En tiedä mitä tekisin

[vaikeassa tilanteessa oleva]

Tilanne on seuraava. Olen ollut kotona esikoisen kanssa reilu 3 vuotta, toinen lapsemme puolivuotias. Hoidan lapset lähes kokonaan yksin,mies töissä lähes koko ajan (ammatti sellainen). Parisuhdeaika lähes nollassa, omaa aikaa ei itselläni ole. Elämä on siis kotihommia ja lastenhoitoa. Pienin vielä sen ikäinen,että aikalailla saa olla koko ajan viihdyttämässä ja kantamassa. Nyt on alkanut tuntua jo siltä, että kaipaisin elämään muutakin sisältöä,jotain omaa. Haaveilen opiskelemaan lähdöstä syksyllä,mutta pienimmäinen olisi vasta vajaa vuoden silloin.. Opiskelumuoto olisi sellainen,että lapset joutuisivat olemaan hoidossa max.10 päivää kuukaudessa,muuten saisivat olla kotona. Mutta sitten toisaalta tahtoisin olla kotona.. Silloin tahtoisin kuitenkin saada omaa aikaa,jotta pääsisin kunnolla oman rakkaan harrastukseni pariin.
En tiedä mitä tekisin, välillä vaan tuntuu etten millään jaksaisi olla vain kotona. Eri asia varmasti olisi,jos olisi äitikavereita tai paikkakunnallamme järjestettäisiin erilaisia perhekerhoja,muskareita yms. toimintaa,mutta ei..

Kaipaisin vinkkejä tai mielipiteitä,mitä teen.

 

["Eee"]

Siis mikä tossa on se vaikea tilanne? Sulla on mahdollisuus lähteä halutessasi opiskelemaan, etkä osaa päättää, lähtisitkö, vaikka olet jo huomannut, että pää hajoaa kotona olemiseen? En tajua.

 

[vierras]

Ymmärrän hyvin mikä tekee tuosta tilanteesta vaikean. Pienin on vielä niin pieni, että ap haluaisi ehkä jatkaa vielä kuopuksen vuoksi kotona. Toisaalta tarvitsisi jotain omaa tekemistä, että pää ei hajoa pelkkään jotona olemiseen.

Olisiko miehesi mahdollista järjestellä työkuvionsa niin, että hän olisi kotona ne 10/kk jotka opiskelet. Tai mummu?

Tai sitten reippaasti vaan tutustumaan muihin lähellä asuviin äiteihin. Parhaiten voi tutustua kerhoissa tai puistoissa! Muuten en oikein osaa auttaa. Olen itse oluut 10 vuotta kotona ja pienin on vajaa 1v. Nyt alkaa minustakin jo tuntua siltä, että pian täytyy keksiä edes jotain vähäistä työntekoa tms. virikettä minulle

 

[vierras]

Sori kirjoitusvirheet. Siis piti kirjoittaa 10 päivää/kk

Ja nyt huomasin, että teillä päin ei ole perhekerhoja. Puistoja varmaan löytyy?

 

[Vie-rad]

Liity marttoihin.
Lähde lenkille kun mies tulee kotiin.
Missä kummit, lapset hoitoon sinne.
Mummut kylään!

 

[chef]

Onko isommille kylille sitten ihan mahdottoman pitkä matka? Josko niitä aktiviteettejä löytyisi kuitenkin kohtuullisen matkan päästä? Vai asutteko todella ihan mettässä, eli siellä lähimainkaan ei ole oikeasti MITÄÄN aktiviteettiä?

Jos tilanne todella on tämä, niin ei muuta, kuin lappua lähikaupan seinälle ja leikkitreffejä ehdottelemaan. Tuskin olet aivan yksin tuon asian kanssa...varmasti löytyy jokunen muukin äiti, joka siellä kotisohvalla istuu läppäri sylissä ja pohtii miten saada lapsille ja itselleen seuraa.

Tai sitten sä vaan menet sinne kouluun.

 

[vaikeassa tilanteessa oleva]

Juuri niin, en osaa päättää... Ei onnistu niin että mies hoitaisi,kouluun sen verran matkaa ettei vaan onnistu.. Mummi vielä työelämässä itsekin, välillä vapaapäivät voisi sattua kohdalle jolloin ehkä onnistuisi. Paikkakunnallamme ei näitä kerhoja juurikaan järjestetä :/

 

[voikun]

Miksi ihmiset eivät ymmärrä että lasten saaminen muuttaa elämää ja sillä hyvä. Se ottaa aikansa mutta tervepäiset siitä selviää.

 

[vaikeassa tilanteessa oleva]

Yksi ainoa leikkipuisto löytyy,jonne sinnekin 20km matkaa, asumme siis aika syrjäisellä seudulla. Lasten kummit asuvat muutaman tunnin päässä, ja osa on lapsettomia, joilla ei ihan ensimmäisenä ole kummilapset mielessä, koskaan kysyneetkään hoitoon tai oikein muutenkaan tekemisissä kovin useasti.. Pienimmäistä imetän vielä,joten pitkäksi aikaa ei vielä hoitoon voi laittaa. Mummosta apua kovastikin,käy auttamassa välillä ja esikoinen yökylässä välillä..

