Toggle sidebar

En halua hullun leimaa otsaani, joten kysyn anonyyminä: Millaisia kokemuksia teillä on ETIÄISISTÄ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "nyt harmaana"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
N

"nyt harmaana"

Vieras
Minun miehelläni on jatkuvasti etiäisiä. Tai siis niin, että mieheni tulee aika usein 5-10 minuuttia etua, ennen kun ihan oikeasti tuleetulee kotiin.
Eilen viimeksi hänen työauto jyrisi pihaan, mutta kun kurkkasin ikkunasta, ei mitään näkynyt. 5 minuuttia kului ja oikeasti mies jyristeli pihaan.
Monesti mies ehtii sisälle asti, ennen kun katoaa. :O

Ja en ole ainoa, joka kokee mieheni etiäisenä, anoppivainaa oli kanssa kokenut toistuvasti samaa.

Mistä tämä johtuu? Monia muitakin ihmisiä olen etiäisinä kokenut, mutta mieheni on jotenkin poikkeuksellisen vahvana, kun voin melkein silmin nähdä hänet. Harvemmin hän pääsee yllättämään minua, mikä on hänen harminsa. :D
 
Minulla on kuulema etiäinen. En minä tiedä sitten mikä se on. Kuulema lähes poikkeuksetta ennen tuloani jotain outoa tapahtuu (kello rimpahtaa itsekseen, ovi käy, askeleita kuuluu, joku paukahtaa jossain tms.). Mitäpä minä niille voisin.
 
just tällä viikolla kävi tilanne, jossa vaistosin pari päivää etukäteen kuinka eräässä tilanteessa käy, tarkemmin en voi asiasta kertoa vaitiolovelvollisuuden vuoksi (asia siis tapahtui töissä ja liittyy työhöni)
 
ja muita etiäisiä joista voin sanoa: lapsena olin mummoni kanssa hänen lapsuuden kylässä, tyyliin seuraavana päivänä lähdössä kotiin. Tuli tunne et pitäis jäädä sinne vielä. Kotiin ku päästiin saatiin ilmoitus, että perhepiirissä eräs nainen oli menettänyt työtapaturmassa osan sormistaan.
Kerran kävelin roskiksia viemään työmatkalla, ajatuksissani kävin läpi tilannetta, jossa tapaan erään ihmisen ja mitä hänelle puhun. Tulin roskiksille, jossa tapasin tämän tyypin ja puhuin samat asiat hänen kanssaan.
Kerran tiesin, että yhden ikkunan alla oli pöytä. Sitten on näitä joissa tosiaan tulee olo tai joku nimi henkilöstä et kohta tapaan sen ja siinä se on muutaman minuutin päässä.
Työhaastatteluun mennessä olen tiennyt etten ole saamassa hakemaani paikkaa (silloin jo miettii et miks hitos oon sinne haastatteluun edes menossa)
Useita kertoja on ajatellut jotain ihmistä ja sitten se on soittanut. Mummollani ja ystävälle käy myös niin et ajattelevat minua ja minä samantien soitankin niille. Tällöin itsellä on tunne, et nyt pitää soittaa jollekin henkilölle.
Tyttäreni tiesi kumpaa sukupuolta hänen tuleva sisarensa olisi. Hän myös joskus lukee mun ajatuksia. esim. saatan ajatella et mennään tuota tietä, ja sitten se hihkaisee sen asian ääneen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja #3 jatkaa:
ja muita etiäisiä joista voin sanoa: lapsena olin mummoni kanssa hänen lapsuuden kylässä, tyyliin seuraavana päivänä lähdössä kotiin. Tuli tunne et pitäis jäädä sinne vielä. Kotiin ku päästiin saatiin ilmoitus, että perhepiirissä eräs nainen oli menettänyt työtapaturmassa osan sormistaan.
Kerran kävelin roskiksia viemään työmatkalla, ajatuksissani kävin läpi tilannetta, jossa tapaan erään ihmisen ja mitä hänelle puhun. Tulin roskiksille, jossa tapasin tämän tyypin ja puhuin samat asiat hänen kanssaan.
Kerran tiesin, että yhden ikkunan alla oli pöytä. Sitten on näitä joissa tosiaan tulee olo tai joku nimi henkilöstä et kohta tapaan sen ja siinä se on muutaman minuutin päässä.
Työhaastatteluun mennessä olen tiennyt etten ole saamassa hakemaani paikkaa (silloin jo miettii et miks hitos oon sinne haastatteluun edes menossa)
Useita kertoja on ajatellut jotain ihmistä ja sitten se on soittanut. Mummollani ja ystävälle käy myös niin et ajattelevat minua ja minä samantien soitankin niille. Tällöin itsellä on tunne, et nyt pitää soittaa jollekin henkilölle.
Tyttäreni tiesi kumpaa sukupuolta hänen tuleva sisarensa olisi. Hän myös joskus lukee mun ajatuksia. esim. saatan ajatella et mennään tuota tietä, ja sitten se hihkaisee sen asian ääneen.
Click to expand...

