En jaksa miestäni, raskaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Surullinen mamma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Surullinen mamma

Vieras
Odotan esikoista ja mies lopetti sitten saman tien seksin. Alussa olin niin kipeä ja pahoinvoiva, ettei seksiä ollut. Nyt kun on toinen kolmannes menossa, himot ovat palanneet tuplana. Vaan mies torjuu minut joka kerta!

Lapsi oli nimenomaan miehen toive, toki haluan vauvan itsekin mutta mies siitä on puhunut enemmän. Suututtaa että mies itse saattaa minut tähän tilaan että maha kasvaa, ja nyt ei suostu koskettelemaan tai hellimään. En yleensä kaipaa mitään erikoiskohtelua, olen yleensä se joka polkee polkupyörällä sateessa töihin, mutta nyt raskaana kaipaisin miehen hemmottelua ja hellittelyä.

Ainoa hellittely jota saan osakseni on huuto ja välinpitämättömyys. Äitienpäivänä miehen piti kokata mulle ateria, mutta jäi töihin niin myöhään että jouduin lopulta kokkaamaan aterian itse. Joka päivä teen töiden jälkeen ruuan ja pidän huolta kodista. Mies on lakannut osallistumasta kotitöihin, ja korkeintaan käyttää minua kaupassa. Saan huolehtia kaikesta yksin.

Viime yönä tuli kauhea riita, heitin kokkaamani ruuat lattialle kun mies ei kestänyt keskustella seksittömyydestä. Mies lukittautui makuuhuoneeseen, ja jouduin itse kipeine mahoineni nukkumaan sohvalla sekä heräämään aamulla 6.00 töihin. Mies tietysti lähti töihin vasta iltapäivällä. Mikä tekee miehestä noin itsekkään? Hän vähät välittää olenko paksuna vai en, erikoiskohtelua ei ole luvassa.

Nyt sitten ilmoitti että kaikki on seis, ei aio tehdä enää yhtään mitään hyväkseni. Sanoi että unohda kaupassakäynnit tai tiskaaminen, saan kuulema jatkossa hoitaa nekin yksin kun kerta en osaa "arvostaa" hänen panostaan. Enpä tiedä miten tuo muuttaa mun elämää, kun kerran jo nyt hoidan 95% kodin asioista. Mies toki ottaa aina auton menoilleen, minä kaiketi käyn sitten polkupyörällä kaupassa.

En haluaisi erota, koska halusin lapselleni aina eheän perheen...
 
Seksittömyys on aika yleistä raskausaikana, myös miehestä johtuva. Ei edes tarkoita ettei haluaisi sinua, vaan se voi tuntua ajatuksena miehestä niin oudolta ettei osaa sitä itsekään selittää. Joten raskausaikana mielestäni molempien pitäisi ymmärtää jos yhdyntä tuntuu toisesta oudolta ajatukselta. Mutta toki muuta läheisyyttä täytyisi olla ja tuo kaikki muu mistä kirjoitat viestissäsi tuntuu todella oudolta käytökseltä. Toivottavasti saatte välinne selvitettyä ennen lapsen syntymää. Vauva-arki on tarpeeksi rankkaa ilman ylimääräistä draamaakin. tsemppiä!
 
Kuulostaa aika k..sipäiseltä mieheltä, jos hän ei nyt halua auttaa sinua -miten käy kun sinulla on kämppä sekaisin ja sylissä huutaa vastasyntynyt?? Yrittäkää puhua, eihän tuosta tule yhtään mitään. Törkeintä kyllä että mies antaa raskaanaolevan vaimon nukkua sohvalla koko yön. Mitä jos vaan lähtisit? Keskenkasvuinen mies, joka aiheuttaa sinulle vielä paljon päänvaivaa, ja sitten sulla on vauvakin hoidettavana.
 
miks vaadit erikoiskohtelua raskauden aikana? pitäis ymmärtää myös se että miehet ei välttämättä halua seksiä sillon ku nainen on raskaana ja onhan sulla omatkin kädet joilla voit itsesi hoitaa jos miestä ei kiinnosta
 
Voi jestas kuullostat että oot hieman sekasin nyt...


Noooooo muistappa sitten itse synnytettyäs antaa miehelle seksiä heti edes joka viikko. Äläkä turhaa selittele mitää raskaus-synnytys-väsymys- tai kipujuttuja.
 
Voi jestas kuullostat että oot hieman sekasin nyt...


Noooooo muistappa sitten itse synnytettyäs antaa miehelle seksiä heti edes joka viikko. Äläkä turhaa selittele mitää raskaus-synnytys-väsymys- tai kipujuttuja.

Miksi antaa miehelle mitään kun hänkään ei anna minulle...? Ei edes auta enää kotona, se vähän mitä teki ei ollut sekään paljon. Nyt ei mitään.

Onko miehellä joku raskaus-synnytys-väsymys menossa kun ei jaksa raskaana olevaa vaimoaan auttaa??!! Jaksoi kyllä lähteä ryyppämään viikonloppuna kaverien kanssa, joten ei se ihan väsynyt ole.
 
ikävä sanoa, mutta pitäisikö erota? en tiedä kuinka nuoria olette tai kauanko olette olleet yhdessä, mutta kuulostaa aika ikävältä tuo tilanne. vauvavuosi on koetinkivi joka suhteelle, ja jos suhteenne on nyt jo tuossa pisteessä niin helppoa siitä ei tule.
 
Et voi syyllistää miestäsi seksittömyydestä!! Hänellä on oikeus olla tahtomatta seksiä kun sinä olet raskaana. Ihan niin kuin sinullakin on oikeus olla haluamatta.

Muusta sitten voikin keskutella. Eli että miksi joudut hoitamaan kodin nyt yksin.
 
onko mies sanonut miksi ei halua? voisiko asiasta keskustella ilman riitaa? jos mies ei halua ni sun on se hyvaksyttava. mut noista kotitoista taytyy sopia myos. huonol tuurilla olet niin kipea kun vauva syntyy ettet pysty liikkumaan. jolloin miehen on pakko hoitaa koti. mita tapahtuu jos menet miehen viereen sohvalle?
 
Kuulostaa epäreilulta ukolta.. Ei siksi ettei halua seksiä ja että oli äitienpäivänä liian myöhään töissä, vaan ettei tee tarpeeksi kotitöitä ja laittaa raskaana olevan nukkumaan sohvalla, huutaa ja on välinpitämätön.

Tosin, muistan itsekin raskaana ollessani suorastaan vihanneeni miestäni välillä, en nyt muista mitä syitä oli, mutta varmaan jotain että jätti tiskejä pöydälle jne. Tuollaisia äitienpäiväepisodiin verrattavia varmaan..
 
Olitpa raskaana eli et, ei sun kuulu yksin olla vastuussa kodista, kun kerran molemmat käytte töissä (eikä silloinkaan kokonaan, vaikka sinä olisit kotona). Siitä voisit yrittää puhua ihan omana asianaan, sen kummemmin raskaudesta mainitsematta. Tokihan olisi kilttiä ja huomaavaista, jos miehesi osallistuisi enemmän ja hemmottelisi ihan raskauden vuoksi, kuten monien puolisot tuntuvat tekevän, mutta ei se vain mene aina niin. Meidän taloudessa unohdetaan molemmat välillä, että mulla on tässä "olosuhteita", ja nyt jo kolmas raskaus melkein maalissa.

Mitä tuohon seksiin tulee, niin ehkä miehesi kokee syyllistämistä sun taholta, ja se sitten vaikuttaa muuhunkin? Ymmärrän kyllä, että tilanne turhauttaa, mutta sun pitäisi varmaan vaan kasvattaa pitkää pinnaa ja mahdollisesti hankkia joku kiva lelu omaksi viihdykkeeksi, tai miten nyt itse tykkäät asian ratkaista. Ehkä tilanne helpottuu, kun aikaa kuluu, varsinkin jos saatte tuosta muusta puhuttua.

Oletko perillä siitä, mitä et miehesi mukaan osaa "arvostaa"? Mitä hän kokee tehneensä?

Älä nyt vielä eroa mieti, tuostahan vyyhti vasta lähtee purkautumaan. Voimia ja kärsivällisyyttä! Eroamaan aina ehtii, selvittelyille ei sen jälkeen ole niin hyvää aikaa.
 
Ja mitä tuohon "raskaus ei ole sairaus" tulee, niin ei toki olekaan, mutta kyllä se helpponakin on välillä väsyttävää ja normaalioloista poikkeavaa. Vaikka olisi millainen Super-Marjo, niin loppuvaiheessa on päiviä, jolloin tekee mieli nostaa jalat ylös. Kyllä minusta silloin aviopuolisolta olisi ihan huomaavaista edes esim. kuunnella myötätuntoisena, kun valittelee vaivoistaan, jos ei nyt ihan selän hierojaksi lähdekään.
 
