ei tästä tuu vittuakaa....

[Hmh]

Mun sukulainen tuli isäksi paljo nuorempana ja on aina kantanut vastuuta perheestään siinä kuin vaimonsakin. Ei voi yleistää.

 

[jei]

Mun sukulainen tuli isäksi paljo nuorempana ja on aina kantanut vastuuta perheestään siinä kuin vaimonsakin. Ei voi yleistää.

Siksipä laitoinkin että ei koske kaikkia. Mutta jos otettas otos jossa olis 20-25v miehiä ja siitä keskiarvo kuinka moni on valmis luopumaan vapaudestaa (tai osaa sen tehdä) niin keskiarvoksi varmasti tulisi se että kovin valmiita isäksi ei vielä olla. Gaussin käyrän mukaisesti siihen toki mahtuu myös ääripäät, mutta pienemmässä määrin. Jos naisille tehtä sama testi niin varmasti heistä kekskimäärin suurempi osa on tossa kohtaa jo valmis perheeseen...

 

["vieras"]

[QUOTE="huoh";24006381]joo kiitos kauheesti... Hirveen hyvä mieli on joo....not.[/QUOTE]

no ite oot lattiamatto roolisi valinnut. mun elämässä ei koskaan tapahtuis edes noin. valintoja valintoja...

 

[Meillä]

Ei ois noin mennyt, oisin miehelle paukauttanut et sinä hoidat nyt jätkän, minä nukun perkele, ois totellu

 

[joskus ero on oikea ratkaisu]

Mun eksä oli just tuommoinen. Itse meni aina, harvoin sitä kotona näki. Mutta sillon harvoin kun mä halusin mennä, niin kolmas maailmansota oli pystyssä. Vaikka asiasta ois sovittu ajat sitten. Kun valmistauduin lähtöön, mies pilkkasi ja kiusasi ja teki kaikkensa saadakseen mut itkemään ja jäämään kotiin. Uhkaili kaikella mahdollisella jne.
Ja jos tästä kaikesta huolimatta lähdin, niin sama helvetti jatkui kun tulin kotiin. Mies ei katsonut lapsia, mun piti nousta niitten kanssa ihan sama kauanko olin saanut nukkua jne.

Eipä tuossa miehessä muutakaan hyvää loppupeleissä ollut, väkivaltainen hullu. Onneksi on eks. Tässä valossa tuo sun tilanteesi ei kuulosta yhtään hyvältä. Älä ainakaan lisää lapsia sen kanssa tee.

 

["jeps"]

[QUOTE="vieras";24007085]no ite oot lattiamatto roolisi valinnut. mun elämässä ei koskaan tapahtuis edes noin. valintoja valintoja...[/QUOTE]

Mä olen kanssa joskus miettinyt miks joku suostuu tuollaiseen? Vai menettääkö nainen todellisuuden tajun vauvakuumeen huumassa? Niin ettei huomaa että se oma puoliso ei ole oikein vielä valmis isäksi - kun tuskin miehen menemiset ja tulemiset kovin yllätyksenä tulee. Sitä vaan ei tajua miltä ne tuntuu sitten kun se vauva on siinä - ja että sopiiko sellainen enää perheelliselle? Ei minusta ainakaan äärettömässä määrin ja silloinkin menot on mentävä tasan puoliskojen kesken.

Toki eriasia jos lapsi saa vahingossa alkunsa - silloinhan vanhemmuus tulee puuntakaa molemmille.

Miettikään hyvät kanssa siskot hetki ennen kuin annatte vauvakuumeen sokaista.