Tuttua tarinaa. Maalla nuo ovat aika yleisiä. Monesti (maalla ollessa) kuulen jonkun tulevan pihaan jo kauan ennen kuin hän oikeasti saapuu. Meillä on myös äidin kanssa ollut aina vahva yhteys, kun olin varhaisteini ei kännyköitä ollut kuin yritysjohtajilla. Jos huitelin kylillä liian pitkään laittoi äiti minulle etiäisenä viestin, että tulehan jo kotiin.
Juu ei näistä kyllä uskalla omalla nimellään puhua.
 
Isä ja minä olemme aina tunteneet äidin etiäisen. Olemme yrittäneet keksiä tälle loogisia selityksiä tyyliin "tunnistetaan alitajuisesti äidin auton ääni usean kilometrin päästä", mutta eihä tossakaan mitään järkeä ole! Äidillä on myös aina ollut todella epäsäännöllinen työaika, joten tottumuksestakaan etiäinen ei synny. Hauskinta on, että vanhempieni koira lukee ihmisiä niin tarkasti, että se huomaa "hätkähdykseni" ja siirtyy äitiäni odottamaan oven eteen :D

Muutenkin sukulaiseni varovasti puhuvat erilaisista ennakkoaavistuksista, mutta valitettavasti/onneksi minun kykyni loppuvat muutaman ihmisen etiäiseen.
 
Mulla tulee töissä välillä tunne, et joku jo tehty asia pitää tarkistaa ja sit siellä on ollut jotain poikkeavaa... (esim. jäänyt joku työväline väärään paikkaan tms.) ja se tunne on niin pakottava, ettei sitä voi ohittaa.
Kaupassa mulle tulee joskus tunne, että pitää ostaa jotain (yleensä joku ihan älytön juttu, esim. säilykepaprikaa tms. mitä en ikinä ostais) ja sit kotiin tullessa ukko on ollut tekemässä ruokaa ja sanonu et "hitsi ku en tajunnu sitä-ja-tätä ostaa, et tähän ois tarttenu" ja on yllättyny, ku mä oon osannu ostaa sitä. (meillä siis ukko tekee yleensä safkat ja hoitaa ruokaostokset)
Joskus aikoinaan ohitin noi etiäiset, ajattelin vaa et miks mä jotain noin tyhmää ostaisin tai tekisin. Nykyään kuuntelen niitä aina! (esim. yks kerta olin tuuraamassa yhessä siivousalueessa ja tuli pakottava tarve kurkata saippuasäiliöön. Se täytetään kerran viikossa ja aattelin eka, et justhan se on perjantaina täytetty. Mut tunne ei jättäny mua rauhaan ja oli pakko tarkistaa se, ni se oliki sit lähes tyhjä)
Tulipas nyt sekava sepustus. Mummini tietää aina, milloin oon soittamassa sille, se yleensä aattelee et "eipä oo tyttö soittanu taas aikoihin" ja mulle tulee samaan aikaan tunne et "pitäspä soittaa mummille".
Ja monesti on käyny miehen kanssa niin, et oon käyny ruokakaupassa, ajatellen et mies ei jaksa kuiteskaan käydä.. no sit molemmat on käyny kaupassa ja kotona huomaan, et kumpiki on ostanu täsmälleen samaan ruokaan ainekset!!! Esim. lasagneen, mitä on harvoin, tai kanaviillokkiin, mitä on viel harvemmin! Se on jo vähän spookya! :D
 
mä näin töihin mennessä näyn että yks tyyppi sai keskenmenon.. ihan kun olisin ollut paikanpäällä.. En edes muistanut että se kyseinen ihminen oli raskaana.. no töihin päästyäni se itki sielä ja sanoi menevänsä lääkäriin ku verta tullut.. noh niinhän siinä sitten kävi :/ Toinen oli että olin koiran kanssa lenkillä ja ihan kun ois takaraivoon läpsästy.. tiesin heti että faija oli lyönyt mutsia.. ja niinhän se oli juur samalla hetkellä
 
Mun kaveri näkee juttuja, ja tosissaan uskon niihin, koska olen saanut todisteita tästä. Hän sanoi, että jonkun kerran on ollut soittamassa äidilleen ja näkee miten äitinsä kävelee puhelimen luo, on saattanut itsekseen mutista jotain ja vastaa siihen puhelimeen. On osannut sanoa mitä äidillään on sillä hetkellä päällä, äitinsäkin melkein järkyttynyt tästä.
 
