En halua lapsia nykyiseni, vaan eksäni kanssa...

["vieras"]

Erosimme eksäni kanssa kymmenisen vuotta sitten. Elämä kuljetti meidät molemmat tahoillamme naimisiin. Eksäni kuitenkin erosi hiljattain aviovaimostaan, ja menneisyyden unelma on alkanut kummitella mielessäni. En halua mieheni kanssa lapsia, vaan toivoisin saavani lapset upeapiirteisen eksäni kanssa (kuten aikoinaan suunnittelinkin). Tietenkään pelkät ulkonäköseikat ei tähän lapsenhankintaan vaikuta, vaan ensisijaisesti tunteet.

Vaikka ei siltä ehkä vaikutakaan, rakastan kuitenkin nykyistä miestäni. Tilanne on äärimmäisen piinaava. En olisi uskonut joutuvani tällaiseen tilanteeseen, että kun elämä on rakennettu kasaan, asiat ovat järjestyksessä ja on hyvä olla, sydämeni kiepahtaa ympäri ja eksä kiinnostaa liikaakin. Selkeästi olen jossain kohdin tyytymätön elämääni, luonteeltani sitoutumiskyvytön tai JOTAIN, mikä selittää tämän...

Mitä tekisit tilanteessani?

 

["vieras"]

menisin terapiaan

 

["vieras"]

Taidat olla enemmän rakastunut siihen haavekuvaan millaista elämä olisi eksän kanssa kuin todellisuuuteen. Te olette silloin aikanaan eronneet hyvästä syystä ja exä on tarkoituksella jäänyt eksäksi. Sinuna keskittyisin miettimään mikä puuttuu teidän nykyisestä liitosta ja yrittäisin parantaa sitä... Haaveet ovat hyviä kun ne pysyvät haaveina ja niitä saakin olla jokaisella. Haaveen muuttaminen todellisuuteen toimivaksi puolestaan.... Se ei vaan toimi.

 

[Loppakorva]

Miksi erositte?

Ettet vaan nyt haikailis jotain mitä ei sit ollutkaan?

 

["vieras"]

Miksi erositte?

Ettet vaan nyt haikailis jotain mitä ei sit ollutkaan?

Erosimme eksän uskottomuuden vuoksi. Oli luottamuspulaa, valheita, pettymyksiä. Sotkuinen ja riitaisa ero, mutta senkin jälkeen ajauduttu välillä toistemme syliin ja vannoneet silti ikuista rakkautta. Todella sekavaa meininkiä siis, ja ihan järjellä ajateltuna hyvä, kun pääsin eroon hänestä.

Tiedän, että suhteemme ei eksän kanssa millään toimisi, mutta en niinkään haikaile sitä suhdetta hänen kanssaan, vaan lasta/lapsia. Tuntuu, ettei kukaan muu kelpaa lasteni isäksi. Ei edes tuo oma ihana mieheni.

Eksässä selittämätöntä vetovoimaa ja karismaa, on "ihailtu" mies, ja jostain syystä haluaisin mieheni/lasteni isän olevan ns. suosittu henkilö. Tällaiset sairaat ajatukset liittyvät varmasti vahvasti johonkin mielenterveydelliseen häiriöön tms., sen kyllä tiedostan varsin hyvin.

 

["vieras"]

No onpa höpsöä puhetta.

 

[vieras-]

Ihan turhaa haikailua, tiedät sen itsekin.

 

["vieras"]

Ihan turhaa haikailua, tiedät sen itsekin.

Niin tiedän, mutta sitä en valitettavasti tiedä, että kuinka tällainen loppuu. Eroamalla? Olemalla ennemmin yksin?

 

[vieras-]

[QUOTE="vieras";27781955]Niin tiedän, mutta sitä en valitettavasti tiedä, että kuinka tällainen loppuu. Eroamalla? Olemalla ennemmin yksin?[/QUOTE]

No miksi sun erota pitäisi jos rakastat nyksääsi, niinkun sanoit?

Anna sen ex fantasian mennä ohi ja järjen voittaa.

 

[gfgdfgdfgfdgdf]

Haluatko todella lastesi isäksi pettävän, valehtelevan miehen jonka kanssa saa aika usein pettyä. eikä suhde toimi ollenkaan?

Sinä voit sitten yh-äitinä kehuskella kuinka lastesi isä on niin suosittu ja niin ihq?

Hyvä että tiedostat edes sen, ettei tuossa ole järjen hiventä. Hanki lapsellesi hyvä isä, lapsi ansaitsee sen.

 

["vieras"]

Haluatko todella lastesi isäksi pettävän, valehtelevan miehen jonka kanssa saa aika usein pettyä. eikä suhde toimi ollenkaan?

Sinä voit sitten yh-äitinä kehuskella kuinka lastesi isä on niin suosittu ja niin ihq?