 

[gigu]

10pv/kk hoitoa ei vaurioita tuota pienempääkään kyllä mitenkään, joten liputan aloittaja opiskelun aloituksen puolesta! Jaksamiseen auttaa ihan varmasti eikä lapsetkaan ala kärsiä sen takia, että äiti palaa loppuun. Tsemppiä!

 

[AivanSama]

Jos sun miehellä on töitä aamusta iltaan, niin sillä on varmaan varaa maksaa teidän lasten päivähoito 10 päiväksi kuukaudessa. Osa- aikainen hoito on nykyään mahdollista. Lähde opiskelemaan.

 

[vastaavassa tilanteessa]

Itselläni saman ikäiset lapset ja nuorempaa edelleen imetän, olen aloittanut n. 1kk sitten osa-aikaisena eli teen n.10-12 päivää töitä kuukaudessa lapset ovat silloin päiväkodissa. Tarkoitus ois syksyllä aloittaa opiskelut, jos vaan kouluun pääsen (kävin viime perjantaina pääsykokeissa). Nuoremmalla on ollut melkein helpompaa sopeutua päiväkotiin, kyllähän net aina kotiin tahtoo molemmat, mutta reippaasti jäävät, ehkä kaksi ensimmäistä päivää oli vähän itkuisempia. Ratkaisu on ollut kaikkien kannalta paras, lapset saa oman ikäistä leikkiseuraa (lähinnä vanhempi lapsi), rytmit kotona ovat lähes identtiset päiväkodin rytmien kanssa, itse saa olla aikuisten parissa (töissä muutamana päivänä viikossa), jos kouluun pääsen, pääsen toteuttaan pitkä aikaista haavetta, saan edelleen olla paljon lasten kanssa.

Kaikkein vaikeinta hoidon aloituksessa oli minulla, lapset pärjäs ihan hyvin ilman äitiä.

 

[vaikeassa tilanteessa oleva]

Minustakin tuntuu,että jaksaisin paremmin niin lasten kanssa kuin muutenkin, jos lähtisin opiskelemaan. Toki se voi olla rankkaa ja haastavaa se opiskelukin näiden pienten kanssa,mutta uskon että onnistuu, ja motivaatiotakin löytyy kyllä! Olen ehkä kuunnellut liikaa tuttavieni mielipiteitä,kuinka pitäisi olla kotona ainakin vuosi tai jopa siihen asti kunnes nuorin täyttää 3v.. Meinasin jo tosissani heittää opiskeluhaaveet mielestäni, mutta nyt alkaa taas tuntumaan siltä että tätä minä oikeasti tahdon.
Onkos kellään tietoa, lähteekö kotihoidontuki kokonaan vaikka lapsi olisi vain max. 10 päivää kuukaudessa hoidossa? Jos näin on, täytyy miettiä hoitomahdollisuudet muuten.

 

[Vieraus]

Minustakin tuntuu,että jaksaisin paremmin niin lasten kanssa kuin muutenkin, jos lähtisin opiskelemaan. Toki se voi olla rankkaa ja haastavaa se opiskelukin näiden pienten kanssa,mutta uskon että onnistuu, ja motivaatiotakin löytyy kyllä! Olen ehkä kuunnellut liikaa tuttavieni mielipiteitä,kuinka pitäisi olla kotona ainakin vuosi tai jopa siihen asti kunnes nuorin täyttää 3v.. Meinasin jo tosissani heittää opiskeluhaaveet mielestäni, mutta nyt alkaa taas tuntumaan siltä että tätä minä oikeasti tahdon.
Onkos kellään tietoa, lähteekö kotihoidontuki kokonaan vaikka lapsi olisi vain max. 10 päivää kuukaudessa hoidossa? Jos näin on, täytyy miettiä hoitomahdollisuudet muuten.

Jos laitat lapsesi kunnalliseen päivähoitoon, niin menetät kotihoidontuen.

 

[gigu]

Minustakin tuntuu,että jaksaisin paremmin niin lasten kanssa kuin muutenkin, jos lähtisin opiskelemaan. Toki se voi olla rankkaa ja haastavaa se opiskelukin näiden pienten kanssa,mutta uskon että onnistuu, ja motivaatiotakin löytyy kyllä! Olen ehkä kuunnellut liikaa tuttavieni mielipiteitä,kuinka pitäisi olla kotona ainakin vuosi tai jopa siihen asti kunnes nuorin täyttää 3v.. Meinasin jo tosissani heittää opiskeluhaaveet mielestäni, mutta nyt alkaa taas tuntumaan siltä että tätä minä oikeasti tahdon.
Onkos kellään tietoa, lähteekö kotihoidontuki kokonaan vaikka lapsi olisi vain max. 10 päivää kuukaudessa hoidossa? Jos näin on, täytyy miettiä hoitomahdollisuudet muuten.

Lähtee kotihoidontuki, mutta ota selvää oletko oikeutettu aikuiskoulutustukeen. Itse olen työstäni opintovapaalla ja saan ihan hyvän päivärahan, mutta työttömilläkin on oikeus ainakin joissain tilanteessa tuohon aikuiskoulutustukeen. Käy kysymässä työkkäristä!

 

[chef]

20 kilsaa ei mun nähdäkseni ole ongelma, jos on auto.

Mä itse käyn usein 25 kilsan päässä lasten kanssa, jotta saavat ikäistään seuraa

 

[Minni:)]

Max. 10 päivää kuukaudessa hoidossa ei todellakaan ole paljon. Itse menisin opiskelemaan ja varaisin myös hiukan aikaa omalle harrastukselle. Terveen itsekäs pitää olla, sitten jaksaa taas lastenkin kanssa paremmin. Ei se vuosikausia kotiäitinä olo vaan kaikille ole luontaista, eikä se tee kenestäkään toista huonompaa äitiä.

 

[vaikeassa tilanteessa oleva]

Pitää ottaa selvää tuosta aikuiskoulutustuesta! Tai sitten järjestän hoidon muuten, ettei kotihoidontuki lähtisi.
Ja niin, ei kai se 20km niin pitkä matka ole, mutta puistossa ei oikeastaan koskaan ole ketään samaan aikaan. Että ei ainakaan muiden äiti- tai lapsikavereiden toivossa kannatta lähteä.

 

[chef]

Pitää ottaa selvää tuosta aikuiskoulutustuesta! Tai sitten järjestän hoidon muuten, ettei kotihoidontuki lähtisi.
Ja niin, ei kai se 20km niin pitkä matka ole, mutta puistossa ei oikeastaan koskaan ole ketään samaan aikaan. Että ei ainakaan muiden äiti- tai lapsikavereiden toivossa kannatta lähteä.

No mutta jätä sinne se lappu. Vaikka näin:

Hei kaikki!

Veeti-poika 3v olisi kovasti leikkikaveria vailla, sillä pikkusiskosta (6kk ikäinen) ei vielä ole ihan hirmuisesti leikkiseuraa. Olisi siis kiva tutustua tämän puiston muihin lapsiin. Mikäli leikkiseura kelpaa, niin tavataan täällä puistossa ensi maanantaina klo 10.

Terveisin,
Veeti (sekä pikkusisko ja äiti)

Jos moisen lapun näkisin, en keksisi itse mitän syytä olla viemättä lapsiani leikkimään Veetin kanssa. Jos puistossa on muutoinkin kävijöitä harvakseltaan, niin ennemiin mä veisin ne omatkin lapset sinne niin, että tietäisin saavani heille seuraa.

 

[vaikeassa tilanteessa oleva]

Minni, olet ihan oikeassa. Lapset kuitenkin saavat olla kotona muuten, koulupäiviksi vain järjestettävä hoito, joten ei se niin kamalaa ole. Kiitoksia teille vastauksistanne!

 

["Vieraana"]

Ilman muuta opiskelemaan. Miehen vuoro olis jo muutenkin olla kotona. Älä kuuntele tyhmiä puhuv tuttuja, mitä ihmettä se niille kuuluu teidän perheen tilanne.

 

[vierras]

Ihan uteliaisuudesta, miten sen hoidon saa järjestymään niin että et menetä kotihoidontukea? Jos siis miehesi ei voi auttaa, mummi on vielä työelämässä ja kummeistakaan ei ole apua?

 

[vaikeassa tilanteessa oleva]

Se on totta, ei pitäisi kuunnella tuttavien mielipiteitä vaan tehdä niinkuin itsestä hyvältä tuntuu.
Hoito pitäisi saada järjestettyä jotenkin, ehkä katsottava jos mummi saisi järjestettyä vapaapäivänsä niin että saisi katsottua lapsia, tai käskettävä vaan miestä vähän joustamaan omista töistään että pääsen "toteuttamaan" itseäni. En tiedä, tämä hoitojärjestely on isoin kysymys tässä asiassa. Koulukin kun on tunnin,puolentoista päässä,joten aikaisin olisi lähdettävä ja myöhään tulisin takaisin. Otettava vielä asioista selvää, ja suunniteltava miehen kanssa.

 

[hoito]

10pv/kk on on lähes puolet työpäivistä. Edes kaksi arkipäivää viikossa ei ihan riitä tuohon. Kunnan hoitopaikka saattaa olla kuitenkin kivuttomin ratkaisu.

 

[vaikeassa tilanteessa oleva]

Totta.. Mietittävä vielä eri vaihtoehtoja hoidon suhteen.