Mulla on käynyt monesti niin että kun olen kävellyt kaupungilla, niin on yhtäkkiä tullut joku ihminen mieleen ja kohtapa se ihminen sitten kävelee vastaan tai ajaa autolla ohi.

Eilen mietin että jokohan eräs puolituttu facebookista on synnyttänyt. Tiesin vain että laskettuaika on elokuussa, mutta päivää en tiennyt. Kävin hänen facebook sivuillaan katsomassa että onko kirjoittanut mitään että joko lapsi on syntynyt. No ei ollut silloin, mutta meni pari tuntia niin tyyppi ilmoitti facebookissa että nyt on lapsi syntynyt :D

Muitakin vastaavia pikkujuttuja löytyy..
 
Ei näistä tosiaan voi nimellänsä puhua. Mulle on lyöty hullun leima otsaan, kun mm. kerroin kohtaamisistani ulkoavaruuden oloiden kanssa. Mutta etiäisistä... Ainakin sisarpuolellani tuntuu sellainen olevan, viimeksi hän rimpautti ovikelloa, ennen kuin oli edes bussista noussut. Tätä oli yksi muukin henkilö todistamassa.

Itse näen enneunia. Usein hyvin arkisista asioista ja esim. tv-ohjelmista(!). Unessa mulle on myös kerrottu tulevien lasten lukumäärä ja sukupuoli.
 
En tiijä,kuuluuko tähän..mutta:
Mummuni kuoli v. 1998 joulu aaton aattona..hautajaista edeltävänä iltana mummuni sanoi : varovasti sen lapsen kanssa.Tulee auto ja ajaa päälle.Poikani syntyi -99 toukokuussa,ja juuri ennen kotiristeystä tuli auto ja ajoi päälle!Siis auton päälle.Meidän Volvo pyörähti 2 x renkaillaan ympäri ja käännähti ojaan kyljelleen...3 vrk sairaalassa,ei sydän ääniä,ei mitään....kunnekka taas kuului lyönnit ja taas todettiin "kaikki ok"...07/99 syntyi suht terve poika,apgarpisteiltään 9...
 
Mulla on tämä taito,samoin isälläni ja vanhimmalla pojallani.Viimeisin kokemus oli sellainen kun mun miehen työkaveri ja meidän hyvä ystävä tappoi itsensä vuosi sitten.Kesti reilut pari kuukautta ennenkuin hänet löydettiin,oli hirttäytynyt muutaman kilometrin päähän kodistaan metsään.
Ahdisti ihan hirveästi ja asia pyöri mielessä yötä päivää puoli vuotta.
Sitten oli yks tavallinen lauantaipäivä,oltiin kotona ja minä netissä surffailemassa niin hän yhtäkkiä sanoi mulle että kuule,älä murehdi mulla on nyt kaikki hyvin eikä mulla ole enää mitään hätää.
Sen jälkeen en nähnyt hänestä enää unia ja ahdistus loppui siihen.
Mun kuollut mummoni on käynyt mua katsomassa ja siunaamassa minut kuolemansa jälkeen,samoin paras ystäväni joka tapettiin.
Näen myös enneunia ja olen nähnyt naapurinpojan kuoleman autokolarissa,olin töissä ja poika käveli työmaan ohi. Sanoin pomolle että kato kun x:llä on tollane tumma rinki ympärillä ja mua alko ahdistaa ihan hirveesti,en meinannut henkeä saada.12 tuntia ja hän kuoli kolarissa.Näin tämän näyn perjantaina iltapäivällä ja kun maanantaina menin töihin pomo oli nenänpää valkoisena että tiedätkö mitä viikonloppuna on tapahtunut että mistä sä tiesit.
Näitä on paljon ja hullunahan ihmiset pitää,vaan ei pidä sen jälkeen jos olen ehtinyt kertoa asian mikä tapahtuu vuorokauden sisään.Sen jälkeen ne pitää mua vaan pelottavana.
 
Mieli niissä enneunissa yms tekee vain temppuja. Olet kuvitellut yleisesti jotain ja mieli täydentää sitten yksityiskohtia myöhemmin. Kun sitten alat oikein ajatuksella käymään läpi mitä tulikaan unissaan nähtyä niin yleensä tajuaa että ei se uni ollut ennettä nähnytkään.
 
[QUOTE="Vieras";28897084]Mieli niissä enneunissa yms tekee vain temppuja. Olet kuvitellut yleisesti jotain ja mieli täydentää sitten yksityiskohtia myöhemmin. Kun sitten alat oikein ajatuksella käymään läpi mitä tulikaan unissaan nähtyä niin yleensä tajuaa että ei se uni ollut ennettä nähnytkään.[/QUOTE]

Entäs jos näet nämä hereilläollessasi ja kerrot ne ääneen ja se tapahtuukin,miten sen selität.
 
Mun äitin luona on käynyt etiäisiä aina ennen jonkun läheisen/sukulaisen/tai muuten vaan kylällä tunnetun henkilön kuolemaa. Ne on aina näyttäneet niiltä tyypeiltä, mutta eivät ole puhuneet mitään, pudistaneet vaan päätään. Jos heitä on koskettanut, ovat tuntuneet vain pehmeältä, kylmältä massalta.

Vielä äitin luona asuessani tällainen etiäinen kävi ensin mun huoneen ovella tuijottamassa mua ja pudisti päätänsä, ja meni sen jälkeen äitin sängyn viereen tökkimään äitiä. Oli sitten ollut joku äitin vanha kaveri, joka oli pari tuntia myöhemmin julistettu kuolleeksi Keski-Suomessa. Me olimme Helsingissä.

Tai ainakin me puhumme tällaisista etiäisinä, en tiedä sopiiko tämä sitten siihen viralliseen määritelmään?
 
Minulla oli mummiini läheinen suhde. Kun olin 10 vuotias, näin unta, jossa mummolan pihan valkoiset ruusut kuihtuivat hetkessä. Seuraavana päivänä mummi kuoli syöpään. Ennen kuolemaansa hän oli katsellut ikkunasta ja pohtinut ääneen, näkeekö hän enää koskaan valkoisten ruusujen kukkivan. Niitä vein mummin haudalle.

Hautajaisten jälkeen olimme vaarin luona mummolassa. Perhonen lensi sisään ja kierteli talossa ja vieraiden luona. Se kosketti vaaria ja lähti. Vaari sanoi sen olleen mummi ja olin samaa mieltä.

Aikuisiällä olen yhä aika ajoin tuntenut mummin läsnäolon. Esim. ennen häitäni kaipasin häntä kovin. Istuimme mieheni kanssa parvekkeella kun sanoin etten aina muista ettei hän tuntenut mummia tai mummi tavannut häntä. Harmittelin ettei mummi päässyt yhdenkään lapsenlapsensa häihin. Samassa perhonen lensi luoksemme, kävi molempien kasvoilla ja kaarteli hetken yllämme. Mummi kertoi että hän on kyllä näkemässä.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="akka";28897090]Entäs jos näet nämä hereilläollessasi ja kerrot ne ääneen ja se tapahtuukin,miten sen selität.[/QUOTE]

Jos näet näkyjä ja kuulet ääniä hereilläollessasi niin mene lääkärin juttusille..
 
Heräsin nuorena yhtenä yönä siihen tunteeseen, että isoveljelläni, joka asui 400 km:n päässä ei ole nyt kaikki hyvin. Pidin itseäni hulluna enkä mennyt herättämäön äitiäni, vaikka kävin jo äidin ja isän makkarin ovella kääntymässä. Aamulla äiti tuli herättämään ja kertoi, että veljeni oli juuri tuohon aikaan yöllä mennyt tajuttomaksi ja ambulanssilla kiidätetty teho-osastolle.. Jossa olikin sitten kuukauden ennen kuin heräsi koomasta.

