

Ei meilläkään yksin itkettämällä ole pidetty kokeilua enempää, ei ollut ollenkaan hyvä juttu. Mutta jos lapsi itkee tassutellessa, se protestoi eikä hätää ole kun vanhempi on paikalla auttamassa. Siinä opetellaan uusia kuvioita nukkumiseen ilman yksin jättöä. Meillä on opeteltu vajaat 2kk tään 10kk kanssa ja nykyään tyytyväisenä nukkuu+nukahtaa niin ettei tarvi olla sängyn vieressä, kunhan on samassa huoneessa. Ja tästä toivottavasti ajan myötä päästään siihen itsekseen nukahtamiseen.

 

[Vieras]

Ja silloin parempi vauvallekin että on äiti joka jaksaa päivät pirteänä eikä ole aivan lopppuunpalanut valvomisten kanssa.

Olen täysin samaa mieltä. Meillä vain tilanne on jo se, että olen niin väsynyt etten yksinkertaisesti edes jaksa miettiä mitään unikouluja. Ei hyvä, ei ollenkaan hyvä. Olis pitänyt aiemmin tehdä jotain. En minäkään huutamaan jättäisi mutta tuo tassuttelu vaikuttaa hyvältä.

Ja samaa sanoisin ninalle, että hän on todella jäävi arvostelemaan muita tämän suhteen. Vain asian kokenut voi tietää millaista on elää helvetillisen univajeen kanssa.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Jos normaalissa päivässä voi käydä, että lapsi joutuu itkemään minuutin tai muutaman enemmänkin ennenkuin äiti ehtii vessasta/suihkusta/alakerrasta/sisältä lohduttamaan, niin ei siinä ole minusta hirvittävän suuri ero unikouluun. Kyllä minulla menee muutama minuutti pestä shampoo ja kuivata itseni ennenkuin ryntäsin lapsen luo.

Me aloitimme ruhtinaallisesta 5 minuutista ja 20 minuuttia taisi olla lopulta pisin aika mitä odottelimme sitä kitinää. Ehkä meillä oli helppo tapaus, koska 2 yötä meni rytmin hakemiseen pääpiirteittäin.

Ennemmän ihmetyttää, kun joku ei voi kokeilla yhtä yötäkään unikoulua. Ja syyksi sanotaan lapsen hylkääminen... Olenkohan koskaan lukenut sellaisesta perheestä, joka olisi esim viikon käyttänyt unikoulua ja menestystä ei olisi tullut. Ainakaan täällä kaksplussalla.

 

[huoh ota selvää!]

Mä en pystyis mihinkään unikouluihin ja tassutteluihin jos laps itkis =/ Just luin toisesta ketjusta, että "ehkä lapsi lopettaa kitinän jos huomaa ettei kukaan vastaa." "Ei tarvitse mennä kun ei kerran edes kunnolla itke."

Mä en ainakaan haluais, että mun lapsi oppis ettei äiti ota huomioon hänen oloansa, ettei sillä ole väliä, ettei kaikki ole hyvin koska äiti ei jaksa välittää. Kunnolla itke? Pitäisköhän meiän jättää toiset aikuisetkin huomioimatta kunnes itkee kunnolla?

En pystyis, en pystyis... Toivottavasti teidän uniongelmat ratkeaa ja alkais pikkunen nukkumaan vähän kokonaisempia öitä ilman pahempia itkuja! <3

Tiedät kai mitä tassuttelu on? Siinä ketään jätetä sänkyyn huutamaan

 

[Snoopy]

Ja silloin parempi vauvallekin että on äiti joka jaksaa päivät pirteänä eikä ole aivan lopppuunpalanut valvomisten kanssa.

Olen täysin samaa mieltä. Meillä vain tilanne on jo se, että olen niin väsynyt etten yksinkertaisesti edes jaksa miettiä mitään unikouluja. Ei hyvä, ei ollenkaan hyvä. Olis pitänyt aiemmin tehdä jotain. En minäkään huutamaan jättäisi mutta tuo tassuttelu vaikuttaa hyvältä.

Ja samaa sanoisin ninalle, että hän on todella jäävi arvostelemaan muita tämän suhteen. Vain asian kokenut voi tietää millaista on elää helvetillisen univajeen kanssa.

Ymmärrän sinua täysin :hug: Älä ihmeessä syyttele ja mollaa itseäsi! Tietysti toimit nyt siten mikä on helpoin tie, koska energiaa ei kertakaikkiaan riitä mihinkään unikouluun. Jos jossain välissä saat levättyä muutaman päivän, ja tunnet olosi edes vähän virkeäksi voit alkaa yrittää tassuttelua. Teet sen kun siltä tuntuu, nyt keskity omaan jaksamiseesi ja yritä saada lepoa joka hetki kun se vaan on mahdollista. Siivoamiset sun muut kotityöt ovat nyt toisarvoista, tiskit ja pölyt kyllä jaksavat odottaa Tsemppiä :hug:

 

[Vieras]

Ja silloin parempi vauvallekin että on äiti joka jaksaa päivät pirteänä eikä ole aivan lopppuunpalanut valvomisten kanssa.

Olen täysin samaa mieltä. Meillä vain tilanne on jo se, että olen niin väsynyt etten yksinkertaisesti edes jaksa miettiä mitään unikouluja. Ei hyvä, ei ollenkaan hyvä. Olis pitänyt aiemmin tehdä jotain. En minäkään huutamaan jättäisi mutta tuo tassuttelu vaikuttaa hyvältä.

Ja samaa sanoisin ninalle, että hän on todella jäävi arvostelemaan muita tämän suhteen. Vain asian kokenut voi tietää millaista on elää helvetillisen univajeen kanssa.

Ymmärrän sinua täysin :hug: Älä ihmeessä syyttele ja mollaa itseäsi! Tietysti toimit nyt siten mikä on helpoin tie, koska energiaa ei kertakaikkiaan riitä mihinkään unikouluun. Jos jossain välissä saat levättyä muutaman päivän, ja tunnet olosi edes vähän virkeäksi voit alkaa yrittää tassuttelua. Teet sen kun siltä tuntuu, nyt keskity omaan jaksamiseesi ja yritä saada lepoa joka hetki kun se vaan on mahdollista. Siivoamiset sun muut kotityöt ovat nyt toisarvoista, tiskit ja pölyt kyllä jaksavat odottaa Tsemppiä :hug:

Iso kiitos sinulle. Harvinaista tällainen täällä plussalla.
Mutta tosiaan tarkoitus ois nyt vähän keräillä voimia molemmilla ja sitten ainakin kokeillaan kun ei siinä oikeasti ole mitään järkeä että aina tissille ottaa tai muutenkaan pois sängystä kun toinen alkaa itkemään. Siis _monta_ kertaa yössä.

 

[Snoopy]

Ennemmän ihmetyttää, kun joku ei voi kokeilla yhtä yötäkään unikoulua. Ja syyksi sanotaan lapsen hylkääminen... Olenkohan koskaan lukenut sellaisesta perheestä, joka olisi esim viikon käyttänyt unikoulua ja menestystä ei olisi tullut. Ainakaan täällä kaksplussalla.

Juuri näin. Mitäs nämä unikoulun vastustajat sanovat siihen, että meillä tyttö muuttui unikoulun myötä iloisemmaksi, pirteämmäksi ja sosiaalisemmaksi? Ennen kun yöt ja illat olivat yhtä huutoa ja univaje kalvoi pientä päivisinkin... Puhumattakaan vanhemmista; äiti sai sentään nukuttua univajettaan päivisin umpeen, isä sensijaan kärsi töissä ja kotona äärimmäisestä väsymyksestä... Ja hetket lapsen kanssa jäivät vähäisiksi, koska jossain välissähän sitä on nukuttavakin.

 

[Tallamuspurkuna]

Ja silloin parempi vauvallekin että on äiti joka jaksaa päivät pirteänä eikä ole aivan lopppuunpalanut valvomisten kanssa.

Olen täysin samaa mieltä. Meillä vain tilanne on jo se, että olen niin väsynyt etten yksinkertaisesti edes jaksa miettiä mitään unikouluja. Ei hyvä, ei ollenkaan hyvä. Olis pitänyt aiemmin tehdä jotain. En minäkään huutamaan jättäisi mutta tuo tassuttelu vaikuttaa hyvältä.

Ja samaa sanoisin ninalle, että hän on todella jäävi arvostelemaan muita tämän suhteen. Vain asian kokenut voi tietää millaista on elää helvetillisen univajeen kanssa.

Olen kyllä samaa mieltä että kukaan kenen lapsi/lapset ovat nukkuneet hyvin ei voi tietää kuinka tilanne väsyttää vanhempia sekä vauvaa itseään ( ehkä isompia sisaruksiakin jopa ).
Meilläkin tilanne sillätavalla helppo etten voisi edes kuvitella kuinka väsyttäisi jos unille käyminenkin olisi aina huutoa :/ Meillä nukahdetaan hyvin itsekseen, ainoa mikä väsyttää on tuo öisin monta kertaa heräily.
:hug: Voimia sinulle sinne!
Menet siitä mistä aita on matalin. En minäkään nyt jaksanutkaan siihen tassutteluun ruveta vaikka eilen kovasti niin päätin Sitten kun tuntuu siltä että on itse valmis ja on tarpeeksi voimia niin silloin kannattaa kokeilla =)
Olen ainakin paljon lukenut pelkkiä hyviä kokemuksia tassuttelusta/unikoulusta pidemmällä tähtäimellä. Se koulutushan se on se rankin vaihe kuitenkin.
Kyllä ne meidänkin pienet joskus antaa meidän nukkua =)

:hug:

 

[Mamma]

En minäkään pystyisi lasta itkettämään, mieluummin sitten otan omaan kainaloon tai valvon vauvan kanssa. Tokikaan minulla ei ole kokemusta esim koliikkivauvasta lainkaan, että siinä asiassa olen jäävi tässä paasailemaan.

Siis eihän sillä että 7kk ikäinen herää öisin vähän väliä tissille, ole mitään tekemistä koliikin kanssa!!!
Ja sitä jos on monta kuukautta putkeen joutunu heräämään vähän väliä yöllä, niin ihan varmasti ei enää jaksa joka yö valvoa vauva kainalossa, hei haloo!!!!!!