mä en enää tiedä mitä teen...

[yks vaan]

mä en tiedä rakastanko mun miestä enää... meillä oli tuossa joku aika sitten niin kamala riita ettei ole ennen ollut. mä en enää oikeesti tiedä haluanko jatkaa miehen kanssa, tuntuu etten tunne sitä kohtaan enää yhtään mitään. mitä mä teen? mua suoraansanottuna vituttaa koko äijä välillä, se ei koskaan tee mun ja lapsen kanssa mitään, on vaan kotona. kait se pitäs vaan suoraan sanoa miehelle, mutta en tiedä miten sen kertoisin, kun en kuitenkaan haluaisi loukata toista.. mut ei taida enää olla muuta vaihtoehtoa.. ero pyörii mielessä lähes päivittäin

 

[iivi]

Oletko miettinyt, josko miehelläsi olisi vaikeaa tai paha olla, tai kärsii joutenolosta?

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Otat aikalisän. Ei se ero ole välttämättä ainoa vaihtoehto vaikka siltä nyt tuntuisikin. Miten pitkään olet ajatellut eroa tai ettei sinulla ole mitään tunteita? Tai onko sattunut jotain erityistä, esim. pettäminen jonka vuoksi haluaisit erota?

Minusta ensin kannattaisi ihan keskustella miehen kanssa, kertoa miltä tuntuu ja että toivoisit tiettyjä muutoksia.

 

[vittuuntunut mies]

hanki itsellesi mies taloon ai nih, haluat lapsillesi isäksi 90 v rockefellerin mutta itsellesi sänkyyn teini-ikäisen kehonrakentajan. joo, ja muista vittuilla säännöllisesti se parantaa ilmapiiriä kummasti. vahinko ettei miehesi ole töissä, voisit aina vedota siihen että hänellä on 8 h päivässä vapaata.
buaaaaaaaahahahahahahahaha

 

[ap]

Otat aikalisän. Ei se ero ole välttämättä ainoa vaihtoehto vaikka siltä nyt tuntuisikin. Miten pitkään olet ajatellut eroa tai ettei sinulla ole mitään tunteita? Tai onko sattunut jotain erityistä, esim. pettäminen jonka vuoksi haluaisit erota?

Minusta ensin kannattaisi ihan keskustella miehen kanssa, kertoa miltä tuntuu ja että toivoisit tiettyjä muutoksia.

on tässä sattunut kaikenlaista, ei pettämistä kuitenkaan... tältä musta on tuntunut jo pidemmän aikaa, tai ei koko ajan, mutta välillä.. aina välillä jään miettimään miks oon tässä suhteessa, tuntuu kuin elämä valuis hukkaan... kai se on nyt vakavan keskustelun paikka. :/

 

[ap]

hanki itsellesi mies taloon ai nih, haluat lapsillesi isäksi 90 v rockefellerin mutta itsellesi sänkyyn teini-ikäisen kehonrakentajan. joo, ja muista vittuilla säännöllisesti se parantaa ilmapiiriä kummasti. vahinko ettei miehesi ole töissä, voisit aina vedota siihen että hänellä on 8 h päivässä vapaata.
buaaaaaaaahahahahahahahaha

luuletko että tämä on hauskaa jollain lailla?? olen kyllä rakastanut miestäni valtavasti, hän on mun elämäni rakkaus, mutta nyt on vaan jostain syystä alkanu tunteet hiipumaan. ja en todellakaan vittuile turhasta. taitaa sullakin olla vähän ongelmia...

 

[aply]

mä en tiedä rakastanko mun miestä enää... meillä oli tuossa joku aika sitten niin kamala riita ettei ole ennen ollut. mä en enää oikeesti tiedä haluanko jatkaa miehen kanssa, tuntuu etten tunne sitä kohtaan enää yhtään mitään. mitä mä teen? mua suoraansanottuna vituttaa koko äijä välillä, se ei koskaan tee mun ja lapsen kanssa mitään, on vaan kotona. kait se pitäs vaan suoraan sanoa miehelle, mutta en tiedä miten sen kertoisin, kun en kuitenkaan haluaisi loukata toista.. mut ei taida enää olla muuta vaihtoehtoa.. ero pyörii mielessä lähes päivittäin

Suosittelen lämpimästi perheterapiaa, meillä ei mies suostunut ensin lähtemään, vaan pienen välirikon jälkeen oli toista mieltä ja asiat saatiin järjestykseen. Nykyään on ihan kuin eri ihminen, vähensi töitä jne. Mutta rankkaa se oli. Siis se muutosprosessi. Mutta kyllä ne tunteet palaa jos asiat muuttuu, ainakin minun kohdalla kävi näin. Peukkuja teille!