Kuukausi sitten kaverini ilmoitti olevansa menossa synnyttämään illalla ja minä sanoin, että nyt mulla menee yö valvoessa ja tsempatessa niin pitkään kunnes vauva on syntynyt. Muistan kun katsoin kännykän kelloa 00.37 sängyssäni ja mietin että nyt voin mennä nukkumaan ja nukahdin siinä samassa. Aamulla sain tekstarin, että vauva oli syntynyt 00.35. :)

Tiedän myös milloin mieheni tulee kotiin.. Ja myös sen minne jokin tavara on kadonnut. Niin ja milloin hiljentää liikenteessä poliisien vuoksi :D

Ja jos tulee kova tarve jollekin vaatteelle/asialle niin asiat järjestyy. Esim. Kesällä päätin, että tyttöni tarvitsee tietyn merkkiset kengät, joita on tosi harvoin käytettynä myynnissä ja uutena maksavat sen 60 euroa. Uutena en raskinut kuitenkaan ostaa.. Minulle tuli sitten pakottava tarve käydä yhdellä kirpparilla, jossa yleensä käyn tosi harvoin kun sinne on hankala mennä ja ne kengät olivat ensimmäisessä myyntipaikassa 8 euron hintaan uudenveroisina.

Toisaalta tosi harvoin päätän haluta jotain tiettyä asiaa kovasti.. Ne asiat kun tosiaan järjestyvät monesti noin kuin kerroin yllä. En halua käyttää tuota "taitoa" väärin tai turhiin asioihin jatkuvasti vaan harkiten ja harvoin. Niin ja yleensä pyydän jotain muille ihmisille enkä itselleni.

Nämä on peritty isäni puolen suvulta.
 
[QUOTE="vieras";28897271]Heräsin nuorena yhtenä yönä siihen tunteeseen, että isoveljelläni, joka asui 400 km:n päässä ei ole nyt kaikki hyvin. Pidin itseäni hulluna enkä mennyt herättämäön äitiäni, vaikka kävin jo äidin ja isän makkarin ovella kääntymässä. Aamulla äiti tuli herättämään ja kertoi, että veljeni oli juuri tuohon aikaan yöllä mennyt tajuttomaksi ja ambulanssilla kiidätetty teho-osastolle.. Jossa olikin sitten kuukauden ennen kuin heräsi koomasta.

Kuukausi sitten kaverini ilmoitti olevansa menossa synnyttämään illalla ja minä sanoin, että nyt mulla menee yö valvoessa ja tsempatessa niin pitkään kunnes vauva on syntynyt. Muistan kun katsoin kännykän kelloa 00.37 sängyssäni ja mietin että nyt voin mennä nukkumaan ja nukahdin siinä samassa. Aamulla sain tekstarin, että vauva oli syntynyt 00.35. :)

Tiedän myös milloin mieheni tulee kotiin.. Ja myös sen minne jokin tavara on kadonnut. Niin ja milloin hiljentää liikenteessä poliisien vuoksi :D

Ja jos tulee kova tarve jollekin vaatteelle/asialle niin asiat järjestyy. Esim. Kesällä päätin, että tyttöni tarvitsee tietyn merkkiset kengät, joita on tosi harvoin käytettynä myynnissä ja uutena maksavat sen 60 euroa. Uutena en raskinut kuitenkaan ostaa.. Minulle tuli sitten pakottava tarve käydä yhdellä kirpparilla, jossa yleensä käyn tosi harvoin kun sinne on hankala mennä ja ne kengät olivat ensimmäisessä myyntipaikassa 8 euron hintaan uudenveroisina.

Toisaalta tosi harvoin päätän haluta jotain tiettyä asiaa kovasti.. Ne asiat kun tosiaan järjestyvät monesti noin kuin kerroin yllä. En halua käyttää tuota "taitoa" väärin tai turhiin asioihin jatkuvasti vaan harkiten ja harvoin. Niin ja yleensä pyydän jotain muille ihmisille enkä itselleni.

Nämä on peritty isäni puolen suvulta.[/QUOTE]

MULLA on tuo sama kirppari homma! Kun jotain oikeesti tarvii niin eikun menoksi ja varmasti löytyy siltä kirpparilta miltä ajattelin! Mua josksu on naurattanut kun mies kysy kerran halutessani isompaa sadetakkia muksulle ; noh mietis minne ajat kun bensaa ei niin hirveesti ole. Noh minä mietin ja valitsin kauimman kirpparin vaikka bemsaa ei sitten ollut ajella muita läpi. Siellä se sadetakki oli!
 

Similar threads

Y
Lasteni suusta kuultua.
Viestiä
3
Luettu
2K
Aihe vapaa
Vieras
V
Y
Lasteni suusta kuultua eri ihmisten kertomina.
Viestiä
2
Luettu
4K
Aihe vapaa
Tiedän mitä onni on
Tiedän mitä onni on

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa