Ei voi olla totta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tyttiliini
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tyttiliini

Vieras
Nyt on kyllä tilanne ihan kamala. Siis tämä hemmetin raskaus taitaa olla menossa kesken! En voi uskoa sitä, tuntuu ihan absurdilta kun viikkojakin on huomenna 15 ja sikiö todistettavasti elossa ja hyvässä kunnossa, mutta pahalta näyttää.

Eilen tuli kovaa vuotoa illalla, siis oikein sellaista hulahtelua. Säikähdin tietysti ja lähdin synnärille päivystykseen. Siellä lekuri katsoi ensin, että olisi eteisistukka, näytti ultrallakin että katso nyt. Sanoin, että ei voi olla, se on todettu moneen kertaan että takaseinässä on. Ja siis verta vuosi koko ajan ihan hulluna pitkin tutkimuspöytää. No lekuri katto uudestaan ja sano että hupsista, sepä ei ollutkaan istukka vaan verta. Ja totesi, että siellähän se vauva vilkuttelee, katso.

Siis mikä sadisti. Sitten se sano, että kuule, on se mahdollista, että olisi istukan reunasta vuotanut verta kohtuun, mutta paras asennoitua niin, että kesken menee, kiitos ja näkemiin.

Olin niin shokissa, etten älynnyt kysyä muuta, kun että jos se menee kesken niin pitääkö tulla sairaalaan. Siihen tämä älypää sanoi, että tietysti, kun se on jo niin isokin ja pitäähän se sitten leikellä että nähdään mistä on kyse.

En tajua en ymmärrä mitä pitäisi tehdä. Kuulemma keskenmenoa ei voi estää näillä viikoilla mitenkään, mutta silti käskettiin saikulle ja kiellettiin kaikki rasitus.

Yritin kysyä sitäkin, että jos tämä nyt menee kesken, niin koskas voisi odottaa jotain tapahtuvaksi. No sitäkään ei kuulemma yhtään voi sanoa.

Että tässä sitä nyt ollaan. Leikin esikoisen kanssa (onneksi on se pikkuinen, muuten tämä olisi aika kamalaa!) ja ihmettelen, että mitä pitäisi ajatella. Aamun jälkeen ei ole enää verta tullut, mutta en tiedä, tarkoittaako se mitään ja jos tarkoittaa, niin hyvääkö vai pahaa.

Suututtaa kamalasti, kun eivät voineet selittää tarkemmin. Mä luulin ennen, että jos istukka vuotaa, niin sen näkisi ultrassa. Mutta kun tämä tyyppi ei edes erottanu istukkaa verestä niin eipä voi olettaa, että olisi muutenkaan mitään osannu sanoa. Tietysti tiedän, ettei näitä juttuja voi ennustaa, enkä mitään lupauksia tai varmuuksia vaatinut, mutta hei haloo jotain rajaa.

Lopuksi se vielä tokaisi, että ei tässä viitsi mitään kontrollikäyntiä pistää, menet sitten rakenneultraan jos sinne asti pääset. Ja käski vielä "suhtautua skeptisesti ja pelätä pahinta".

Että ei hyvin mene, ei.
 
No johan oli lääkäri! Pistä saman tien valitus sen käytöksestä!!! Ei noin voi käyttäytyä!!
Mä en valitettavasti osaa sun vointiin ottaa kantaa, mutta ihan pistää vihaksi tuommoinen!!
Voisitko soittaa sinne synnärille? Jos siellä olisi joku muu päivystysvuorossa, joku älykkäämpi?

Tsemppiä :hug:
 
Kauhea, mitä kohtelua! Ei ihme, ettet tiedä mitä ajatella.

Minulla on vasta alussa tämä raskaus, mutta kesken taitaa olla menossa. Aamulla alkoi kirkas verinen vuoto ja menkkakivut. Pikkuhousunsuojalla olen pärjännyt ja huomenna pääsen ultraan. Jos yöllä alkaa supistukset tai verta valumalla valuu, pitää mennä keskussairaalaan.

En omalla kohdalla jaksa uskoa lohdun sanoihin, mutta Sinulle haluan kuitenkin välittää samoja terveisiä, mitä lääkäri tänään puhelimessa haastoi: puoliin raskauksista ku uluu vuoto, ja vain puolet niistä menee kesken.

Toivotaan, että vuoto loppuu! :hug:
 
:hug: kamala tilanne sinulla, ihan hirveä. ja lääkäri olisi kyllä saanut olla empaattisempi, vaikka kuinka totta puhui.

itse vuosin verta samoilla viikoilla, ja paniikissa ajettiin yöllä sairaalaan. mulla tosin oli sitten istukka vähän kohdunsuulla, mikä aiheutti sen vuodon. voisiko olla, että sinullakin se istukan reuna olisi vähän "tyhjän päällä"?
ja mene ihmeessä uudestaan huomenna käymään, vaikka neuvolassa että kuulet sydänäänet. eihän kukaan voi olettaa, että pystyisit odottamaan tietoa rakenneultraan asti.

toivon todellakin että kaikki on hyvin. :flower:
 
Kiitos kauheasti tuesta!

Sasasi, siitä istukasta ei valitettavasti ole kyse, istukka on ihan nätisti takaseinässä. Vuotoa ei ole tullut nyt yli vuorokauteen eikä kipujakaan ole, mutta ei se kaiketi silti tarkoita, ettei syytä huoleen olisi. Mietin vielä tarkemmin, mitä se synnäri lääkäri sanoi ja teki. Tajusin, että eihän se ollut edes tarkistanut, onko kohdunsuu auki.

Varasin ajan yksityiselle, käyn siellä tänään. Tiedän, ettei sielläkään osata tietenkään ennustaa, miten tässä käy, mutta ehkä voisi saada vähän asiallisempaa tietoa. Olisi esimerkiksi kiva tietää se kohdunsuun tilanne. Niin ja sekin olisi muksaa, jos joku sanoisi, saanko esimerkiksi nostella esikoista ja onko rasituksella jotain merkitystä vai ei.

En kyllä minäkään ole erityisen positiivisella mielellä, välillä melkein toivon että menisi sitten kesken jos on mennäkseen, niin pääsisi toipumaan ja jossain vaiheessa ehkä yrittämään uudelleen. Vaikka en tiedä, tämä on ollut niin rassaava raskaus että ehkä tuo esikoinen riittääkin meidän perheeseen :/
 
Tyttiliini,
jaksatko vastata miten voit? Oliko lääkäri yhtään asiallisempi yksityisellä?

Mä itkin eilen kanssa miehelleni, etten tiedä jaksanko enää yrittää uutta raskautta. Tämä km on ollut sen verran rankka kokemus, vaikka hyvää kohtelua olen saanut joka paikasta -viimeksi tänään Jorvissa, jossa kaavinta tehtiin.
Kuitenkin nyt tuntuu siltä, että tahtoa yrittämiseen taas on; jos meille suotaisiin edes yksi kullannuppu.

Voimia!!!
 
Hondis,

Ihan hyvin voin nyt, vaikka huoli on yhä kova. Kävin eilen siellä yksityisellä ja lääkäri oli paljon mukavampi ja asiallisempi, sain kysyttyäkin melkein kaiken mieltä askarruttavan.

Tämän lääkärin mielestä keskenmenosta ei näyttäisi olevan kysymys ainakaan tällä hetkellä, sillä kohdunsuu on kiinni, kohdunkaula on yhä sen reilut 3 senttiä ja sikiö voi hyvin. Ilmeisesti ongelmana on vuotava istukka, joka voi toki sekin aiheuttaa suurtakin harmia. Kohdussa näkyy suuri hyytymä, ja on mahdotonta sanoa, vuotaako istukka yhä.

Kokoavasti tilanne on kutakuinkin sellainen, että ihan välitöntä keskenmenon vaaraa ei näyttäisi olevan, mutta jos verenvuoto taas alkaa, tilanne voi olla toinen. Jos taas vuotoa ei tule tai se on vaan sitä vanhaa verta hyytymästä, niin rakenneultrassa tsekataan seuraavan kerran, toimiiko istukka kunnolla ja vastaako sikiö viikkoja.

Olen toki helpottunut, kun välitöntä hätää ei taida olla, mutta huolissani tietysti myös. Eikä tämä huoli tästä taida ihan äkkiä lähteä, se päättyy joko elävän lapsen syntymään tai sitten ei.

Pitäisi olla iloinen, mutten osaa, jatkuva huolehtiminen väsyttää. Mutta toisaalta olen kyllä sikäli vähän virkistynyt, että nyt kyllä ajattelen, että jos tämä menee kesken niin haluaisin vielä uutta yrittää. Saa vain nähdä, jaksaako mies. On se luvannut, mutta on tämä tietysti sillekin kauhean raskasta. Eritoten, koska vaikka mies esikoista kauheasti rakastaa, niin toista lasta alettiin yrittää minun painostuksestani. Ja nyt kun olen saikulla ja kaikki raskaat hommat on kielletty, niin tietysti miehellä on ihan käytännön asioistakin kauhea stressi.

Mutta hei hondis, unohda lietsomani tappiomieliala, tietysti kannattaa yrittää uudelleen jos sekä sinulla että miehellä on siihen tahtoa! Ja eihän yksi keskenmeno lisää keskenmenon riskiä. Melko varmasti seuraavalla kerralla kaikki menee hienosti.

Saako muuten kysyä, millä viikolla sinulla meni kesken? Ja menikö kaavinta hyvin? Yksi ystäväni sai keskenmenon viikolla 8, tuli uudelleen raskaaksi kaksi kuukautta sen jälkeen ja on nyt pienen tyttövauvan onnellinen äiti :)
 
Olipa loistohomma, että sait yksityislääkäriltä hyvää palvelua!! On se vaan kumma, miten suuri ero lääkäreissä on!

Mulla meni kesken n viikolla 6-8, huomattiin viikolla 13. Ja jostain syystä mun "raskaus-sisuskalut" on jatkaneet kasvuaan vaikka sain 3 cytoteciä viikko sitten... Eilen tehtiin kaavinta, joka meni yllättävän hyvin (Ainakin toistaiseksi tuntuu siltä). Operaation suorittanut gyne oli laittanut leikkauskertomukseenkin, että huomattavan suuret "sisuskalut" tai jotain sinnepäin(kun ne siis olivat nyt jo viikolla 14!!)
onhan se tietty mukavaa ajatella että kroppa olis ollut valmis pitämään masuasukkia pitempäänkin.

Et sinä Tyttiliini mulle lietsonut tappiomieltä -on vaan ollut niin superhyperrankat 1,5 viikkoa, etten tiedä jaksaisinko tälläista toistamiseen. Kaipa se on normaalia, että ajattelee näin. Ja kun mies tuossa vierellä jaksaa tsempata, niin nyt vain odotellaan täälläkin kropan toipumista ja menkkoja :D

Kaikkea hyvää!!
t: Hondis
 

Yhteistyössä