Elämisen tyhjyys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lapsonen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Lapsonen

Vieras
Hei! Olen 20 vuotias, vakivirassa oleva, mies. Tuntuu siltä, että olen peliriippuvainen. Olen pelannut aina mutta ensimmäisen kerran pelaaminen lähti lapasesta viime kuussa; Kaikki alkoi eräänä sunnuntaina kun myöhästyin linja-autosta, seuraava dösä lähti kolmen tunnin päästä joten päätin mennä tappamaan aikaa yhdelle huoltsikalle. Olin ollut pelaamatta kauan, ehkä kuukauden, mutta siellä oli PAKKO PELATA, kun ei ollut muutakaan tekemistä(Hälyttävää). Pelasin 3 tunnissa 300 euroa koneeseen, koko ajan tarkoituksena voittaa häviöt takaisin. Noh, sitten tietty armoton vitutus, ja linja-autolla sukulaisiin. Pääsin perille ja odotin että minut tullaan hakemaan yhden hotellin pihalta, vieläkin päässä kummitteli 300 euron häviö. Otolta rahaa ja pelaamaan. Viisi kertaa nostin lisää rahaa, kuitatakseni tappiot. Toiset 300 euroa meni. Sitten päätin, että jumalauta en pelaa enää yhtään. Toisin kävi. En tietenkään puhunut tappioista kenellekkään. Päästyämme sukulaisten hoodeille, näyttelin että kaikki on mitä parhaiten. Illan tullen löysin hyvän sopukan missä pystyin olemaan läppärillä ihan yksin. PAF! Sinne siis. Jauhoin yön aikana sisään 1500euroa. Tili tyhjä. Palkka oli tullut pari päivää sitten. Mitä teen? Suunitelma: Lainaan rahaa, ja voitan häviöt takaisin. Loistavaa. Pikavippi 300 ja kaikki sisään, laskua odotellessa. Rahaa siis mennyt 2100 euroa plus 300 lainarahaa. En nukkunut yöllä yhtään. Seuraava päivä meni seiniä ja varpaita tuijotellessa, mietin että en pelaa enää ikinä, jos tästä selviän kunnialla. Lähdettiin takaisin kotiin, ja sitten repesi. Yhteensä 2000 euron edestä pikavippejä ja 2100 euron tili, viikossa. Kyyneliä. Oksettava olo. Sitten alkoi brassailu, kavereille heitellä vähän, että joo vittu heitinpä tuossa 4000 menee. Rypemistä siinä itsesäälissä. Oksettavaa. Nyt tuntuu taas siltä, että kaikki on hyvin. Mutta, eniten pelottaa se, että jos pelaan vähääkään ja häviän niin tulee se sama efekti, joka tapahtui tuona mustana viikkona: ''Pakko voittaa häviöt pois''. Tietokone on aina ulottuvilla, pelit on aina käsillä, teille jotka olette sortumassa, heittäkää se tietokone seinään ja lähtekää lenkille tai katteleen kissoja. Houkutus on suuri. Pelaamisesta ja lainan ottamisesta on tehty liian helppoa. Avoimuus auttaa! Tuokaa elämäänne sisältöä jonkin muun, kuin pelaamisen ja tietokoneen kautta. Te minun ikäiset nuoret; te ette tiedä mikä maailma on, älkää ummistako silmiä siltä mikä on totta ja tuijotakko jonnekkin bittiavaruuteen missä kaikki on muka mahdollista. Olen päättänyt parantua, en halua aiheuttaa läheisilleni huolta minusta, he ovat liian tärkeitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lapsonen:
Hei! Olen 20 vuotias, vakivirassa oleva, mies. Tuntuu siltä, että olen peliriippuvainen. Olen pelannut aina mutta ensimmäisen kerran pelaaminen lähti lapasesta viime kuussa; Kaikki alkoi eräänä sunnuntaina kun myöhästyin linja-autosta, seuraava dösä lähti kolmen tunnin päästä joten päätin mennä tappamaan aikaa yhdelle huoltsikalle. Olin ollut pelaamatta kauan, ehkä kuukauden, mutta siellä oli PAKKO PELATA, kun ei ollut muutakaan tekemistä(Hälyttävää). Pelasin 3 tunnissa 300 euroa koneeseen, koko ajan tarkoituksena voittaa häviöt takaisin. Noh, sitten tietty armoton vitutus, ja linja-autolla sukulaisiin. Pääsin perille ja odotin että minut tullaan hakemaan yhden hotellin pihalta, vieläkin päässä kummitteli 300 euron häviö. Otolta rahaa ja pelaamaan. Viisi kertaa nostin lisää rahaa, kuitatakseni tappiot. Toiset 300 euroa meni. Sitten päätin, että jumalauta en pelaa enää yhtään. Toisin kävi. En tietenkään puhunut tappioista kenellekkään. Päästyämme sukulaisten hoodeille, näyttelin että kaikki on mitä parhaiten. Illan tullen löysin hyvän sopukan missä pystyin olemaan läppärillä ihan yksin. PAF! Sinne siis. Jauhoin yön aikana sisään 1500euroa. Tili tyhjä. Palkka oli tullut pari päivää sitten. Mitä teen? Suunitelma: Lainaan rahaa, ja voitan häviöt takaisin. Loistavaa. Pikavippi 300 ja kaikki sisään, laskua odotellessa. Rahaa siis mennyt 2100 euroa plus 300 lainarahaa. En nukkunut yöllä yhtään. Seuraava päivä meni seiniä ja varpaita tuijotellessa, mietin että en pelaa enää ikinä, jos tästä selviän kunnialla. Lähdettiin takaisin kotiin, ja sitten repesi. Yhteensä 2000 euron edestä pikavippejä ja 2100 euron tili, viikossa. Kyyneliä. Oksettava olo. Sitten alkoi brassailu, kavereille heitellä vähän, että joo vittu heitinpä tuossa 4000 menee. Rypemistä siinä itsesäälissä. Oksettavaa. Nyt tuntuu taas siltä, että kaikki on hyvin. Mutta, eniten pelottaa se, että jos pelaan vähääkään ja häviän niin tulee se sama efekti, joka tapahtui tuona mustana viikkona: ''Pakko voittaa häviöt pois''. Tietokone on aina ulottuvilla, pelit on aina käsillä, teille jotka olette sortumassa, heittäkää se tietokone seinään ja lähtekää lenkille tai katteleen kissoja. Houkutus on suuri. Pelaamisesta ja lainan ottamisesta on tehty liian helppoa. Avoimuus auttaa! Tuokaa elämäänne sisältöä jonkin muun, kuin pelaamisen ja tietokoneen kautta. Te minun ikäiset nuoret; te ette tiedä mikä maailma on, älkää ummistako silmiä siltä mikä on totta ja tuijotakko jonnekkin bittiavaruuteen missä kaikki on muka mahdollista. Olen päättänyt parantua, en halua aiheuttaa läheisilleni huolta minusta, he ovat liian tärkeitä.

Eiköhän tuohonkin sairauteen apua löydy. Kannattaa hakea ajoissa :)
 
hae rohkeasti apua, pelaat etkä osaa lopettaa. pelamisessa sinänsä ei ole pahaa mutta jos se riistäytyy käsistä niinkuin sinulla tilanne on vakava. olet peliriippuvainen.
esim. pafilla voi laittaa pelirajoituksia,, kieltoja voi laittaa myös pikavippi firmoihin.

todellakin elämää on muuallakin kuin tietokoneen äärellä. itse liikun luonnossa, kuvaan kameralla ja nautin aikaansaannoksistani. keno ja lottoa laitan vetämään noin 5-8 eurolla viikossa, pafilla olen pelannut mutta pienin panoksin ja harvoin. tosiasiassa mulla ei ole niin paljon rahaa että voisin pelata, perhe on elätettävä ja ruokaa saatava.
tietokone on kai tarpeelinen kapistus, sitäkin oikein käytettynä. täälä maalla ihan ehdoton, pankkiasiat yms... ei sitä sentään seinään kannata heittää. minulle kuvien käsittelyssä ehdoton.

hyvää kesää ja voimia ja itsekuria pelaamisen lopettamiseen!
 
olipa tarina ja olet vielä niin nuori, oppia ikä kaikki! Kyllä sinä selviät kun saat tukea!
jospa vaikka alkaisit harrastaa jotain mielenkiintoista, joka veisi ajatuksesi pois siitä pelaamisesta.
lykkyä tykö!
 

Yhteistyössä