H
Hyihyi
Vieras
Inhottava olo ja kroppa sekaisin. Ei mikään toimi enää niinkuin ennen ja joko ällöttää siksi että en ole syönyt tai siksi että olen, vaikka olen jo puolessa välissä. Väsyttää ja vituttaa. Vihaan sitä kun ihmiset kyselee älyttömän henkilökohtaisia asioita ja jakelee (turhia,typeriä,toimimattomia) neuvoja. Kyselevät kuinka vauva voi ja vauva sitä ja vauva tätä. Ihan niinku raskaana olevat ei haluaisi mistään muusta keskustella kuin vittu vauvoista. Sitten luullaan että olen ihan pehmeenä kaikille vauvakuville ja vauvojen vaatteille ja kaikelle mihin nyt vauva liittyy. Jestas että innolla odotan niitä mahan taputtelijoita. Mä itse olen kiinnostuneempi vaikka koiranpennuista ku vieraiden (tai tuttujen) ihmisten vauvoista.
Ja jos kysytään mitä neuvolassa sanottiin ja vastaan että "eipä mitään, kaikki oli ihan ok", ni eikö nyt vähäjärkisempikin tajua, että EN halua kertoa? Että sitten ei tarvi kysellä et oliko pissa puhdas ja mitäs se verenpaine, kuunneltiiko sydänäänet? Entäs noin muuten, saatko nukuttua, käytkö paljon vessassa, no ootas ku pääset vikoille viikoille, mitä ootte hommanneet vauvalle, hei etkai sä syö maksamakkaraa, ootko ollus väsyny, ettei vaan hemoglobiini olis alhainen.. Ärh. Vauva on kovasti toivottu ja haluttu, mut sanon ihan suoraan että olisin onnellinen ku joku muu sen mulle odottaisi ja synnyttäisi. Yhtäkkiä mun keho ja terveydentila onkin vain kehykset joiden läpi katsellaan sitä vauvaa joka on koko maailman omaisuutta.
Ja jos kysytään mitä neuvolassa sanottiin ja vastaan että "eipä mitään, kaikki oli ihan ok", ni eikö nyt vähäjärkisempikin tajua, että EN halua kertoa? Että sitten ei tarvi kysellä et oliko pissa puhdas ja mitäs se verenpaine, kuunneltiiko sydänäänet? Entäs noin muuten, saatko nukuttua, käytkö paljon vessassa, no ootas ku pääset vikoille viikoille, mitä ootte hommanneet vauvalle, hei etkai sä syö maksamakkaraa, ootko ollus väsyny, ettei vaan hemoglobiini olis alhainen.. Ärh. Vauva on kovasti toivottu ja haluttu, mut sanon ihan suoraan että olisin onnellinen ku joku muu sen mulle odottaisi ja synnyttäisi. Yhtäkkiä mun keho ja terveydentila onkin vain kehykset joiden läpi katsellaan sitä vauvaa joka on koko maailman omaisuutta.
Muistan nuo tunteet, varsinkin tuon miten paljon inhotti se että ihmisille raskaana oleva nainen on vapaata riistaa. Tulisiko kenelläkään mieleen mennä jonkun läskin äijän mahaa taputtelemaan ja kysellä tuleekos sieltä tänään yksi vai kaksi pötköä? Jaksamista, sitä tarvitaan.