En ikinä haluais mummoksi 40-vuotiaana.

["mmmmm"]

en minäkään. Tulin vasta äidiksi ja mielestäni juuri sopiva ikä saada lapsi. Ura tehty ja velat maksettu ja nyt on aika omistautua lapselle eikä niin että omia lapsia ei ehdi hoitaa ja leikitään mummona äitiä.

 

["tirppa"]

[QUOTE="mmmmm";28256298]en minäkään. Tulin vasta äidiksi ja mielestäni juuri sopiva ikä saada lapsi. Ura tehty ja velat maksettu ja nyt on aika omistautua lapselle eikä niin että omia lapsia ei ehdi hoitaa ja leikitään mummona äitiä.[/QUOTE]

Eihän tuo ole iästä kiinni haluaako omistautua lapsilleen vai ei. Johtuu ihan muista valinnoista pääasiassa. Meillä lapset saatu 27 ja 29 vuotiaana ja kyllä niille on omistauduttu ihan 100%, tai siis tähän perhe-elämään.

 

["vieras"]

Siskoni tuli mummiksi 42 vuotiaana, minä äidiksi : ) Molemmissa hyvät ja huonot puolet.

 

["Mie"]

Henkilökohtaisesti tulisin 40-vuotiaana PALJON MIELUMMIN äidiksi kuin mummoksi (joskaan en meinaa enää lapsia tehdä, kun olen lapseni saanut 31-, 33- ja 36-vuotiaana).

Mutta se on vain ja ainoastaan minun mielipide ja minulle sopiva vaihtoehto.
Jokainen tehköö niin kuin itse haluaa.
Ja toisaalta se mummoksi tuleminen kun ei ole pelkästään omasta halusta ja omista tekemisistä kiinni

 

[hallittu kaaos]

Minä tein äidistäni mummin 45 vuotiaani. Oma mummoni tuli mummoksi 43 vuotiaana. Kyllähän tuo meidän äiti vähän järkyttyi, että nytkö jo, mutta hyvin otti uutiset vastaan ja onnellinenhan tuo lapsenlapsista on vaikka toki tuo työelämä ym verottaa sitä aikaa minkä jaksaa lapsenlapsen kanssa touhuta. Samoin kaikki omat menot ylipäänsä, joten enpä menisi vannomaan että tilanne olisi hurjan eri ollut vaikka olisi myöhemmin mummiksi tullut.

Ja ei se mummiksi tuleminern ketään vanhaksi tee oli silloin minkä ikäinen tahansa.

 

["vieras"]

En minä sanonut, että mummoksi tuleminen tekee ketään vanhaksi! Sanoin, että itselläni ei 40-vuotiaana olis aikaa niin paljon auttaa kuin eläkeiässä. Ei mua vanheneminen pelota, miksi pelottais?

 

["kolmen äiti"]

No kun olen tullut äidiksi vasta 32-, 35- ja 39-vuotiaana, niin aika kamalaa se olisi ollut tulla mummoksi 40-vuotiaana. Toivon hartaasti, että en tule mummoksi vielä 50-vuotiaanakaan. Enkä mieluiten siellä 60 tietämillä tai sen jälkeen. Mutta se ei toki ole minun päätettävissäni vaan minun lapsieni.

 

[pookypooh]

Omatkin isovanhemmat vielä elossa kaikki neljä.

Minulla kolme, mutta muistan hyvin neljännenkin ja isomummon joka kuoli kun olin 9v.

 

["..."]

No ikäni ja vanhimman lapseni iän puolesta voisin tullakkin, täytän kesällä 40 ja tytär 20. Mutta vielä en siis ole mummoksi tulossa. Minusta olisi ihan kivaa hoidella lapsenlapsia, ei se silti minua mummouttaisi. Enkä myöskään ole aikanaan "leikkinyt" äitiä, kuten joku vanhempana lapsensa ilmeisesti saanut ehdotteli, vaan ihan äitinä olen ollut työkiireistä huolimatta.

 

["vieras"]

Kun olen 40 v, esikoiseni on vasta 10 v ja hyvä näin

 

["vieras"]

Mulla on 23-vuotias tuttu, joka sai lapsen. No sitten kävi ilmi, että tämän kaverini äiti on vuoden nuorempi kuin minä, siis 41. Mä en osaisi ajatellakaan olevani jo mummo. Omat lapset alle 10, joten ei siitä kyllä "pelkoakaan".

 

[suurperheenäiti]

no en haluakkaan ja toivottavasti musta ei tulkekaan. 18 vuotiaana ensimmäisen lapsen saanut, niin enhän itse sitä asiaa voi päättää koska niitä lapsenlapsia syntyy.. pahimmillaan jo 36 vuoden ikäisenä voisin olla mummeli..jaiks..elämä on sit varmaan pilalla no ei toivotaan et olisin sen 40 jo täyttänyt toisaaltana nuorena mummona sitä jaksaakin paremmin

 

["vieras"]

Mulla vanhin lapsista on 20 kun itse olen 40, ja musta olis kyllä oikein kiva tulla mummoksi silloin. Mä olen ollut ja olen nytkin kotiäitinä omieni kanssa ja uskon että lastenlapsille on ihan tarpeeks aikaa vaikka sitten olenkin työelämässä.
Omien kokemusten perusteella ne jotka tulee nuorempina mummoiksi, osaavat ottaa asian jotenkin normaalimmin, ne yli kuuskymppiset ekaa kertaa mummoks tulevat tuntuu sekoavan ja yrittävän tosiaan elää nuoruutensa ja äitiytensä uudelleen.Toki tässäkin on paljon kiinni persoonallisuudesta ja poikkeuksia on suuntaan ja toiseen, mutta kyllä se vanhempien rouvien mummoilu joskus tahtoo naurattaa kun ollaan niin tohkeissaan et kaikki menee överiksi.

 

[åöäåpö]

Sain 40 v. ainokaisen lapsen. Meidän mummo on 65 v. ja hyvä kuntoinen, jaksaa leikkiä ja olla apuna jos tarvitaan kun on aikaakin.

 

["vieras"]

Aika rankkaa se on työssäkäyvälle mummolle olla viikonloppuisin lasten hoitopaikkana. Mieluummin sitten niin että on jo eläkkeellä ja enemmän aikaa myös itselle ja niille lapsenlapsille.

Naapurissani asuu vuorotyötä tekevä sairaanhoitaja, jonka lapsenlapset on tulossa hänelle aina yövuorojen jälkeisinä vapaapäivinä hoitoon. Sanoi ettei kehtaa sanoa, ettei jaksaisi ottaa. Ihmettelen mitä liikkuu päässä sillä kotonaolevalla äidillä joka vie yövuoron jälkeen lapsensa mummolle hoitoon.

 

[SuzieQ.]

Itse en usko tulevani mummoksi kuin aikaisintaan 54-vuotiaana, ja silloinkin lapseni olisi vielä tosi nuori, luulen että voi mennä yli kuudenkympin kun mummoudun, ja se on ihan hyvä ikä mummoutuakin.=)

 

[Katherine Wheel]

Tältä mummolta ei edes kysytty missä iässä haluaisi mummoksi.

 

[rops]

Tältä mummolta ei edes kysytty missä iässä haluaisi mummoksi.

Eipä sitä yleensä kyselläkään.

 

["vieras"]

Joissakin tuttavaperheissä on tosiaan mummouduttu 40 - 50 vuoden välissä, mutta muutenkin ovat varhain sikiävää sorttia ja arvostus äitiyteen on suurta. En sitten tiedä kannattaako sitä mummoutta niin toivoa lukiessani aiempia viestejä omistautuvista isovanhemmista (?). Yksikään omista tuttavistani ei ihan hirveästi jaksa ottaa vastuuta lastensa lapsista, joten heillä on ainakin ollut ihan opettamisen paikka kuinka se vauveli viime kädessä on vanhempiensa huollettavana. Ilmainen päivähoitopaikka on tietty kiva, mutta ei siitä saisi itsestään selvää tehdä ja huomaavaisuus isovanhempia kohtaan pitäisi olla.

 

[rops]

[QUOTE="vieras";28256352]En minä sanonut, että mummoksi tuleminen tekee ketään vanhaksi! Sanoin, että itselläni ei 40-vuotiaana olis aikaa niin paljon auttaa kuin eläkeiässä. Ei mua vanheneminen pelota, miksi pelottais?[/QUOTE]

Kaikilla on paljon aikaa, kysymyshän on siitä, miten sen viettää. Toisekseen, mistä voit tietää oletko joskus eläkkeellä?

 

[no huhhuh]

[QUOTE="vieras";28256574]Aika rankkaa se on työssäkäyvälle mummolle olla viikonloppuisin lasten hoitopaikkana. Mieluummin sitten niin että on jo eläkkeellä ja enemmän aikaa myös itselle ja niille lapsenlapsille.

Naapurissani asuu vuorotyötä tekevä sairaanhoitaja, jonka lapsenlapset on tulossa hänelle aina yövuorojen jälkeisinä vapaapäivinä hoitoon. Sanoi ettei kehtaa sanoa, ettei jaksaisi ottaa. Ihmettelen mitä liikkuu päässä sillä kotonaolevalla äidillä joka vie yövuoron jälkeen lapsensa mummolle hoitoon.[/QUOTE]

Aika rankkaa tuollainen olisi myös meidän 73v:lle eläkeläiselle, siinä painaa jo ikäkin. Ei minkään ikäistä isovanhempaa saisi pitää minään hoitopaikkana vaikka apua onkin mukava saada oli mummu 40 tai 70.

 

[äippä vaan]

Toisista tulee virallisesti mummoja jopa 30 vuotiaina, enemmän kauhistelisin iäkkäitä vanhempia.

 

["vieras"]

Mä tulin 43 vuotiaana mummiksi ja nyt olen jo kahden taaperon mummi <3

 

[Scala]

Minä toivon todellakin tulevani mummoksi ennen kuin olen 50v. Jos joudun odottamaan eläkeikää, se tarkoittaa sitä, että esikoinen on jo 43v ja tuskin enää siinä vaiheessa lapsia tekee.

 

["aloittaja"]

Kaikilla on paljon aikaa, kysymyshän on siitä, miten sen viettää. Toisekseen, mistä voit tietää oletko joskus eläkkeellä?

Siis että mistä voin tietää, etten kuole huomenna? Sun metodilla pitäis alkaa väsätä jälkikasvua heti kun alkaa menkat?

Vai tarkoititko, että työuria pidennetään ja eläke jatkossa mahd. poistetaan? Jos, niin meillä on nyt jos sen verran säästöjä, ettei haittais vaan työurat lopetetaan viimeistään 60-vuotiaana, tuki valtio sitä eli ei