En halua tätä lasta :( Taisi olla paha virhe pitää lapsi

[AP]

Soitin kriisipuhelimeen ja siellä neuvottiin menemään mielenterveystoimistoon. On menossa toinen vuorokausi ilman tupakkaa, toivottavasti onnistun tällä kerralla. Pelkään vain että olen liian myöhässä vaikka onnistuisinkin ja lapsi on minun takia vammautunut tms. .

 

[....]

pari tupakkaa parempi kuin kauhea ressi. ja kun soitat sinne tai menet käymään niin rohkeasti vain kerrot ja itket siellä. voin sanoa että et ole ainoa ihminen joka siel itkee ja on masentunut. kyl kaikki viel järjestyy.

 

[M Y R K K Y]

Ei tupakka nyt vammauta lasta.Moni joutuu syömään lääkkeitäkin raskausainaka ja osa niistä suht vaarallisiakin.

Ja sitten jos todellakin et lasta halua,anna adoptioon.Mull aolis tosi hyvä perhe sun lapsellesi.
Bio äiti saa päättää jonkin verran minne ja millaiseen perheeseen lapse haluat.

Eli ota yhteys paikkakuntasi sosiaalitoimistoon,käyt 4 viikon ikäisen kurssin jossa käydään läpi mitä adoptio on.
Ja sitten kirjoitat suostumuksen alle,kun lapsi on syntynyt ja vahvistat sen vielä 6 viikon päästä.

Mutta oikeasti,mieti tätä vaihtoehtoa.
On paljon perheitä jotka olisivat hurhan onnellisia pienestä lapsesta.

 

[ap]

Mulla koko elämä näyttää vaan harmaalta ja mustalta, ei pelkästään ajatus vauvasta. ja jos syynä on masennus niin toivon että siitä voi parantua? alussa raskaus tosiaan tuntui ihanalta, mutta sitten valuin tähän. olisi hirveää suunnitella adoptiota jos sitten huomaisi että on vain ollut masentunut? lapsista olen kuitenkin aina pitänyt.

 

[Kyy]

Olen puolivälissä raskaana. en tiedä mikä johti mihinkin, masennuinko siksi koska en onnistunut lopettamaan vaikka monta kertaa yritin (silloin ajattelin että parempi se 1 kuin olla olotilassa jossa seinät kaatuu päälle) vai olisinko muutenkin masentunut/ahdistunut. nyt en halua enää ajatella koko vauvaa enkä osaa häntä rakastaa, tunnen tekeväni väärin enkä uskalla puhua asiasta kenellekään. pelkään että saan hullun leiman otsaan koska jos avaan suuni tästä niin on varma, että sieltä tulee sellainen itkun ja ahdistuksen ryöppy ettei tosikaan.. mies ei minua tue eikä ymmärrä, eikä puhu vauvasta.

Avaa suusi jollekin läheiselle ja anna sen itkun ja ahdistuksen tulla. Se jo usein helpottaa paljon. Mieti sitten mitä haluat, pidätkö lapsen vai annatko adoptioon. Nyt olet ollut liian kauan keskenäsi noiden ajatusten kanssa ja siksi maailma tuntuu kaatuvan päälle.

Ja älä siitä tupakasta niin huoli. Pääasia, että olet vähentänyt runsaasti. Itse muistan esikoista odottaessani, että neuvolasta oikein tyrkyttivät kantaa, että paljon tupakoivan on terveellisempää vähentää roimasti kuin lopettaa kokonaan. Näin ilmeisesti sikiölle vähiten haittaa.
(Itse en ole koskaan polttanut, mutta tämä jäi silti mieleen. )

:hug: