En osaa olla äiti

[vieras]

Siis kaikki ok kun lapset noin 0-3v. Mutta sen jälkeen pitäisi päättää monista asioista.
En osaa.
Esim. miten suhtautua sisarussuhteiden syntymiseen. Jos toinen (samaa sukupuolta olevista) lapsista haluaisi aina olla kaverin kanssa, niin pakottaako kuitenkin sisaret enemmän olemaan keskenään, jotta syntyy sisarussuhde?
Miten harrastusten suhteen? Pakottaako sinne, jos on itse ensin halunnut, mutta sitten ei huvitakaan.
Entäpä kun toiset vanhemmat tekevät lapsilleen valmiiksi kaverit, haetaan ja viedään ja sovitaan vanhempien kesken. Tutustutetaan suureen määrään lapsia jo pienenä. Entä jos omasta mielestä lasten kuuluu ihan itse hoitaa omat suhteet?

Olen usein niiiiin väsynyt kaikista päätöksistä. En haluaisi niin paljon vastuuta. Tuossa nyt ihan vain pari pientä juttua, suurin osa on paljon isompia juttuja.

 

[sitähän]

Sitähän se äitiys/vanhemmuus on - itse ihmisenä kasvamista lapsen kasvun myötä. Pitää vain jaksaa olla se aikuinen ja tehdä ne päätökset, joskus vaikeatkin.

 

[NPOK]

no teet just niin ku susta tuntuu ja niinkuin sun luonteelle on ominaista. ei sun tartte matkia muita tai koittaa olla jotain mitä et oo. väsyyhän siinä ku koittaa olla joku muu! ei äitiys ole suorittamista. mietit nyt, että mimmonen sää ite oot ja sun mies. mikä on teille luonnollista ja millä lailla te tahotte tehä niin, että se onnistuu kivuttomasti. sillai se menee. me ollaan kaikki erilaisia äitejä ja isiä, koska me kaikki ollaan erilaisia. en minäkään voi olla samanlainen äiti ku naapurin äiti, koska en vain ole samanlainen. vähän tietty joskus patistan itteäni, mutta sen rajoissa, ettei tuu itelle paha mieli massuun.

 

[vieras]

Sitähän se äitiys/vanhemmuus on - itse ihmisenä kasvamista lapsen kasvun myötä. Pitää vain jaksaa olla se aikuinen ja tehdä ne päätökset, joskus vaikeatkin.

Aivan. Hyvä kun joku ymmärsi. On vaan aika raskasta välillä, kun ei oikeasti tiedä, mikä on oikein. Meillä ei pahemmin mummoista apua. TAi ei siis muitakaan tukiverkkoja.

 

[vieras]

Jaa-a..minkä ikäisistä on kyse tuossa harrastusjutussa? Jos esim. ala-asteelainen,niin en pakottaisi jatkamaan,mutta jos yläasteelainen on pidemmän aikaa mankunut vaikka ratsastamaan ja on ostettu välineet,maksettu tunnit ja kaikki,niin kyllä pitäisin puhuttelun miksi ei yhtäkkiä haluakaan jatkaa.

Sosiaalisista suhteista..mun mielestä on ihan hyvä että lapset tutustuu muihin ensin vaikka vanhempien avustuksella,jos on luonnostaan ujo eikä yksin uskalla mennä juttelemaan,niin vanhemmilta saa itseluottamusta ja kannustusta Mun poika on sellainen että tykkäis olla vaan yksikseen ja useinmiten seurailee ensin sivusta muiden touhuja. Pienen rohkaisun jälkeen uskaltaa mennä mukaan ja lopulta tykkää olla mukana muiden leikeissä,mutta se alku vähän ujostuttaa.