äiti, sisko ja veli olivat tänään sairaalassa isää katsomassa, itse olen nuhassa ja yskässä joten en arvannut mennä sinne. Sisko kertoi että isä on hyvin heikko, tarvitsee kahden hoitajan apua jos aikoo nousta istumaan, on tarvinnut happiviiksiä muutamaan otteeseen tänään, ja isä ei oikein ymmärrä miksi on sairaalassa, ja miksei hän voi lähteä kotiin, hänelle kerrottiin, taas kerran, että hänellä on aivokuume, eikä kotiin voi nyt lähteä, ja isä oli kuin ei olisi kuullutkaan asiasta aiemmin. Hän ei ole myöskään ihan selvillä kellonajoista, (eilen yölläkin oli soitellut kotiin ja vaatinut hakemaan pois ja inttänyt että on aamu).
Kun oli selitetty ettei nyt voi lähteä kotiin oli jo muutaman minuutin päästä puhunut kotiin lähdöstä ja sisko, veli ja äiti huomasivat että isän lähimuisti on mennyt hän ei muistanut mitä juuri äsken oli puhuttu. Puhuminen on sammaltavaa, välillä isä jää vain katsomaan eteensä eikä vastaa puhutteluun.
Tutkimuksia tehdään vielä alkuviikosta lisää koska lääkkeistä huolimatta isä ei ihan ole mukana tässä hetkessä...aivoihin päässyt virus on ehkä vaurioittanut aivoja pysyvästi.
Sitä ei vielä tiedä toipuuko isä enää kotikuntoiseksi, ainakin on edessä pitkä jakso kuntoutusosastolla...
Kun oli selitetty ettei nyt voi lähteä kotiin oli jo muutaman minuutin päästä puhunut kotiin lähdöstä ja sisko, veli ja äiti huomasivat että isän lähimuisti on mennyt hän ei muistanut mitä juuri äsken oli puhuttu. Puhuminen on sammaltavaa, välillä isä jää vain katsomaan eteensä eikä vastaa puhutteluun.
Tutkimuksia tehdään vielä alkuviikosta lisää koska lääkkeistä huolimatta isä ei ihan ole mukana tässä hetkessä...aivoihin päässyt virus on ehkä vaurioittanut aivoja pysyvästi.
Sitä ei vielä tiedä toipuuko isä enää kotikuntoiseksi, ainakin on edessä pitkä jakso kuntoutusosastolla...
