En kestä äitiäni, en kerta kaikkiaan.

[en kestä]

Voi hoovetin hoovetti. Se on täällä lasten kanssa leikkimässä ja mä vaan odotan että lähtee. ARGH!

Se on niin rasittava ja itsekäs ihminen vaikka muka hyvää haluaa kaikille. En voi edes selittää, siinä kestäisi ikuisuus.

Nyt se oli jo lähdössä, sanoi että no niin mun pitää nyt lähteä töihin, vaikka siis ihan on kotiin menossa.
Sillä on aina ekana mielessä valkoinen valhe, jotenkin kuvittelee että lapsille pitää valehdella.
Mä en taas siedä sitä että valehdellaan, oli asia sitten iso tai vaikka syy lähtemiseen.

Tuo on pisara meressä tuo juttu ja pieni asia, on paljon kaikkea mistä oon sille katkera, ja meillä on niin erilainen käsitys kaikesta että mulla hajoaa oikeasti pää.

Lähtis jo.

 

[clivia]

Meil on varmaan sama äiti,jaksamista *puss*

 

[en kestä]

Mä en enää koskaan anna sen hoitaa lapsia. En ole pitkään aikaan edes pyytänyt kun se vaan itse tulee. En kestä olla samassa paikassa, joten lähden hetkeksi pois, ja se kuvittelee että sillä on oikeus muuttaa asioita mun kotonani, tai olla noudattamatta meidän kodin sääntöjä.

Ollaan monesti sodittu asiasta että mun kotonani kukaan muu kuin minä ei järjestä asioita uudelleen vaan siksi että hänen mielestään ne ovat väärin, mutta ei mene kaaliin, ei.

En anna sen koskaan siivota täällä, silti se tyrkyttää siivousapuaan, koska HÄNellä on niin hyvä tyyli siivota ja HÄN saisi rauhassa lattiankin puunattua niin että se kiiltää. Ihan niinkuin mä jättäisin lattian likaiseksi.
Mutta kun hän osaa niin hyvin.
Ja kummasti ihmiset kuvittelee että se käy täällä tyyliin kaks kertaa viikossa siivoamassa, vaikka totuus on ettei vuosiin ole saanut koskea täällä mihinkään.
On toki vaihdellut verhoja ym kysymättä ja loukkaantunut sit kun mä olen saanut melkoisen kohtauksen kotiin tullessa.

 

[en kestä]

Meil on varmaan sama äiti,jaksamista *puss*

Kiitos!
Sulle samoin! =)

Kaikista pahinta on että se kuvittelee kai oikeasti ettei siinä itsessään ole yhtään mitään vikaa!

 

[tuu-tikki2]

Mulla on maailman ihanin äiti :heart:

 

[clivia]

Mä asun äidistäni sen verran kaukana että ei ole täällä hääräämässä.Samalla paikkakunnalla asumisesta ei tullut niin yhtään mitään.Se yritti mm. omia mun vanhimman lapseni,meni kouluun vastaan,vei kotiinsa syömään tai heselle,ilmottamatta mulle mitään.Mä olin tuhannessa hädässä missä poika on kun mummo vähän kävi sen kanssa shoppailemassa tai syömässä tai jotain muuta.Tuo on vaan yksi esimerkki,tuo et puhutaan vähän muunneltua totuutta ja opetetaan se vielä lapsellekkin pisti niin vihaksi ja pistää edelleen.

 

[Jaanuska]

En mäkään kestäny, ja tästä o 5-6 vuotta ku viimeeks oltiin missää tekemisissä keskenämme :hug:

 

[en kestä]

Mä asun äidistäni sen verran kaukana että ei ole täällä hääräämässä.Samalla paikkakunnalla asumisesta ei tullut niin yhtään mitään.Se yritti mm. omia mun vanhimman lapseni,meni kouluun vastaan,vei kotiinsa syömään tai heselle,ilmottamatta mulle mitään.Mä olin tuhannessa hädässä missä poika on kun mummo vähän kävi sen kanssa shoppailemassa tai syömässä tai jotain muuta.Tuo on vaan yksi esimerkki,tuo et puhutaan vähän muunneltua totuutta ja opetetaan se vielä lapsellekkin pisti niin vihaksi ja pistää edelleen.

Joo, voin kuvitella.
Mä saan kiittää isääni että on laittanut mulle järkeä päähän, vaikka nuorempana pidinkin sitä rasittavana "saarnaajana". Jos pelkkä yh-äitini olisi saanut mut kasvattaa, olisin varmaan ihan holtiton huijari, oikeasti. Kai sitä on itsekin tajunnut jotain kun tuntuu et meillä on ollut lapsen ja aikuisen roolit sekaisin.

Äitillä on sellanen kasvatustyyli et lukee ja nappaa sieltä täältä kaikkea ja pitää niitä totuutena, ja ongelmat lakaisee maton alle.
Esim jos mä sille selitän että mä en hitto vieköön halua että kukaan vaihtaa mun verhoja, niin se on kuin ei kuuliskaan. Sit vaan häipyy vähin äänin. Ei katso mua, ja unohtaa koko jutun ja laittaa sen piikkiin että mä olen pahalla päällä.

Se siis syyttää mua kaikesta vääntäen asiat ihan nurinkurin päässään.

Hän on päättänyt että hänellä on oikeus antaa lapsille kaikki periksi ja oikeus muunnella sääntöjä, ym ym koska hän on lukenut jostain että isovanhemmillakin on oikeuksia.

Hänen mielestään mä vain kiukuttelen kun hän ei kunnioita mun kotiani ja mielipiteitäni. Ei ymmärrää että mulla on oikeasti oma koti ja oma elämä.

Mä muuttaisin ja äkkiä toiseen kaupunkiin jos ei se tekisi mun elämästä vaikeampaa. Lasten isä olisi silloin kauempana meistä. =/

 

[clivia]

Joo ei se aina ole niin helppoa.Meillä kesti todella kauan että tilanne rauhoittui ja se rauhoittui vasta kun muutin.Vieläkin se yrittää mutta onneksi enää vain puhelimen välityksellä...
Välit nykyään viileän asialliset,välillä taidettiin olla kaksi vuotta puhelakossa.