Toggle sidebar

En aio imettää tulevaa lasta-onko kukaan "päättänyt" samoin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kioooo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
En ole raskaana, mutta mietin ihan samaa mahdollisen tulevan lapsen varalta. Lähinnä ajattelen, että jospa kokeilen pari viikkoa (tai pari päivää) ja katsotaan sen perusteella miten jatketaan. Väkisin imettäminen on aivan kamalaa, ja minusta ainakin tuntuu että se on vaikuttanut omaan vuorovaikutukseen lapsen kanssa tosi paljon. Sitä tulee vihamieliseksi ja ilkeäksi lasta kohtaan, kun tietää, että kohta on taas pakko imettää, eikä haluaisi. Illalla tuuppaa lapsen heti isälle, ettei tarvitse sitä hoitaa, kun kohta on kuitenkin taas pakko -yök- imettää. Lapsi kärsii tästä varmasti paljon enemmän kuin pullolla ruokkimisesta. Mutta tätähän eivät kaikki tajua koskaan, kuten jokaisessa tällaisessa ketjussakin nähdään.

Meillä alkoi sujua paljon paremmin yhdessäolo, kun imetys väheni pariin kertaan päivässä. Se oli jo ihan siedettävää.

Tsemppiä sinulle ja mukavia hetkiä vauvan kanssa. :)
 
Olen päättänyt olla imettämättä lastani useankin syyn takia. Ensiksikin minulla on aivan ihana mies jonka haluavan ottavan osaa vauvan ruokintaan. Miehen lisäksi meillä on läheinen suku, ja näemme toisiamme usein. Haluan kaikkien pystyvän osallistumaan vauvan ruokintaan. Lapsemme la on vappuna joten vauvalla on toivottavasti ihana kesä edessään jolloin tutustua uuteen maailmaan muidenkin kuin äidin kanssa. Mieskin tulee olemaan paljon kotona vauvan ensimmäisinä kuukausina koska saa pidetty isyys-ja kesälomansa peräkkäin. Olen nähnyt lähipiirissäni pareja jotka ovat riidelleet useasti vauvan ensimmäisten kuukausien aikana, koska äiti on tehnyt itsestään " korvaamattoman" täysimettämällä ja näin jättänyt isän ruokailutottumusten ulkopuolelle. En usko että lapseni ja minun läheisyys kärsii yhtään siitä etten ole häntä imettänyt rinnasta.
Jos maitoa tulee olen ajatellut pumpata sitä pulloon ja antaa korvikkeiden kanssa yhdessä.
Uskon myös vahvasti että voin itse paljon paremmin kun voin vapaammin lähteä lenkille tai kauppaan katsomatta koko ajan kelloa, että taas pitää kiirehtiä kotiin antamaan vauvalle tissiä suuhun. Olen varma että koko perhe voi paremmin kun pystymme molemmat ruokkimaan lasta. Valitettavan herkästi ihmiset tuomitsevat äidit jotka ovat vapaasta tahdostaan päättäneet olla imettämättä. Jokainen äiti haluaa kuitenkin varmasti samaa: lapsensa parasta, keinoja vaan voi olla monia, mutta kaikki yhtä hyviä tai oikeita.
Halusin kirjottaa asiaan oman mielipiteeni tuomitsematta kenenkään muun toimintatapoja. Jokainen perhe ja lapsi on erilaisia ja jokaisella on omat tapansa ja tottumuksensa.
Toivottavasti keskustelu etenee asiallisesti ja kenenkään tapoja tuomitsematta.
 
Siis ymmärsinkö nyt oikein: sinulle vauvan paras on se, että pääset itse menemään minne ja milloin haluat ja että lapsi hoidetaan yhteisvastuullisesti suvun ja ystävien kesken?
 
Ei, aikomuksenani ei heittää lasta sukulaiselta toiselle jotta itse pääsen "menemään". Mitä ikinä mahdoitkaan sillä tarkoittaa...?! Kerroin vain että minulla on onni, koska ympärilläni on useita lastani rakastavia ihmisiä. Tarkoitin että koko perheemme voi mielestäni paremmin kun pääsen välillä tekemään niitä asioita jotka tekevät minut onnelliseksi, esim jumpassa ja lenkillä käynti. En ikinä halua sanoa kenellekkään etten voi tehdä jotain asiaa tai käydä jossain koska mieheni ei osaa/pysty hoitamaan lastamme sen aikaa kun olen poissa. yhdessä olemme lapsen hankkineetkin, niin miksemme häntä myös tasapuolisesti yhdessä hoitaisi?
Mielestäni kerroin kantani selvästä edellä, toivottavasti et halunut tarkoituksella ymmärtää väärin.
 
Vaikkaolen hieman jäävi väärän sukupuolen omaavana niin toivoisi että pumppaisit edes niin ei tarvitse imettää mutta lapsi saisi terveellisen äidinmaidon silti.
 
Varmaan jokaisella on syynsä toimia kuten toimii. Omasta puolestani on sanottava, että sen jälkeen kun sain ensimmäisen kerran esikoiseni rinnoilleni, menettivät jumpat ja lenkit kummasti kiinnostavuutensa.

Täysimetin puoli vuotta, eikä se millään tavalla tehnyt miehestäni huonompaa tai vähemmän osallistuvaa isää. Olen onnellinen, että hän tuki minua imetyksessä eikä alkanut rakennella mitään draamaa siitä, miksi minä "saan" ruokkia lasta ja hän ei. Ei silti, ei sellainen mieheni tyyliin sopisikaan.
 
Cuddlelle vielä lisäisin, että muistan ja tunnistan samantapaiset ajatukset omalta raskausajaltani. Istuimme miehen kanssa synnytysvalmennuksessa, kun kätilö lätkäisi kalvon, jossa suositeltiin kuuden kuukauden täysimetystä. Olimme ihan järkyttyneitä. Siis minä istun tissi vauvan suussa puoli vuotta, ja mies tekee... mitä? Eikös meidän pitänyt yhdessä tehdä ja hoitaa lapsi?

Onneksi pääsin yli ennakkoluuloistani. Lapsen saatuaan sitä on (ainakin minä olin) henkisesti niin kiinni vauvassa, että se fyysinen puoli kävi ihan siinä sivussa. Eikä se enää tunnu minusta oikealta tasa-arvoltakaan, jos tasa-arvon nimissä vauvalta jää rinta saamatta. Onneksi mies on kokenut tilanteen ihan samoin, ja on sitä vauvanhoitoa hänellekin riittänyt :)
 
Kerro sairaalassa, että et aijo imettää. Hoitajien velvollisuutena on kertoa imetyksen hyödyistä, mutta ne kuunneltuasi voit yhä sanoa, ettet imetä. Saat maidonnousun estävän lääkityksen (2 kpl pikkutabletteja).
 
Jokainen tekee itselleen sopivimmat ratkaisut. En tiedä miksi se imettäminen on niin mahdottoman pyhä asia,että joku jaksaa vetää herneet nenään siitä että joku toinen päättää olla imettämättä. Pääasia kuitenkin lienee,että lapsi saa ruokaa kuitenkin. Itse olen ollut siitä onnellisessa asemassa,että jokaisen neljän kohdalla olen onnistunut imettämään ja pitkäänkin. Silti ei mieleeni tulisi arvostella sellaista joka ei siinä ole omasta tahdostaan tai tahtomattaan onnistunut.
 
No meitä on moneen junaan. Itselläni lapsen imettäminen on ollut vaan ihana kokemus. Nyt tuo pirpna ei enää suostu tissiä syömään kun olen uudelleen raskaana.
 
Cuddle:

Pitää nyt ihan suoraan sanoa, etten ymmärrä perustelujasi. Minä "täys"imetin melkein 6kk. Kävin salilla ja jumpissa, mies antoi tällä välin korviketta. Ei tarvinnut kytätä kelloa. Kävimme viikottain kylässä jo pienen vauvan kanssa, imetys onnistuu kylässäkin. Meillä kävi paljon vieraita. Vauvaa hoitivat paljon myös muut ihmiset kuin omat vanhemmat. Silti koin imetyksen niin tärkeeäksi asiaksi, että halusin sitä jatkaa ja jatkan edelleen 1-2 krt päivässä (poika 1v1kk). Kyllä vauvassa on ihan tarpeeksi "hoidettavaa" sille miehelle, vaikka sinä imettäisitkin. Omasta asenteesta kaikki on kiinni. Imetyksen hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat. Ja sitä maitoa ei noin vain "tule", kyllä sitä pitää olla jonkun imemässä, että maito nousee kunnolla.
 
Cuddle: Suosittelen lukemiseksi jotakin Liisa Keltinkangas-Järvisen opusta. Niissä ihan tieteellisesti tutkittua tietoa siitä, että alle 1-vuotiaalla pitää olla aina sama 1 hoitaja (oli se sitten isä´, äiti tai mummo). Tämän kumoavaa tutkimusta ei ole ilmestynyt. Jos on niin voisitko siteerata sitä minulle. On ihan kiva jos moni osallistuu lapsen hoitoon mutta kannattaa miettiä kuinka paljon osallistuu...
Jokainen kai itse päättää imettääkö vai ei, mutta ainakin minä olen voinut mennä omiin harrastuksiini vaikka olen imettänyt kaikkia kolmea lastamme. Nytkin käyn salilla ja eräässä toisessa harrastuksessa ja sillä välin mies antaa pullosta pumppaamani maidon. Eli sen takia ei tarvitse kyllä jättää imettämättä, etteikö pääsisi harrastamaan (paitsi ehkä ne muutamat ekat viikot kun vauva viihtyy paljon rinnalla, mutta sen verran voi vastuullinen äiti omista menoistaan kai tinkiä).
 
Tietenkään ei pidä yrittää hammasta purren imettää väkisin 6 kk, jos se tuntuu vaikealta ja inhottavalta. Mutta lähtökohtaisesti pitäisi aina antaa mahdollisuus imetykselle, koska se on kuitenkin se luonnollisin vaihtoehto. Mielestäni jokaisen äidin olisi velvollisuus sille antaa mahdollisuus. Jos se sitten ei onnistu, niin sitten on ihan ok vaihtaa siihen pulloon, ilman syyllistystä.

Cuddlen perusteluja en ymmärrä ollenkaan. Ei kai sitä koko suvun kuulu ruokkia sitä imeväisikäistä vauvaa? Pullosta on hyvä tottua syömään myös isän tai muun läheisen sylissä, että äiti saa hengähdystaukoja, mutta varsinkin ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina on se äidin ensisijainen läheisyys tärkeää. Isä pääsee varmasti kokemaan läheisiä hetkiä kylvettäessä ja muuten sylitellessä ym.
 
Minullakin vähän samat fiilikset eli raskauden edetessä alkaa entistäkin enemmän tuntua, etten halua imettää. Ekaa (osittain)imetin todella takkuisen alun jälkeen kuitenkin sen puolisen vuotta. Inhosin sitä pumppaamista, varsinkin kun maitoa ei pumpatessa tullut kuin naurettavat 5-10 ml ja siinä sähköpumpussa kiinni oleminen oli jotenkin niin nöyryyttävää. Enää en tuota samaa stressiä aio käydä läpi, jotenkin ne paineet oli niin kovat onnistua sen ensimmäisen lapsen kanssa. Tämän toisen kanssa otan rennommin ja ajattelen myös OMAA hyvinvointiani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kahden vaiheilla:
Minullakin vähän samat fiilikset eli raskauden edetessä alkaa entistäkin enemmän tuntua, etten halua imettää. Ekaa (osittain)imetin todella takkuisen alun jälkeen kuitenkin sen puolisen vuotta. Inhosin sitä pumppaamista, varsinkin kun maitoa ei pumpatessa tullut kuin naurettavat 5-10 ml ja siinä sähköpumpussa kiinni oleminen oli jotenkin niin nöyryyttävää. Enää en tuota samaa stressiä aio käydä läpi, jotenkin ne paineet oli niin kovat onnistua sen ensimmäisen lapsen kanssa. Tämän toisen kanssa otan rennommin ja ajattelen myös OMAA hyvinvointiani.
Click to expand...

Ymmärrän sua. Jos kokemukset ovat noin takkuiset niin miksi itseään (ja lasta) rääkätä? Kannatta silti yrittää sen toisenkin kanssa ja jos ei suju, niin sitten korvikkeella. Mulla oli ihan hirveä esikoisen imetys ja tokaa odottaessa päätin, että jos ei suju niin alotan saman tien pullolla. Kuopuksen kanssa oli kuitenkin ihat toiset sävelet ja kaikki sujui alusta asti loistavasti, ei mitään ongelmia. Samaa toivoisin sulle!!
Mutta jos etukäteen ekan lapsen kohdalla päättää etten imetä niin sitä mun on vaikeä ymmärtää. Ehkä se on esimerkki tästä minä minä minä- kulttuurista.
Cuddle ajattelee kyllä omaa, isän ja suvun parasta mutta kukahan ajattelee hänen lapsensa parasta????
 
Valinta ja päätös on tottakai sinun. Mutta silti antaisin vauvalle -ja itsellesi- mahdollisuuden, niin kuin joku muukin sanoi.

Itelläni todella, todella huono imetyskokemus esikoisesta. Huono imuote, joka ei korjautunut opastuksestakaan huolimatta, mulla pienet rinnat ja vauva oli tosi vaikea saada imetystyynyistä huolimattakaan rinnalle, ainoastaan kyljellään maaten onnistui, mikä taas aiheutti sen että rinnat tyhjenty aina vaan samalta puolen, mulla meni nännit aivan tohjoks, parantuminen kesti kauan, lisäks kärsin suihkutisseistä, ei siis mitään toivoo imettää missään julkisesti tai etes kotona toisten nähden kun maito lensi aina kaarella, "laiska" vauva syömään, on nyt yli 4 vuotias ja edelleen laiska syömään :). 7kk imetin puoliväkisin kunnes vauva itse rintaraivareiden myötä lakkas syömästä rinnasta. Eli siis kaikki vaan meni niin pieleen kun voi mennä.

Olin ihan kauhuissani toista lasta odottaessa noista esikoisen imetyskokemuksista, mutta tämäpä olikin ihan toista maata. :) Kaikki meni kuin oppikirjasta ja oli mun mielestä pitkälti kiinni vauvasta: osasi imeä hyvin alusta asti ja oli hyvällä ruokahalulla varustettu vauva, on edelleen :) Ja tietysti itekin oli virheistä oppinu ja osasin suhtautua tiettyihin asioihin vähän rennommin.

Tsemppiä ihan mitä päätätkin, silti kehottaisin kokeilemaan rennosti uudestaan! :)
 
En ole ihan vielä lopullista päätöstä tehnyt, mutta tällä hetkellä tuntuu, etten tule imettämään kuin pari viikkoa - kuukauden, mutten missään nimessä montaa kuukautta ainakaan. Mä syön lääkkeitä, jotka olen nyt jättänyt raskauden ajaksi pois ja olo on aivan karsea KOKO ajan. Mutta sikiötä en halua altistaa ylimääräisille mömmöille, enkä tietysti vauvaakaan. Mutta lääkityksen todella haluan aloittaa mahdollisimman pian synnytyksestä, enkä silloin voi imettää. Harmittaa, mutta olen tätä nyt kuukausitolkulla pohtinut, ja tullut siihen tulokseen että kaikille on parempi kun minä voin hyvin - vauva kasvaa myös korvikkeella.
 
Itsellä eka lapsi ja imetys on sujunut todella helposti tähän asti, vauva nyt 3kk.

Ei kai kannata suoraan päättää, ettei imetä, vaan kokeilla ensin. Jos se on oikeasti vaikeaa tai tuskallista, niin ainahan sen voi sitten lopettaa :)

Cuddlelle sen verran, että harkitse nyt vielä tuota ajatustasi... Vauva syö esim. 2,5-3 tunnin välein noin 10 minuuttia, kunhan homman on saanut käyntiin. Ei mitenkään estä sitä, etteikö isä ja isovanhemmatkin voi vauvaa hoitaa. Isi hoitaa meillä jos itse haluan mennä yksin lenkille, ostoksille tai vaikka leffaan. Silti ei olla tarvittu edes tuttipulloa. Kyllä minä sen 4-5kk kun vauva on täysimetyksellä voin ihan hyvin sitoutua olemaan vauvan käytettävissä ja katsoa kellosta koska on aika vauvan saada ruokaa :) Vauva on ollut myös pari tuntia hoidossa mummilla sekä kummitädillä ja läheiset innolla sylittelee vauvaa, leikkii, juttelee, vaihtaa vaippoja. Ei sitä tuttipulloa siihen tarvita, että voi luoda suhteen vauvaan.

Sitä paitsi jos haluaa paljon kyläillä vauvan kanssa tai käydä mammaharrastuksissa tms, niin kyllä se imetys on verrattoman helppoa. Voit ruokkia vauvan missä vaan milloin vaan, ei tarvitse kantaa mukana maitoja ja huolehtia pullojen pesusta tai lämmityksestä.
 
No mä liputan tuon puolesta ettei ihan kokonaa tyrmää ajatusta imetyksestä, toki jokainen tekee omat valintansa..Mulla on ongelmana sisäänpäinkääntyneet nännit, esikoista en saanut koko imetettyä laisinkaan ja tätä kakkosta peräti 2 viikkoa, nyt kolmatta viikkoa mennään osittain imetyksellä..

Lapsi kasvaa korvikkeellakin, mutta itse ajattelen niin että koitin nyt ainakin ne ekat ja tärkeimmät äidinmaidot lapselle antaa, jos tää imetys nyt alkaa loppumaan kokonaan, niinkuin pahoin pelkään, niin ainakin on ne ensiviikot menty omalla maidolla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cuddle:
Olen nähnyt lähipiirissäni pareja jotka ovat riidelleet useasti vauvan ensimmäisten kuukausien aikana, koska äiti on tehnyt itsestään " korvaamattoman" täysimettämällä ja näin jättänyt isän ruokailutottumusten ulkopuolelle. En usko että lapseni ja minun läheisyys kärsii yhtään siitä etten ole häntä imettänyt rinnasta.
Click to expand...

:O Olen sanaton. Oletko tosissasi? Ei, tän on pakko olla provo - takuuaihe jolla saa porukan liikkeelle.

Esikoisen kanssa inhosin imetystä ja se loppuikin 2½kk päähän. Mutta siinä oli sitten monta tekijää matkassa ja tän toisen kohdalla asiat olivat eri tavalla, joten halusin onnistua. Eikä tuo nuorempi oikein pulloa koskaan huolinutkaan, täyttää pian vuoden ja imetys jatkuu. Silti ei olla riidelty ja isäkin osallistuu vauvan syöttämiseen, uskomatonta mutta totta :O Aina kiinteiden aloituksesta lähtien. Ja musta oli ihanaa nauttia siitä vauva-ajasta joka vain rintamaidolla mentiin, se oli lyhyt aika ihmiselämässä loppupeliin.

Ja mitä siihen läheisyyteen tulee, itse koen kyllä tän imetetyn vauvan kanssa sitä enemmän kuin esikoisen kanssa aikoinaan. Toki silloin oli tosiaan muutkin syynsä niille fiiliksille(vaikkakin se imetysasia mulla isona taustalla) ja ymmärrän täysin ettei kaikki koe asiaa samoin.
 
Mulla ei ole vielä lapsia mutta mun mielipide ainakin että jos/kun tulen joskus saamaan niin jos on poika, en imetä. Ja tyttöä korkeintaan pari kk. En halua roikkurintoja enkä myöskään pojasta tissiaddiktia. Päätös näkyy muussakin, kuten tulevaisuudessa sitten esim. saunassa käy tytöt ja pojat erikseen, mies ei näe tyttöä alasti yms. Jos tämä nyt jotain ottaa aivoon, niin eipä ole mun ongelma. Tuskin lapset kärsii siitä ettei näe vastakkaisen sukupuolen elimiä.
 
[QUOTE="noway";28792002]Mulla ei ole vielä lapsia mutta mun mielipide ainakin että jos/kun tulen joskus saamaan niin jos on poika, en imetä. Ja tyttöä korkeintaan pari kk. En halua roikkurintoja enkä myöskään pojasta tissiaddiktia. Päätös näkyy muussakin, kuten tulevaisuudessa sitten esim. saunassa käy tytöt ja pojat erikseen, mies ei näe tyttöä alasti yms. Jos tämä nyt jotain ottaa aivoon, niin eipä ole mun ongelma. Tuskin lapset kärsii siitä ettei näe vastakkaisen sukupuolen elimiä.[/QUOTE]

Pliis älä lisäänny :D.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa