V
"vieras"
Vieras
Hyvähän se on, että saadaan vaikeat kehityshäiriöt jo ajoissa selville. Muuhun en sitten otakaan kantaa.
Keinot valikoida syntymättömiä lapsia kehittyvät. Valikoiminen on kuitenkin aina pulmallista.
Ihmisestä tiedetään jo ennen syntymää entistä enemmän, sillä tutkijat saavat perinnöllisten sairauksien lisäksi selville sikiön perimän jo kohdussa.
Uudet keinot ovat herättäneet keskustelua, käykö ihmisten valikoiminen liiankin helpoksi, ja onko se oikein.
Hävitämmekö esimerkiksi ihmiset, joilla on Downin oireyhtymä, kysyi huolissaan kanadalainen toimittaja Antonia Zerbisias Toronto Star -sanomalehdessä, kun tieto aikaisempia nopeammasta keinosta seuloa sikiöiden kehityshäiriöitä levisi Yhdysvalloissa viime vuonna. Zerbisiasin sisarella on Down-lapsi.
Down-lasten seulonnan rutiininomainen tarjoaminen on vasta ihmisen valikoinnin alkua.
Kesällä Stanfordin yliopiston ja Washingtonin yliopiston tutkijat ilmoittivat, että he voivat avata syntymättömän lapsen perimän jo raskauden alkuvaiheissa äidin verestä saatavan sikiön dna:n avulla. Se voisi teoriassa alentaa kynnystä estää lapsen syntymä, jos sikiössä on jotakin epätoivottavaa.
Tutkija Matti Häyry pohtii geneettisen valikoinnin eettisiä keinoja ja kysymyksiä tuoreessa teoksessaan Ihminen 2.0.
"Karsimme jo nyt ihmisiä. Vähän vain jarruttelemme karsimisen etenemistä", Häyry tiivistää.
Yhdysvalloissa geneettinen valikoiminen varhaisessa vaiheessa on Häyryn mukaan jo suoranainen bisnes: hedelmöitysklinikoilla seulotaan alkioista perinnöllisiä sairauksia.
Sairauksien lisäksi sikiöistä karsitaan kuitenkin jo jonkin ihmisryhmän mielestä epätoivottavia ominaisuuksia, kuten sukupuolta.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa aasialaista syntyperää oleville naisille syntyy jo enemmän poikia kuin luonnollisesti pitäisi, kertoo Audrey Chapmanin ja James Eganin tutkimus Prenatal Diagnosis -tiedelehdessä.
Verinäytteisiin perustuvan perimätestin käyttäminen voi olla jo niin helppoa, että käytön valvominen on vaikeaa. Jotkin seulontakeinojen valmistajat eivät myy testejään Kiinaan ja Intiaan, joissa poikia on jo enemmän kuin tyttöjä, kerrotaan Connecticutin yliopiston verkkosivulla.
Geneettisen valikoinnin tunnettu ja vahva kannattaja on australialais-romanialainen Julian Savulescu, joka johtaa Oxfordin yliopiston sovelletun genetiikan keskusta Britanniassa.
Savulescu visioi maailmaa, jossa syntymättömistä lapsista seulottaisiin taipumukset esimerkiksi alkoholismiin, psykopatiaan ja väkivaltaisuuteen.
"Valikoinnin puolustajat vastaavat, että kyse on evoluution auttamisesta ", Häyry sanoo.
Käytännössä käy Häyryn mukaan helposti niin, että ihmisen ominaisuuksien valikoima kaventuisi, mikä on ihmislajin kannalta pulmallista.
"Evoluutio ei pelaa varman päälle. Ihmisyys loppuu, jos meistä tulee standardi-ihmisiä", Häyry sanoo.
Tutkijaprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta rauhoittelee, että keinoja ihmisten ominaisuuksien laajaan valikointiin ei vielä ole, eikä niitä tule vuosikausiin.
Alkioista tai sikiöistä on suhteellisen helppoa seuloa sukupuoli tai jotkin yhdestä geenivirheestä johtuvat taudit, joten keskustelu seulonnan etiikasta on perusteltu. Alkoholismissa, psykopatiassa ja väkivaltaisuudessa geenien vaikutus on Perolan mukaan "mitätön".
"Emme ole vain geeniemme summa, koska ihmiseen vaikuttaa sekin, mitä kohdussa ja ihmisen elinaikana tapahtuu."
Valikointia voi tehdä ilman monimutkaisia keinojakin, eikä kaikilla ole edes syynä täydellisen lapsen saaminen.
Kuuluisassa tapauksessa yhdysvaltalainen kuuro naispariskunta halusi kuuron lapsen etsimällä sopivan siemennesteen luovuttajan. Lapsettomuusklinikka ei auttanut, mutta Sharon Duchesneau ja Candy McCullough löysivät viidennen polven kuuron luovuttajan.
Koulutettu pariskunta sai lopulta vuosikymmen sitten pojan, jonka toinen korva oli kuuro, ja jonka toinen korva kuuroutui. Pariskunta perusteli Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle, että terve lapsi olisi siunaus, mutta kuuro kaksinkertainen siunaus.
Tausta Tyttöjä kadonnut 200 miljoonaa24.3.2013
Kohti täydellistä ihmistä - Synnytys - Ulkomaat - Helsingin Sanomat
Keinot valikoida syntymättömiä lapsia kehittyvät. Valikoiminen on kuitenkin aina pulmallista.
Ihmisestä tiedetään jo ennen syntymää entistä enemmän, sillä tutkijat saavat perinnöllisten sairauksien lisäksi selville sikiön perimän jo kohdussa.
Uudet keinot ovat herättäneet keskustelua, käykö ihmisten valikoiminen liiankin helpoksi, ja onko se oikein.
Hävitämmekö esimerkiksi ihmiset, joilla on Downin oireyhtymä, kysyi huolissaan kanadalainen toimittaja Antonia Zerbisias Toronto Star -sanomalehdessä, kun tieto aikaisempia nopeammasta keinosta seuloa sikiöiden kehityshäiriöitä levisi Yhdysvalloissa viime vuonna. Zerbisiasin sisarella on Down-lapsi.
Down-lasten seulonnan rutiininomainen tarjoaminen on vasta ihmisen valikoinnin alkua.
Kesällä Stanfordin yliopiston ja Washingtonin yliopiston tutkijat ilmoittivat, että he voivat avata syntymättömän lapsen perimän jo raskauden alkuvaiheissa äidin verestä saatavan sikiön dna:n avulla. Se voisi teoriassa alentaa kynnystä estää lapsen syntymä, jos sikiössä on jotakin epätoivottavaa.
Tutkija Matti Häyry pohtii geneettisen valikoinnin eettisiä keinoja ja kysymyksiä tuoreessa teoksessaan Ihminen 2.0.
"Karsimme jo nyt ihmisiä. Vähän vain jarruttelemme karsimisen etenemistä", Häyry tiivistää.
Yhdysvalloissa geneettinen valikoiminen varhaisessa vaiheessa on Häyryn mukaan jo suoranainen bisnes: hedelmöitysklinikoilla seulotaan alkioista perinnöllisiä sairauksia.
Sairauksien lisäksi sikiöistä karsitaan kuitenkin jo jonkin ihmisryhmän mielestä epätoivottavia ominaisuuksia, kuten sukupuolta.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa aasialaista syntyperää oleville naisille syntyy jo enemmän poikia kuin luonnollisesti pitäisi, kertoo Audrey Chapmanin ja James Eganin tutkimus Prenatal Diagnosis -tiedelehdessä.
Verinäytteisiin perustuvan perimätestin käyttäminen voi olla jo niin helppoa, että käytön valvominen on vaikeaa. Jotkin seulontakeinojen valmistajat eivät myy testejään Kiinaan ja Intiaan, joissa poikia on jo enemmän kuin tyttöjä, kerrotaan Connecticutin yliopiston verkkosivulla.
Geneettisen valikoinnin tunnettu ja vahva kannattaja on australialais-romanialainen Julian Savulescu, joka johtaa Oxfordin yliopiston sovelletun genetiikan keskusta Britanniassa.
Savulescu visioi maailmaa, jossa syntymättömistä lapsista seulottaisiin taipumukset esimerkiksi alkoholismiin, psykopatiaan ja väkivaltaisuuteen.
"Valikoinnin puolustajat vastaavat, että kyse on evoluution auttamisesta ", Häyry sanoo.
Käytännössä käy Häyryn mukaan helposti niin, että ihmisen ominaisuuksien valikoima kaventuisi, mikä on ihmislajin kannalta pulmallista.
"Evoluutio ei pelaa varman päälle. Ihmisyys loppuu, jos meistä tulee standardi-ihmisiä", Häyry sanoo.
Tutkijaprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta rauhoittelee, että keinoja ihmisten ominaisuuksien laajaan valikointiin ei vielä ole, eikä niitä tule vuosikausiin.
Alkioista tai sikiöistä on suhteellisen helppoa seuloa sukupuoli tai jotkin yhdestä geenivirheestä johtuvat taudit, joten keskustelu seulonnan etiikasta on perusteltu. Alkoholismissa, psykopatiassa ja väkivaltaisuudessa geenien vaikutus on Perolan mukaan "mitätön".
"Emme ole vain geeniemme summa, koska ihmiseen vaikuttaa sekin, mitä kohdussa ja ihmisen elinaikana tapahtuu."
Valikointia voi tehdä ilman monimutkaisia keinojakin, eikä kaikilla ole edes syynä täydellisen lapsen saaminen.
Kuuluisassa tapauksessa yhdysvaltalainen kuuro naispariskunta halusi kuuron lapsen etsimällä sopivan siemennesteen luovuttajan. Lapsettomuusklinikka ei auttanut, mutta Sharon Duchesneau ja Candy McCullough löysivät viidennen polven kuuron luovuttajan.
Koulutettu pariskunta sai lopulta vuosikymmen sitten pojan, jonka toinen korva oli kuuro, ja jonka toinen korva kuuroutui. Pariskunta perusteli Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle, että terve lapsi olisi siunaus, mutta kuuro kaksinkertainen siunaus.
Tausta Tyttöjä kadonnut 200 miljoonaa24.3.2013
Kohti täydellistä ihmistä - Synnytys - Ulkomaat - Helsingin Sanomat
