Ei tajua enää mitä pitäis ajatella miehen käytöksestä ja puheista :(

[ahistuspuhistus]

Meillä ollut jo pidemmän aikaa huonoa aikaa parisuhteessa,itse en pysty vaan olemaan vaimo vaimon paikalla vaan voimat menee lapsiin ja heidän tarpeisiinsa,meillä kun kaksin kappalein erityistarpeisia ja kaksi "tavallista" lasta.Sitten kun saat iltaisin heidät nukkumaan,en jaksa enää keskittyä kuin itseeni ja toivoa olevani rauhassa.

Noh...nyt aina viime aikoina kun riita tulee hän sanoo ettei ole hänellä mitään,ei edes puheissaan lapsista välitä..ja nekin ovat ihan sama jos ero tulee.

Kuitenkin tykännyt aina joskus olla omastakin halusta lastensa kanssa...näinköhän mahtaa oikeesti ajatella että jos ei ole minua,ei ole mitään??!! Ahdistava ajatus.

 

[Aaban]

No mutta ei kai eroaminen olekaan tuollaisessa tilanteessa mikään ratkaisu?

 

[ahistuspuhistus]

Jaa tässä tilanteessa,minä en itse näe kohta muuta mahollisuutta kuin ero,olen sanonut mihin pystyn ja että en pysty jakamaan itseeni vielä hänen tarpeilleen ja olla seurana...Mutta kun se ei riitä hälle niin sit niitä riitoja ja sanomisia tulee,miten tällei voi jatkaa??

 

[vinkki]

Pyydä mies saman pöydän ääreen, ja keskustele asiasta.

 

[Aaban]

Jaa tässä tilanteessa,minä en itse näe kohta muuta mahollisuutta kuin ero,olen sanonut mihin pystyn ja että en pysty jakamaan itseeni vielä hänen tarpeilleen ja olla seurana...Mutta kun se ei riitä hälle niin sit niitä riitoja ja sanomisia tulee,miten tällei voi jatkaa??

Hankkikaa vaikka ulkopuolista apua lastenhoitoon, että saat välillä levätä kunnolla. Osallistuuko mies myös lastenhoitoon ja kotitöihin? Kannattaa myös muistaa se, että lapset eivät ole ikuisesti pieniä...

 

[ahistuspuhistus]

Me on eräät kerrat keskusteltu tästä kun en vaan jaksa hälle huomiota antaa ja sit riitatilanteissa asia purkautuu tällein ettei hällä oo muuta kuin minut??!! Jää pitkäksi aikaa soimaan korviini tuo

 

[Vähän samaa]

Meillä myös erityislapsi, erittäin haastavaa on elämä ym. On myös "normaali"lapsi. Itsekin olen iltasin ihan poikki, mies myös. Ei ole oikein mitään suhdetta enää. kaikki voimat menee tähän arkeen...

 

[ahistuspuhistus]

Meillä myös erityislapsi, erittäin haastavaa on elämä ym. On myös "normaali"lapsi. Itsekin olen iltasin ihan poikki, mies myös. Ei ole oikein mitään suhdetta enää. kaikki voimat menee tähän arkeen...

Voimia teillekin kovasti..en vaan tiedä mitä tässä pitäisi ajatella/tehdä enää...kun ei ole meilläkään mitään suhdetta periaatteessa enää,mies on yrittänyt mutta itse vaan en jaksa mitä pusupusu juttuja nyt,kaipaan omaa rauhaa silloin kun lapsiltamme sen saan

 

[vähän samaa]

Meillä myös erityislapsi, erittäin haastavaa on elämä ym. On myös "normaali"lapsi. Itsekin olen iltasin ihan poikki, mies myös. Ei ole oikein mitään suhdetta enää. kaikki voimat menee tähän arkeen...

Voimia teillekin kovasti..en vaan tiedä mitä tässä pitäisi ajatella/tehdä enää...kun ei ole meilläkään mitään suhdetta periaatteessa enää,mies on yrittänyt mutta itse vaan en jaksa mitä pusupusu juttuja nyt,kaipaan omaa rauhaa silloin kun lapsiltamme sen saan

Sepä se. Pitäs jaksaa lapset ja parisuhde ja kaikkee, mut voimat on rajalliset. Mä oon vaan yrittänyt ajatella, et tää helpottaa joskus ja sit pystyy antaa parisuhteellenkin enemmän, en tiedä