Eikö teillä ikinä ole kriisejä perhessä?

[A shadieeyah]

Miksi taas uusi aloitus?
Kohta varmaan poistetaan tämäkin.

ei poisteta jos kaikki osaa olla kiltisti. Niin savanna kuin ne harmaatkin

 

[no]

meillä ei ole. Joskus jotain vastamäkeä ja ne keskustellaan selviksi. Joskus toki sanaillaan, mut ei mitään kriisejä.

 

[Madicken04]

En oikein ole itselleni määritellyt mitä tuo kriisi meinaa.

Ehkä jonkinlainen kriisi oli kun saatiin kuulla esikoisen vammaisuudesta. Siis sellainen tilanne kun tuntui joutuneensa tyhjänpäälle piti jotenkin saada elämä taas kasaan. Siitä kyllä selvittiin hienosti yhdessä ja parisuhde lähinnä syveni.

Toinen vaihe mitä voisin kriisinä pitää oli pikkuveljeni itsemurha. Siitä ei selvitty yhtä hienosti, tietysti tilannekin paljon vaikeampi eikä siitä löytänyt etsimälläkään mitään positiivista tai eteenpäin kantavaa. Samalla siinä tuli esiin väsymys molemmilla kun omassakin perheessä ja lasten kanssa oli juuri ollut kaikkea vaikeaa. Monta kertaa oli hermot kireällä ja tunteet pinnassa eikä toinen ymmärtänyt... Noita on sitten saanut selvitellä kerran jos toisenkin ja pikkuhiljaa löytynyt toisesta niitä positiivisiakin uusia puolia.

Muuten ei oikeastaan kriisejä ole ollut vaan ihan tavallisia vastoinkäymisiä joista ollaan selvitty joskus paremmin ja toisinaan taas heikommin. Väsymystä ja erimielisyyksiä mutta siinä ohessa sopuunpääsemisiä ja uuden rakentamista. =)

:hug: Toi on kamala että pikkuveli teki sellaista

Mutta sun lapsi ,mä olen nähnyt kuvassa,suloisempi ei voi olla :heart: :hug:

Kiitos! :hug:

niin, siksi tuo ensimmäinen kriisi olikin paljon helpompi kun siinä oli tuo positiivinen osa niin vahvasti näkyvissä kokoajan. Peloista ja epävarmuudesta huolimatta kuitenkin élämäni parhaita hetkiä. :heart:

Pikkuveljen kohdalla taas todella epätoivoista ja kuluttavaa kun ei mitään hyvää ollut nähtävissä. :| Enkä henk.koht vieläkään tiedä miten olen selvinnyt kun en ole voinut antaa vielä itselleni lupaa epätoivoon, liian moni muu ihminen lähellä voi niin paljon huonommin että jonkun on jaksettava pitää narut käsissä.

Mutta juu, elämässä on isompia ja pienempiä vastoinkäymisiä. En oikein ole päässyt tilanteeseesi/ajatuksiisi sisälle mutta niin kovin toivoisin että pystyisit jättämään edes osan turhista huolista niille kuuluvaan arvoon ja löytämään elämästäsi ja perheestäsi niitä positiivisia asioita voimavaraksi. Silloin jaksaisi paremmin niiden oikeidenkin vastoinkäymisten kanssa. :hug: