Eikö masentunutta muka saa jättää?

[kyllästynyt]

Mikä ihme eräillä on kun täytyy keljuilla joka ketjussa.Onko tosiaan niin paha olla?
Nytkin joku purkaa pahaa oloaan yhdessä viestiketjussa kun puoliso lähtee lasten kanssa pois ja jättää masentuneen ihmisen.
Miksi aina kuvitellaan että ei muka olisi yritetty jotain suhteen eteen tehdä,se ei paljon auta jos toinen aikuisista koittaa pitää suhteen pystyssä ja masentunut mahdollisesti ei edes halua apua tai ei kerro kaikkea totuutta hoitavalle lääkärille.
Joskus kun se vaan on ainut vaihtoehto jos elämänkumppani on sairastunut masennukseen että muu perhe lähtee jo oman hyvinvoinninkin takia.

Tuskin kukaan on helposti luovuttamassa,
mies kävi lääkärissä ja diagnoosi masennus ,no selvä mäpä pakkaan kamat ja lähden lasten kanssa,HALOOOO

Masennus on sairaus toki siinä missä muutkin mutta jos masentunut saa oman perheen jopa lapsetkin oireilemaan ja toinen puoliso ei vaan enään jaksa kun sitä masentunutta on monta vuotta jo koitettu ymmärtää niin onko silloin väärin oman ja lasten hyvinvoinnin takia laittaa ovi kiinne ja lähteä.
Mutta tokihan näin ei saa jättää sairasta ja on leikittävä ydinperhettä ja pelättävä niin oman kuin lasten turvallisuuden takia,ja täytyyhän sitä nyt masentuneella olla joku joka paijaa päähän ja mikä parasta täytyyhän ne lapset edes saada sairaiksi jotta saadaan uusia asiakkaita mielenterveyspuolelle.

 

[Maniac]

Ei kaikissa perheissä ole asiat samalla tavalla.Multa ei ole sentään viety lasta mun masennuksen takia.

 

[sdfskl]

Jos henkilö on vaarallinen, niin sitten ei tarvii enää kysyä, että mitä muita diagnooseja sillä on. Pelkästään masennuksen vuoksi jättäminen on aika kevytkenkäistä.

 

[minä valitettavasti tiedän]

Jos henkilö on vaarallinen, niin sitten ei tarvii enää kysyä, että mitä muita diagnooseja sillä on. Pelkästään masennuksen vuoksi jättäminen on aika kevytkenkäistä.

Sä et sitten varmaan tiedä mitä masennus voi pahimmillaan olla =/

 

[kyllästynyt]

Ei kaikissa perheissä ole asiat samalla tavalla.

Ja siksipä juuri kannattaakin pitää mölyt omassa mahassa
Ja ei lasta viedä keltään pois,vaikka ero tulee on lapsella edelleen 2vanhempaa ja tapaamisoikeuskin on,tosin jos etä sitä haluaa käyttää.

 

[Madicken04]

Jos henkilö on vaarallinen, niin sitten ei tarvii enää kysyä, että mitä muita diagnooseja sillä on. Pelkästään masennuksen vuoksi jättäminen on aika kevytkenkäistä.

Sä et sitten varmaan tiedä mitä masennus voi pahimmillaan olla =/

aivan näin... :/

 

[Maniac]

Ja siksipä juuri kannattaakin pitää mölyt omassa mahassa
Ja ei lasta viedä keltään pois,vaikka ero tulee on lapsella edelleen 2vanhempaa ja tapaamisoikeuskin on,tosin jos etä sitä haluaa käyttää.

Eli omista asioista ei saa puhua?

Pojan isä asuu ulkomailla.Ei ole nähnyt isäänsä 2,5 vuoteen.

 

[sdfskl]

Jos henkilö on vaarallinen, niin sitten ei tarvii enää kysyä, että mitä muita diagnooseja sillä on. Pelkästään masennuksen vuoksi jättäminen on aika kevytkenkäistä.

Sä et sitten varmaan tiedä mitä masennus voi pahimmillaan olla =/

En niin. Tarkoitin vain sitä, ettei vielä lääkepurkin ilmestyminen kaappiin ole syy jättää ja toisaalta vaarallinen käytös on syy.

 

[v]

Jos henkilö on vaarallinen, niin sitten ei tarvii enää kysyä, että mitä muita diagnooseja sillä on. Pelkästään masennuksen vuoksi jättäminen on aika kevytkenkäistä.

Sä et sitten varmaan tiedä mitä masennus voi pahimmillaan olla =/

En niin. Tarkoitin vain sitä, ettei vielä lääkepurkin ilmestyminen kaappiin ole syy jättää ja toisaalta vaarallinen käytös on syy.

Ei se olekaan oikein diagnoosin takia jättää, mutta se on oikeutettua jos jo pidemmän aikaa on asian kanssa elänyt, siihen on yritetty löytää apua ja jo puoliso ja LAPSETKIN kärsivät. Ei ole hyvä kaikkien siihen samaan sairauteen sairastua, koska voin sanoa, että masentuneen ihmisen kanssa eläminen on todella rankkaa ja vaatii PALJON.

 

[kyllästynyt]

En niin. Tarkoitin vain sitä, ettei vielä lääkepurkin ilmestyminen kaappiin ole syy jättää ja toisaalta vaarallinen käytös on syy.

No tuskin kukaan nyt siksi on ketään ollut jättämässä.Nyt kyse onkin ollut mahdollisesti vuosia kestäneestä sairaudesta josta paraneminen aina vain vaikeutuu. Ja mahdollisesti se että masentuneilla on taipumus siirtyä itse näihin muihin lääkkeisiin eli lääkitään alkolla ja pillereillä sekaisin ym.

 

[juu]

mä en noihin aiempiin keskusteluihin oo kommentoinut, mutta toki se tuntuu pahalta näin masentuneen näkökulmasta lukea tollasta paskaa mitä säkin suollat mukaasiallisen tekstin lomassa. pääosin asiaa puhut, koska tilanteet on erilaisia, mutta noi "täytyyhän sitä nyt masentuneella olla joku joka paijaa päähän " kommentit vie pohjan tolta huolestunut, rakastava puoliso, joka on kaikkensa yrittänyt- löpinältä.

 

[Ira]

Jos henkilö on vaarallinen, niin sitten ei tarvii enää kysyä, että mitä muita diagnooseja sillä on. Pelkästään masennuksen vuoksi jättäminen on aika kevytkenkäistä.

Sä et sitten varmaan tiedä mitä masennus voi pahimmillaan olla =/

aivan näin... :/

Peesi.

Eikä kukaan syyttele jos jättää alkoholistin, vaikka mielenterveysongelmat voi tehdä elämästä ihan yhtä helvettiä kuin alkoholikin.

 

[kyllästynyt]

mä en noihin aiempiin keskusteluihin oo kommentoinut, mutta toki se tuntuu pahalta näin masentuneen näkökulmasta lukea tollasta paskaa mitä säkin suollat mukaasiallisen tekstin lomassa. pääosin asiaa puhut, koska tilanteet on erilaisia, mutta noi "täytyyhän sitä nyt masentuneella olla joku joka paijaa päähän " kommentit vie pohjan tolta huolestunut, rakastava puoliso, joka on kaikkensa yrittänyt- löpinältä.

Taidat vain olla itse myös niin keskittynyt omaa oloosi ja et varmasti tajua kuinka se vie voimia myös puolisoltakin. Tämä on hyvin tyypillistä että masennuksesta kärsivät syyttävät muita ja aina se syy on muissa ja sekin on puolison vika että masennus aina vaan jatkuu kun hän nyt jätti minut ja taas vähän itkua kehiin kuinka ei sairasta saa jättää ja kuinka ollaan tunteettomia.

 

[Istafra]

Varmaankin voi aivan samoin kuin vakavasti syöpäsairaankin.
Sairasta auttaa kovasti, jos tämä lähtijä vielä tapaa sattumalta "heti lähdön jälkeen" uuden kumppanin.

 

[Kilohaili]

Mun mielestä viimekädessä ei muut kuin ne suhteen osapuolet voi tietää mitä se suhde vaatii ja missä mennään. Joten mikä kukaan on oikeastaan arvostelemaan tosissaan muiden suhteita, hoitas jokanen vaan edes sen oman suhteensa parhaansa mukaan.

 

[kyllästynyt]

Varmaankin voi aivan samoin kuin vakavasti syöpäsairaankin.
Sairasta auttaa kovasti, jos tämä lähtijä vielä tapaa sattumalta "heti lähdön jälkeen" uuden kumppanin.

Voin kuule ihan kokemuksesta sanoa että ei siinä erotilanteessa ihan ensimmäisenä mielessä ole uuden elämänkumppanin hankkiminen. Itselläni meni aikaa ja kauan ennekuin sain perheeni tasoittumaan jo kaikesta käsimyksistä ja en siltikään pitänyt ensisijaisena vaihtoehtona uuden kumppanin etsimistä.
Mutta tämäkin on valitettavasti hyvin tyypillistä että näin ajatellaan ja ruokitaan sitä omaa masennusta Masennus,se kun on kavala tauti ja teit niin tai näin niin aina se masentunut osaa ajatella asiaoita vain negatiivisesti ja ruokkia taas lisää omaa huonoa oloaan.

 

[juu]

mä en noihin aiempiin keskusteluihin oo kommentoinut, mutta toki se tuntuu pahalta näin masentuneen näkökulmasta lukea tollasta paskaa mitä säkin suollat mukaasiallisen tekstin lomassa. pääosin asiaa puhut, koska tilanteet on erilaisia, mutta noi "täytyyhän sitä nyt masentuneella olla joku joka paijaa päähän " kommentit vie pohjan tolta huolestunut, rakastava puoliso, joka on kaikkensa yrittänyt- löpinältä.

Taidat vain olla itse myös niin keskittynyt omaa oloosi ja et varmasti tajua kuinka se vie voimia myös puolisoltakin. Tämä on hyvin tyypillistä että masennuksesta kärsivät syyttävät muita ja aina se syy on muissa ja sekin on puolison vika että masennus aina vaan jatkuu kun hän nyt jätti minut ja taas vähän itkua kehiin kuinka ei sairasta saa jättää ja kuinka ollaan tunteettomia.

niin missäänhän en sanonut, että tilanteen vaatiessa ei olisi kaikille parempi jatkaa elämää erillään. ja tosiaan on myös kokemusta siitä toisesta osasta. isäni sairasti vaikeaa masennusta kotona asuessani.
totesin vaan, että vie hieman uskottavuutta sinulta nuo masentuneita halveksivat kommentit.

 

[Istafra]

Varmaankin voi aivan samoin kuin vakavasti syöpäsairaankin.
Sairasta auttaa kovasti, jos tämä lähtijä vielä tapaa sattumalta "heti lähdön jälkeen" uuden kumppanin.

Voin kuule ihan kokemuksesta sanoa että ei siinä erotilanteessa ihan ensimmäisenä mielessä ole uuden elämänkumppanin hankkiminen. Itselläni meni aikaa ja kauan ennekuin sain perheeni tasoittumaan jo kaikesta käsimyksistä ja en siltikään pitänyt ensisijaisena vaihtoehtona uuden kumppanin etsimistä.
Mutta tämäkin on valitettavasti hyvin tyypillistä että näin ajatellaan ja ruokitaan sitä omaa masennusta Masennus,se kun on kavala tauti ja teit niin tai näin niin aina se masentunut osaa ajatella asiaoita vain negatiivisesti ja ruokkia taas lisää omaa huonoa oloaan.

Normaali ( mikä on normaalia ?!) ihminen ei uutta parisuhdetta tällaisessa tilanteessa hankikaan.
Valitettavasti vain "tunnen ja tiedän" yli kymmenkunta pariskuntaa, joista toinen on jättänyt sairaan yksin. Ja tällä lähtijällä on ollut uusi kumppani kuvioissa mukana jo ennen eroa.

 

[Maniac]

Ja tällä lähtijällä on ollut uusi kumppani kuvioissa mukana jo ennen eroa.

Näin kävi meillä. :/

 

[Kowalski]

Ihan kenet tahansa saa jättää, oli tämä sitten masentunut tai ei, jos tuntuu siltä ettei homma toimi. Joskus se masennus voi olla viimeinen pisara puolisolle - mä uskon, ettei masentuneen puolisona ole helppo elää, ja jos suhde ei muutenkaan ole ollut kovin hyvä eikä tunteitakaan enää oikein ole niin miksi pitäisi jatkaa? Siksikö, ettei masentunutta saa jättää?

 

[vieras]

Sä ap kirjoitat todella syyllistävää tekstiä. "ruokitaan sitä omaa masennusta. Masennus,se kun on kavala tauti ja teit niin tai näin niin aina se masentunut osaa ajatella asiaoita vain negatiivisesti ja ruokkia taas lisää omaa huonoa oloaan." Eli sinä raukka olet pahan, kaikki asiat huonona näkevän masentuneen uhri, tämän kuvan koko ketjusta saa. Masennus on sairaus siinä kuin muutkin, jättäisit varmaan syöpäsairaan miehenkin jollain syyllä.

 

[vieras]

Sä ap kirjoitat todella syyllistävää tekstiä. "ruokitaan sitä omaa masennusta. Masennus,se kun on kavala tauti ja teit niin tai näin niin aina se masentunut osaa ajatella asiaoita vain negatiivisesti ja ruokkia taas lisää omaa huonoa oloaan." Eli sinä raukka olet pahan, kaikki asiat huonona näkevän masentuneen uhri, tämän kuvan koko ketjusta saa. Masennus on sairaus siinä kuin muutkin, jättäisit varmaan syöpäsairaan miehenkin jollain syyllä.

Ja jatkan vielä, mun mielestä omaa elämää ei tarvi heittää hukkaan vain siksi että masentuneen rinnalla olisi jotenkin PAKKo pysyä jos tosiaan ei enää kestä. Mutta sinä ap yrität syyllistää sairasta.

 

[kyllästynyt]

Varmaankin voi aivan samoin kuin vakavasti syöpäsairaankin.
Sairasta auttaa kovasti, jos tämä lähtijä vielä tapaa sattumalta "heti lähdön jälkeen" uuden kumppanin.

Voin kuule ihan kokemuksesta sanoa että ei siinä erotilanteessa ihan ensimmäisenä mielessä ole uuden elämänkumppanin hankkiminen. Itselläni meni aikaa ja kauan ennekuin sain perheeni tasoittumaan jo kaikesta käsimyksistä ja en siltikään pitänyt ensisijaisena vaihtoehtona uuden kumppanin etsimistä.
Mutta tämäkin on valitettavasti hyvin tyypillistä että näin ajatellaan ja ruokitaan sitä omaa masennusta Masennus,se kun on kavala tauti ja teit niin tai näin niin aina se masentunut osaa ajatella asiaoita vain negatiivisesti ja ruokkia taas lisää omaa huonoa oloaan.

Normaali ( mikä on normaalia ?!) ihminen ei uutta parisuhdetta tällaisessa tilanteessa hankikaan.
Valitettavasti vain "tunnen ja tiedän" yli kymmenkunta pariskuntaa, joista toinen on jättänyt sairaan yksin. Ja tällä lähtijällä on ollut uusi kumppani kuvioissa mukana jo ennen eroa.

Todella ikävä asia että näin on
Minä tietysti kerron vain omista kokemuksistani ja tuntemuksistani ja minulla ei ollut ketään uutta katsottuna ja tosiaan rauhoitin koko tilanteen ihan vain omaan ja lasten elämään Kuljimme paljon harrastuksissa,ja teimme kerrankin perheenä jotain ihan kivaakin
Minusta oli hyvin luonnollista että olin nyt vain minä ja lapset ja näin sain lapseni huomaamaan että minä olen kunnossa ja minulle uskaltaa puhua tuntemuksista,siis yleensäkin se turvallisuuden tunne jonka halusin lapsilleni antaa.
Valitettavasti minukin ex koki asian näin että minä vain esitin ja valehtelin hänelle että minulla ei ole ketään ja hän kyllä tietää että minulla on joku koska hänet jätin sillä en muuten olisi miestäni voinut jättää.
No tämä asia sai lopulta semmoiset mittasuhteet että ei lasten isä edes omia lapsiaan tapaa
Hän on edelleen katkera siitä kun hänet jätin ja en tunnusta että minulla olisi jo uusi mies ollut kainalossani.

 

[Vieras]

mä en noihin aiempiin keskusteluihin oo kommentoinut, mutta toki se tuntuu pahalta näin masentuneen näkökulmasta lukea tollasta paskaa mitä säkin suollat mukaasiallisen tekstin lomassa. pääosin asiaa puhut, koska tilanteet on erilaisia, mutta noi "täytyyhän sitä nyt masentuneella olla joku joka paijaa päähän " kommentit vie pohjan tolta huolestunut, rakastava puoliso, joka on kaikkensa yrittänyt- löpinältä.

Taidat vain olla itse myös niin keskittynyt omaa oloosi ja et varmasti tajua kuinka se vie voimia myös puolisoltakin. Tämä on hyvin tyypillistä että masennuksesta kärsivät syyttävät muita ja aina se syy on muissa ja sekin on puolison vika että masennus aina vaan jatkuu kun hän nyt jätti minut ja taas vähän itkua kehiin kuinka ei sairasta saa jättää ja kuinka ollaan tunteettomia.

Sä olet todella ikävä ihminen. Sä et yhden ihmisen perusteella voi sanoa miten kaikki masentuneet toimii. Totta kai siinä pahassa, akuutissa vaiheessa ihminen pyörii oman napansa ympärillä, kun ei pahalta ololtaan mitään muuta tunne tai näe! Ja mun kokemuksen mukaan masentuneet ei tosiaan aina syytä muita vaan itseään.
ONNEKSI mieheni rakastaa minua tosissaan ja on pysynyt rinnallani masennuksesta toipuessani. Ei varmasti ole ollut helppoa, mutta tässä onkin mitattu rakkauden määrää ihan tosissaan.

 

[kyllästynyt]

Sä ap kirjoitat todella syyllistävää tekstiä. "ruokitaan sitä omaa masennusta. Masennus,se kun on kavala tauti ja teit niin tai näin niin aina se masentunut osaa ajatella asiaoita vain negatiivisesti ja ruokkia taas lisää omaa huonoa oloaan." Eli sinä raukka olet pahan, kaikki asiat huonona näkevän masentuneen uhri, tämän kuvan koko ketjusta saa. Masennus on sairaus siinä kuin muutkin, jättäisit varmaan syöpäsairaan miehenkin jollain syyllä.

Ja jatkan vielä, mun mielestä omaa elämää ei tarvi heittää hukkaan vain siksi että masentuneen rinnalla olisi jotenkin PAKKo pysyä jos tosiaan ei enää kestä. Mutta sinä ap yrität syyllistää sairasta.

Miten syyllistän sairasta?
Kun lähdin pois lasten kanssa jotta lapset ei sairastu.
Onko väärin kertoa totuus? Meillä se meni näin että tein mitä tahansa niin masentunut kumppanini ajatteli vain ja ainoasteen negatiivisesti.
Koita siinä kuule hymyillä ja ymmärtää kun toinen sairastuttaa koko perheen
ja aina se syy on meissä,minussa ja lapsissa. Ja toki sitä kehui myös kylillä kun hänet jätin että kuinka olin tunteeton ja vein lapset,kuinka hän nyt masentui entisestään kun näin lähdin ja kuinka hän tietää oikein että minulla oli uusi elämänkumppanikin.
Asíat ei ole aina niin hienosti kuin niissä kirjoissa lukee.
Ei millään pahalla mutta jos nyt itse olet masentunut niin hae apua ajoissa,usko lääkäriä tee niinkuin hoitosuunnitelma menee. Älä etsi syitä muista Tsemppiä sinulle jatkoon