En olisi ikinä uskonut tällaista tapahtuvan.

[vaimo]

Että mieheni ja anoppini juttelevat ihan liikuttuneina siitä, kuinka minä(!) olen ihana(!).



Ihmeiden aika ei totisesti ole ohi.

(kaikkea sitä :heart

 

[no]

kiva

 

[vieras]

OOtko vähän itserakas jos pitää tänne tulla hehkuttamana tuollaista????

 

[vieras]

OOtko vähän itserakas jos pitää tänne tulla hehkuttamana tuollaista????

 

[vieras]

Hys hys,. Tällä palstalla ei moisia tarinoita suvaita. Eroa nyt vaan miehestäsi ja samalla anopista, joka tuollaisia valehtelee.

 

[ap]

OOtko vähän itserakas jos pitää tänne tulla hehkuttamana tuollaista????

En edes ole. Tuli vaan tosi hyvä mieli.

 

[Estu]

Hienoa! =) Varmaan lämmittää mieltä ja sydäntä =)

Mä tulen aina muistamaan, kun mun isoveli piti suhteen alkuaikana puhuttelun mun miehelle "Mä rakastan mun pikkusiskoa tosi kovasti. Katsokin, jos loukkaat sitä joskus, niin saat mut perääsi!" Jälkeenpäin ollaan naurettu tuolle, mutta oli (ja on edelleen) jotenkin herttaista kuulla tuo mun "Jöröltä" isoveljeltä :heart:

 

[iloinen]

mun työkaveri kehui mua julkisesti pomolle!!!!Jumbe että tuntui hyvälle. Maailmassa on vielä hyväsydämisä ihmisiä jotka arvostavat lähimmäisiään! Halit ap:lle!!!

 

[tipi]

yääk. mulle tulis tuommoisesta sokeritauti.

 

[ap]

yääk. mulle tulis tuommoisesta sokeritauti.

Mulle ei. Tämä sokeri oli kyllä totisesti tarpeen kaikille niille haavoille, joita anoppi on vuosien varrella saanut aikaan. Olemme joskus olleet kuin kissa ja koira. Molemmat olemme kasvaneet ja muuttuneet ja tänäpäivänä tykkäämme toisistamme, oikeasti. :heart:

Mieskään ei ole koskaan aiemmin puhunut noin avoimesti tunteistaan. Tuntuu, niinku oisin saanut uuden miehenkin. :heart: