En tiedä mitä tehdä

[Voimaton]

Mieheni alkoholinkäyttö on meillä ongelma, jota hän ei itse myönnä...
Yhdessä on oltu kauan ja ongelma on ollut enemmän tai vähemmän alusta asti eli sinänsä tilanteessa ei mitään uutta.

Mies juo itsensä hirveään kuntoon kerran tai kaksi (yleensä kaksi) viikossa. Ainut "hyvä puoli" on se että hän ei koskaan jatka juomista seuraavana päivänä, mutta on kuitenkin niin huonossa kunnossa että puheesta ei saa mitään tolkkua ja kuseksii mihin sattuu mikä on hieman raivostuttavaa viikosta toiseen!

Minulle tämä on niin noloa että en kehtaa tästä kenellekään puhua ja joku päivä se koituu varmaan omaan nilkkaan kun en jaksa enää! Olen miettinyt jos puhuisin asiasta mieheni äidin kanssa, mutta en tiedä miten hän suhtautuisi asiaan, voisi jopa ehkä suuttua minulle kaiketi...

Naimisiinmenosta on puhuttua ja haluankin hänen kanssaan naimisiin ja haluan hänet lapsieni isäksi mutta ahdistaa mennä hänen kanssaan naimisiin jos hän ei muutu...toive elää siitä jos hän lapsien saannin myötä aikuistuisi ja lopettaisi lapsellisen juhlimisensa...vaikka toisaalta haluaisin turvata lapsille hyvän elämän enkä saattaa heitä tälläiseen lähtökohtaan.
Mutta olen neuvoton miten voisin miestäni auttaa kun itse hän ei tilannettaan suostu myöntämään?? Ja sen olen oppinut että minun voimavarani yksin ei riitä häntä pelastamaan... Ja tietenkin ero on yksin vaihtoehto mutta en halua luovutta, en ainakaan vielä(vaikka se monesti on mielessä käynyt)

Mikä neuvoksi?? Olen niin väsynyt...

 

[itse]

sanoisin miehelle, että jos juominen ei lopu niin se on sitten soronoo! Minä en kattelis tommosta.

 

["vieras"]

Sinun voimavarasi eivät nyt todellakaan riitä yksin. Sinun on otettava apua. Sinun on keskusteltava miehen kanssa ja kerrottava, että pidät tätä niin isona ongelmana, että mietit, voitko jatkaa hänen kanssaan. Sinun on ohjattava hänet AA:han ja hoitoon. Kyllä myös miehen äidille kannattaa jutella, jotta hän tietää ja osaa tukea. Jos hän tietää, mutta ei tue pyrkimyksissäsi, ei hän rakasta poikaansa.

Et voi mennä naimisiin ja hankkia lapsia tuon miehen kanssa, jollei hän sitoudu hoitoon ja osoita parantuneensa.

 

["noopi"]

[QUOTE="vieras";26769584]Sinun voimavarasi eivät nyt todellakaan riitä yksin. Sinun on otettava apua. Sinun on keskusteltava miehen kanssa ja kerrottava, että pidät tätä niin isona ongelmana, että mietit, voitko jatkaa hänen kanssaan. Sinun on ohjattava hänet AA:han ja hoitoon. Kyllä myös miehen äidille kannattaa jutella, jotta hän tietää ja osaa tukea. Jos hän tietää, mutta ei tue pyrkimyksissäsi, ei hän rakasta poikaansa.

Et voi mennä naimisiin ja hankkia lapsia tuon miehen kanssa, jollei hän sitoudu hoitoon ja osoita parantuneensa.[/QUOTE]

Juuri näin.

 

["vieras"]

Tiedät mikä vastaus on. Juominen ei lopu vastuisiin, vaan yleensä pahenee ja sinä et voi häntä pelastaa. Jos sinulla on yksi lapsi nyt jo, niin älä tälle mene toista hommamaan. Sen jälkeen lähteminen on paljon hankalampaa ja altistat perheesikin ongelmille. Salailet eli olet selvä alkoholistin puoliso, joka mahdollistaa osaltaan miehen juomisen. Häpeät myös itse ongelmaa, vaikket ole siihen osallisena eli toinen merkki. Oletko kysynyt mieheltä mitä tuumaisi, jos hänen käytöksensä olisi kaikkien tiedossa?

 

[Eezi]

Toista ei voi muuttaa, niin yksinkertasta kun se onkin. Lapsia en ainakaan lähtis hankkimaan, saattas käyä päinvastoin, mies haluaa yhä useemmin ryyppämään kun vauvaelämä onkin niin rankkaa. Ei kuulosta todellakaan kypsältä isäks!

 

["jäämies"]

Yksinkö ukko vetäsee kännit? Kaverien kesken? Osallistutko itsekin menoihin?

 

[voivovi]

ohoh ja sinä vielä kyselet mitä pitäisi tehdä, kuinka auttaa... Sinä autat miestäsi parhaiten pistämällä hänelle nyt rajat. Sanot, että koska hän ei tunnusta omaa juomisongelmaansa ja hakeudu sitä hoitamaan, niin sinä et voi enää asua saman katon alla. se ei tietysti ole helppoa kun toista rakastaa, mutta ethän sä nyt voi katsoa vieressäkään kuinka hän tuhoaa oman terveytensä ja teidän parisuhteenne.

Se, että annat miehesi kantaa vastuun omista teoistaan ja tekemättä jättämisistään (mitä se on kun ei myönnä ongelmaa tai hae hoitoa) ei ole hänen hylkäämistä. Et voi paapoa tai rakastaa toista terveeksi ja niin kauan hän jatkaa tuota toimintaansa kun sinä laitat rajan. Hylkäämistä on se, että suljet silmäsi ongelmalta ja yrität jaksaa...

Vasta sen jälkeen kun hän on osoittanut käyvänsä hoidossa säännöllisesti pidemmän aikaa, voit joskus miettiä voisitteko vielä jatkaa yhdessä ja sen perheenkin perustaa. Mutta todellakin sitä ei kannata tehdä nyt...

 

[Voimaton]

Kavereiden kanssa, sama porukka käy aina yhdessä istumassa iltaa.

Itse mies on sitä mieltä ettei enää lasten tultua(nyt ei siis lapsia) kävisi ulkona, mutta mistäs sitä voi tietää...onhan noita jotka rauhoittuvat kun perhe-elämä alkaa, mutta eihän sitä voi etukäteen tietää...

Alan olla jo itse sen verran "vanha" että jos lapsiaa haluaa niin ehkä olisi jo korkea aika...enkä siis haluaisi enää sinkkumarkkinoillekaan lähteä vaan rakastan miestäni ja haluaisin kokea kaiken hänen kanssaan...

 

["eee"]

Sano miehelle, että hankitaan lapsia sitten, kun olet ollut 3 kk ilman alkoholia ja illanistujaisia. Katso, pystyykö mies siihen. Jos hän nauraa sinulle tai ei edes yritä, on selvää, ettei hän tule luopumaan juomisesta myöskään lasten synnyttyä.

 

["vanha mamma"]

Ei ikinä lapsia tommosen kans! Elämä muuttuu niin paljon työläämmäksi ja raskaammaksi lasten tulon myötä, et sittenhän se vasta tekeeki mieli sinne baariin "levähtään" ja viettämään omaa aikaa. Siis jos nyt jo on noin vahvasti tuota taipumusta. Ei, Ei, Ei!! Älä tee sitä itellesi ja älä ennen kaikkea tee sitä lapsillesi. Kyllä naisella joku järki pitää olla, kenen kans sitä jäkikasvua kannattaa hommata. Enkä sano tätä pahalla, vaan hyvällä.