Hyvä että tiedostat edes sen, ettei tuossa ole järjen hiventä. Hanki lapsellesi hyvä isä, lapsi ansaitsee sen.

Tätä yritänkin nyt takoa itselleni: ennemmin vakaa parisuhde ja perhe-elämä, lapsilla välittävä isä ja välittävä äiti, kuin ihanat lapset ihanan miehen kanssa, josta ei kuitenkaan isäksi tai puolisoksi ole.

 

["vieras"]

No miksi sun erota pitäisi jos rakastat nyksääsi, niinkun sanoit?

Anna sen ex fantasian mennä ohi ja järjen voittaa.

Erota siksi, että olen niin sekaisin ja rikki näiden ajatusteni ja tunteideni kanssa. Onko tämä oikein miestäni kohtaan? Voinko elää tällaista "kaksoiselämää", jossa mieli on muualla, kestänkö tällaista?

 

["vieras"]

Mieti rauhassa onko nykyisessä parisuhteessasi jotain vikaa. Olno teillä hellyyttä, yhteistäaikaa ja samoja mielenkiinnon kohteita tarpeeksi?

Tiedät varmasti itsekin että ex:n ajattelu on vaan pakoa arjesta ja ei johda mihinkään. Käytä energiasi nykyiseesi, ihastuksia tulee ja menee.

Kyllä mullakin on pari julkkista joiden kanssa haluaisin olla ja tekisin heti lapsia, ainakin arjen iskiessä pakenen siihen mielikuvaan

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27781993]Tätä yritänkin nyt takoa itselleni: ennemmin vakaa parisuhde ja perhe-elämä, lapsilla välittävä isä ja välittävä äiti, kuin ihanat lapset ihanan miehen kanssa, josta ei kuitenkaan isäksi tai puolisoksi ole.[/QUOTE]

Onko sinulla syytä olettaa, että tämä exäsi haluaisi lapsia sinun kanssasi?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27782000]Erota siksi, että olen niin sekaisin ja rikki näiden ajatusteni ja tunteideni kanssa. Onko tämä oikein miestäni kohtaan? Voinko elää tällaista "kaksoiselämää", jossa mieli on muualla, kestänkö tällaista?[/QUOTE]

Puhu miehesi kanssa sun tunteista. Ei tarvitse eikä kannata kaikkea tietenkään kertoa, mutta sen verran että olet jotenkin hukassa tunteidesi kanssa. Miehesi saa edes mahdollisuuden yrittää auttaa ja ymmärtää sinua.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27782022]Onko sinulla syytä olettaa, että tämä exäsi haluaisi lapsia sinun kanssasi?[/QUOTE]

En tietenkään ole asiasta hänen kanssaan nyt keskustellut, mutta hyvin vahvasti luulen, että hän haluaisi lapsia kanssani.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27782032]Puhu miehesi kanssa sun tunteista. Ei tarvitse eikä kannata kaikkea tietenkään kertoa, mutta sen verran että olet jotenkin hukassa tunteidesi kanssa. Miehesi saa edes mahdollisuuden yrittää auttaa ja ymmärtää sinua.[/QUOTE]

Mieheni tietää, että koen olevani umpikujassa. Haluaisi auttaa, mutta ei hän voi tehdä mitään. Myös mies on pohtinut sitä, pitäisikö hänen "päästää minut menemään" - että tulisinko siten onnelliseksi.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27782085]En tietenkään ole asiasta hänen kanssaan nyt keskustellut, mutta hyvin vahvasti luulen, että hän haluaisi lapsia kanssani.[/QUOTE]

Just joo. Taidat olla vielä hupsumpi kuin aluksi vaikutti.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27782017]Mieti rauhassa onko nykyisessä parisuhteessasi jotain vikaa. Olno teillä hellyyttä, yhteistäaikaa ja samoja mielenkiinnon kohteita tarpeeksi?

Tiedät varmasti itsekin että ex:n ajattelu on vaan pakoa arjesta ja ei johda mihinkään. Käytä energiasi nykyiseesi, ihastuksia tulee ja menee.

Kyllä mullakin on pari julkkista joiden kanssa haluaisin olla ja tekisin heti lapsia, ainakin arjen iskiessä pakenen siihen mielikuvaan [/QUOTE]

Hellyyttä ja yhteistä aikaa on, mutta tunteitteni vuoksi tuntuu, etten jaksa osoittaa hellyyttä miestäni kohtaan enää. Olen pelottavan välinpitämätön miestäni kohtaan nykyään. Yhteisiä mielenkiinnonkohteita meillä ei juurikaan ole, ja olemme hyvin erilaisista ympyröistä. Eksäni kanssa meillä puolestaan oli samat kiinnostuksenkohteet, sama kaveripiiri, samat kuviot jne. Elämä hänen kanssaan oli siinä mielessä helppoa. Olemme kotoisin samalta paikkakunnalta, nykyiseni kanssa puolestaan eri paikkakunnilta.

Tämä on erilaista kuin pakomatka arjesta johonkin julkkishaaveisiin, sillä taustalla on oikea, todellinen menneisyys ja oikeat, todelliset tunteet. Siksi tätä ei ole helppo unohtaa tuosta vain, tai käsitellä pelkkänä haavekuvana. :/

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27782100]Just joo. Taidat olla vielä hupsumpi kuin aluksi vaikutti.[/QUOTE]

Mitä tarkoitat tällä? Itse tarkoitin sitä, että en tietenkään voi sanoa eksäni puolesta satavarmasti, että hän haluaisi lapsia kanssani, mutta luulen, että jos nyt eroaisin nykyisestäni, eksäni ottaisi minut takaisin ja haluaisi jopa perheen kanssani. Keskustelulla viittasin siihen, että en ole missään tekemisissä eksäni kanssa (lähinnä moikataan kun tavataan) saati että tästä HÄNEN kanssaan juttelisin.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27782129]Mitä tarkoitat tällä? Itse tarkoitin sitä, että en tietenkään voi sanoa eksäni puolesta satavarmasti, että hän haluaisi lapsia kanssani, mutta luulen, että jos nyt eroaisin nykyisestäni, eksäni ottaisi minut takaisin ja haluaisi jopa perheen kanssani. Keskustelulla viittasin siihen, että en ole missään tekemisissä eksäni kanssa (lähinnä moikataan kun tavataan) saati että tästä HÄNEN kanssaan juttelisin.[/QUOTE]

Tuo kuulostaa kaikki niin omituiselta. Miksi ihmeessä menisit uudelleen kimppaan ihmisen kanssa, joka on pettänyt sinua?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27782135]Tuo kuulostaa kaikki niin omituiselta. Miksi ihmeessä menisit uudelleen kimppaan ihmisen kanssa, joka on pettänyt sinua?[/QUOTE]

Sanopa se. Aika on kai kullannut muistot, muistan vain kaiken hyvän. Eksäni oli ensirakkauteni, ja vaalin jotenkin tätä rakkautta ja nostalgiaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27782143]Sanopa se. Aika on kai kullannut muistot, muistan vain kaiken hyvän. Eksäni oli ensirakkauteni, ja vaalin jotenkin tätä rakkautta ja nostalgiaa.[/QUOTE]

No lopeta nyt hyvänen aika tuollainen.

 

[Loppakorva]

Yritä nyt hyvä ihminen keksiä teille jotain yhteistä. Teillä taitaa olla honeymoon ohi ukkos kans ja arki tuntuu tylsältä. Miksei ihmiset voi oppia että arki on just sitä parasta, pieniä ihania asioita.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27782119]Hellyyttä ja yhteistä aikaa on, mutta tunteitteni vuoksi tuntuu, etten jaksa osoittaa hellyyttä miestäni kohtaan enää. Olen pelottavan välinpitämätön miestäni kohtaan nykyään. Yhteisiä mielenkiinnonkohteita meillä ei juurikaan ole, ja olemme hyvin erilaisista ympyröistä. Eksäni kanssa meillä puolestaan oli samat kiinnostuksenkohteet, sama kaveripiiri, samat kuviot jne. Elämä hänen kanssaan oli siinä mielessä helppoa. Olemme kotoisin samalta paikkakunnalta, nykyiseni kanssa puolestaan eri paikkakunnilta.

Tämä on erilaista kuin pakomatka arjesta johonkin julkkishaaveisiin, sillä taustalla on oikea, todellinen menneisyys ja oikeat, todelliset tunteet. Siksi tätä ei ole helppo unohtaa tuosta vain, tai käsitellä pelkkänä haavekuvana. :/[/QUOTE]

Sä olet antanut sun mielikuvien ex:stä tulla teidän väliin. Ne on kuitenkin vaan mielikuvia, et todellakaan tiedä millaista olisi arki ex:n kanssa. Ei sulla oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kun joko ottaa siitä selvää tai sitten aktiivisesti vaan unohtaa ja keskittyä nykyiseen suhteeseen. Aluksi se unohtaminen on vaikeeta, mutta kyllä se onnistuu.
On minullakin ollut aivan todellisia ihastumisia todellisiin ihmisiin, mutta niistä on selvitty. Minulla on varmaan se ero sinuun verrattuna, että meillä on lapsia mieheni kanssa ja en todellakaan riko tätä perhettä oman haihattelun takia. Kun ihastumista tulee, keskityn entistä enemmän omaan mieheen ja välttelen sellaisia tilanteita jossa se ihastumisen tunne pääsisi lisääntymään.