En koe että ruuan heittäminen lattialle on perheväkivaltaa, ehkä kommentin heittäjän pitäisi nähdä oikeasti mitä on perheväkivalta. Henkistä väkivaltaa on mun mielestä se että mies kääntää selän ja häipyy tilanteesta eikä suostu puhumaan asioista. Yritin puhua seksittömyydestä avoimesti ja sain heti silmilleni huutoa. Jos miestä ei haluta niin se on ok. Mutta olen melko varma että kun en ole kotona niin käsi käy täällä aika tiuhaan. Porno oli jo elämässämme vaikka olimme vasta pari vuotta yhdessä, joten en koskaan ole ollut yksistään "riittävä".

En ole mikään Supermarjo, pitäisi olla, mutta työni on todella haastavaa ja minäkin väsyn toisinaan. Olisi ihanaa tulla kotiin jos joskus mies olisi miettinyt ruuan valmiiksi ja ostanut edes tarpeet, jos ei nyt halua kokata. Tottakai tilanne pelottaa ja turhauttaa, koska näen jo itseni itkevän lapsen kanssa, 35 kiloa masennuksesta lihoneena äitihirviönä joka silmäpussit sinertävinä katsoo miestään joka katselee nuorempia naisia kadulla. Olikohan tämä sen arvoista...?
 
Mä luin kyllä monttu auki useampaa kommenttia. Minkälaisia miehiä teille joillakin oikein on, kun molemmat käy töissä ja nainen silti hoitaa kodin 95% ja on kaiken lisäksi raskaana? Ja ilmeisesti naisen vika, kun mies estää pääsyn makuuhuoneeseen nukkumaan? Fiksuimmissakin kommenteissa särähti korvaan naisen AUTTAMINEN kotitöissä. Hyvänen aika, ei miehen kuulu AUTTAA naista vaan tehdä puolet kotitöistä, koska ne ovat yhtälailla miehen vastuulla. Eriasia on sitten jaetaanko raskaampia töitä miehelle ja ruuanlaittoa naiselle tms.

Tässä vaiheessa viimeistään lakkaat tekemästä lähes kaiken kotona. Yritä puhua fiksusti tunteistasi ja kotitöiden jakamisesta, noin ei voi jatkua, koska se ei ole oikein ja koska vauvan kanssa et pysty kaikkea tekemään. Plus tulevaisuuden takia on hyvä nyt jakaa vastuut puoliksi, ettei vuosien päästy tuu eroa kun mies lepää töiden jälkeen ja nainen hoitaa uupuneena kodin ja lapset töiden jälkeen.

Jep, raskaus ei oo sairaus, mutta aika kipeäksi se saa jotkut. Silloin tarvitsee lepoa (sängyssä nukkumista, ei sohvalla), välillä kipeiden paikkojen hierontaa ym. Mee itse hellimään kauneushoitolaan tai hierojalle, jos mies ei halua.

Seksin suhteen mies saa olla haluamatta, mutta olisi hyvä, että voisi puhua tunteistaan ja voisitte keskustella asiasta. Raskaus voi saada kummallisia pelkoja ja tunteita aikaan miehessä niin seksin saralla kuin muualla. Mies voi ahdistua tulevasta muutoksesta tm. Voisitte ehkä mennä jonnekin juttelemaan, jos ette pysty yhdessä puhumaan. Uskon, jos pystytte puhumaan, miltä teistä tuntuu se helpottaisi asiaa. Sitten jos se menee vain mököttämiseksi tai riidaksi, niin eipä ne asiat sillä selviä.

Raskaus ja lapsen syntymä on muutoksen paikka ja ehkä kriisinkin joillekin parisuhteessa ja itsessään. Tsemppiä teille!
 
  • Tykkää
Reactions: Ciervo
Fiksuimmissakin kommenteissa särähti korvaan naisen AUTTAMINEN kotitöissä. Hyvänen aika, ei miehen kuulu AUTTAA naista vaan tehdä puolet kotitöistä, koska ne ovat yhtälailla miehen vastuulla.

Sama mulla särähti korvaan. Nimenomaan, ei miehen kuulu auttaa vaan tehdä oma osuutensa. Mutta ikävä kyllä monella palstalaisella on asenne että lapsen hoidossakin mies joskus auttaa, sen sijaan että mies olisi itsestäänselvästi tasaveroinen vanhempi.
 
Apuja ap:lle. Olen myös raskaana ja tunnistan samoja ongelmia kuin meillä.
Seksi: mun mies halusi viimeksi seksiä syyskuussa (vauva syntyy kesäkuussa). Hän ei myöskään osaa eritellä miksi ei halua, mutta liittyy kuitenkin raskauteen. Olen tullut siihen tulokseen, että hänellä on oikeus olla haluamatta. Joskus tulee varmasti sekin elämänvaihe että itsellä on haluttomuutta, eikä silloinkaan asiaa varmastikaan paranna siitä riitely jos rakentavaan keskusteluun ei kyetä. No, me ei riidellä kun en jaksa, joskus on kyllä paha mieli asiasta. Äsken muuten suihkussa käydessä kokeilin alakautta ja kyllä, tunnen vauvan pään, että en kyllä ihmettele ettei miestä kiinnosta sitä vasten jyskyttää :)
Läheisyys on sitten asia erikseen, kerro miehellesi että kaipaat läheisyyttä vaikka seksiä ei olisikaan tarjolla. Pidä huoli ettet lipeä yrittämään, muutoin se mies ei uskalla sitä läheisyyttäkään enää antaa.
Kotityöt: mies patalaiska, vissiin äitinsä liikaa passannut... No, olen alkanut laatimaan pelisääntöjä esim. Mies hoitaa kerran viikossa ruuan. Saa valita itse päivän, mutta ei saa olla mitään tilattua/ravintolakäyntejä ei lasketa. Puolen viikon paikkeilla kysäsen aina mikä päivä hän haluaa tehdä ruuan? Naamioin tämän siis niin, että osaan suunnitella muiden päivien ruuat, kauppalistat yms. Tätä keinoa voisi varmaan soveltaa moneen muuhunkin asiaan. En usko radikaaleihin muutoksiin, joten pikku hiljaa pikku asioita rutiineiksi :)

Toivottavasti tästä oli edes jotain apua!
 
Jos ajattelee sukupuolet toisinpäin ja kuvitellaan että mies olisi aloittanut riidan seksittömyydestä raskausaikana ja kun nainen olisi koittanut poistua tilanteesta, heittänyt ruuat lattialle. Olisikohan suhtautuminen pikkuisen toisenlaista, olisi ruokia heitellyt mies todellakin pitänyt päästää viereen nukkumaan?

Minulle tavaroiden (sis. ruoka) heittely riidan yhteydessä on ehdottoman tuomittavaa sekä uhkaavaa käytöstä. Raskaus tai sukupuoli ei ole mikään tekosyy ja jos tällä tavalla toiminut ihminen ei olisi edes pahoillaan/pyytäisi anteeksi, niin enpä tiedä miten siinä pystyisi parisuhdetta jatkamaan. En tosiaan ainakaan viereeni ottaisi tuollaista raivopäätä, vaan pakenisin minäkin lukkojen taakse kuten aloittajan mies teki.

Kotityöt pitäisi kyllä hoitaa tasapuolisesti, mutta näissä on aina se näkökulma, että välttämättä mies ei näe tärkeänä laittaa ruokaa joka arki-ilta ja siisteyskäsityksessäkin voi olla eroa. Että kuka sen sitten määrää, mitä kotitöitä pitää tehdä. Ei siihen ainakaan mitään yksinoikeutta ole sillä vaateliaammalla osapuolella, vaan yhdessä pitäisi kompromissi sopia.
 
Voisko molemmat pistää listan jääkaapin oveen siitä, mitä kodin töitä on tullut tehtyä. Siis sitä mukaa kuin tekee, ei jälkikäteen keksien. Listan karttuessa alkaa näkyä, että kuka tekee ja mitä, sen sijaan että mutulla heitellään että "minä aina" ja "sinä se vaan et". Ei välttämättä tarvis kummemmin kummankaan osoitella mitään, vaan luonnostaan alkaisi se lyhyemmän listan ihminen koittaa saada toista kiinni. Olettaen että aikuisista puhutaan, osataan nähdä ero myös keittiön pöydän pyyhkimisellä ja koko asunnon imuroimisella, eli ihan pelkkä tekojen määrä ei ratkaise kuitenkaan.
 
ps. Odota vielä hetki, ja tempase sit ne ruuat uudestaan menemään. Ehkä sit alla onkin konttaamaan oppinu lapses, osuuko naamaan kattila, lautanen, veitsi vai lasi?

Ja hei, jos miehes sanoo että nyt on kaikki seis, nii arvaa mitä?
Se tarkottaa sitä, että mieheskin tajuaa että sulla ei nyt ole kaikki ihan hyvkn, ekkä hyväksy sun käytöstä. Jättäisi sut, muuten josset olisi raskaana, ja antaa nyt hetken aikaa sulle aikaa kasata ittes, hakee apua tuollaisee käytöksee ja teille ehkä toivoa selvittää välinne.
 

Yhteistyössä