 

[ap]

mä en tiedä rakastanko mun miestä enää... meillä oli tuossa joku aika sitten niin kamala riita ettei ole ennen ollut. mä en enää oikeesti tiedä haluanko jatkaa miehen kanssa, tuntuu etten tunne sitä kohtaan enää yhtään mitään. mitä mä teen? mua suoraansanottuna vituttaa koko äijä välillä, se ei koskaan tee mun ja lapsen kanssa mitään, on vaan kotona. kait se pitäs vaan suoraan sanoa miehelle, mutta en tiedä miten sen kertoisin, kun en kuitenkaan haluaisi loukata toista.. mut ei taida enää olla muuta vaihtoehtoa.. ero pyörii mielessä lähes päivittäin

Suosittelen lämpimästi perheterapiaa, meillä ei mies suostunut ensin lähtemään, vaan pienen välirikon jälkeen oli toista mieltä ja asiat saatiin järjestykseen. Nykyään on ihan kuin eri ihminen, vähensi töitä jne. Mutta rankkaa se oli. Siis se muutosprosessi. Mutta kyllä ne tunteet palaa jos asiat muuttuu, ainakin minun kohdalla kävi näin. Peukkuja teille!

kiitos sulle ollaan me puhuttukin että mentäs johonkin terapiaan, vaan eipä ole vaan tullut mentyä... ehkä tämä tilanne helpottuu jo siitäkin vähän että puhutaan asiat kunnolla.. mä oon vaan huono puhumaan mutta pakko se on.

 

[Isukki-63]

Yleensä tuontapaiset ongelmat johtuvat kummastakin.Mies on luultavasti kyllästynyt ja kettuuntunut nälvimiseesi ja muuhun kurjaan ilmapiiriin,minkä aistii kilometrin päähän.Hänen vikansa taas lienee puhumattomuus,saamattomuus ja osittainen piittaamattomuus.Luultavasti teillä ei pahemmin ongelmista puhuta,ei omista,eikä toisen ja sitten,kun avaudutaan,se tulee kummaltakin ulos ihan väärällä tavalla.
Ainakaan eroa ei jo pelkästään lapsenkaan kannalta ihan heti harkitsisi.Se on meinaan lapselle tosi traumatisoiva paikka.

Yleisimpiä syitä kaikenlaisiin skismoihin on seksin puute ja mies kokee sen puutteen aivan erilaisena,kuin nainen.
Miehelle se on progressiivisesti paineita nostava akuutti tarve ja jos ei aikoihin saa,nostaa se testosteronitasoja,turhautuneisuutta ja sen myötä aggressioita ihan yllättävällä tavalla.
Minusta Anna Leena Härkönen sen jo sanoi todella osuvasti: "avioliitot olisivat huomattavasti onnellisempia ja
erot harvinaisempia jos vaan suhteessa seksiä riittää. Älkää naiset pihdatko puolisoiltanne
vaan antakaa aina kun mies haluaa".

Tuon jälkeen tullaankin sitten ongelman ytimeen,jos nainen ei halua,tai peräti mies ei enää halua.

Niinkuin tuolla edelläkin;Vakava,asiallinen ja avoin keskustelu on paras lääke.Kaikki kissat,katit ja kollit vaan pöydälle ja ilman pahansuopaisuutta ja riitelyä - siitä se lähtee.

 

[oo-nikki]

Yleensä tuontapaiset ongelmat johtuvat kummastakin.Mies on luultavasti kyllästynyt ja kettuuntunut nälvimiseesi ja muuhun kurjaan ilmapiiriin,minkä aistii kilometrin päähän.Hänen vikansa taas lienee puhumattomuus,saamattomuus ja osittainen piittaamattomuus.Luultavasti teillä ei pahemmin ongelmista puhuta,ei omista,eikä toisen ja sitten,kun avaudutaan,se tulee kummaltakin ulos ihan väärällä tavalla.
Ainakaan eroa ei jo pelkästään lapsenkaan kannalta ihan heti harkitsisi.Se on meinaan lapselle tosi traumatisoiva paikka.

Yleisimpiä syitä kaikenlaisiin skismoihin on seksin puute ja mies kokee sen puutteen aivan erilaisena,kuin nainen.
Miehelle se on progressiivisesti paineita nostava akuutti tarve ja jos ei aikoihin saa,nostaa se testosteronitasoja,turhautuneisuutta ja sen myötä aggressioita ihan yllättävällä tavalla.
Minusta Anna Leena Härkönen sen jo sanoi todella osuvasti: "avioliitot olisivat huomattavasti onnellisempia ja
erot harvinaisempia jos vaan suhteessa seksiä riittää. Älkää naiset pihdatko puolisoiltanne
vaan antakaa aina kun mies haluaa".

Tuon jälkeen tullaankin sitten ongelman ytimeen,jos nainen ei halua,tai peräti mies ei enää halua.

Niinkuin tuolla edelläkin;Vakava,asiallinen ja avoin keskustelu on paras lääke.Kaikki kissat,katit ja kollit vaan pöydälle ja ilman pahansuopaisuutta ja riitelyä - siitä se lähtee.

Näin on. Anna ukkos tyhjentää itsesi sinuun aina kun haluaa (siitäkin huolimatta että käyttäytyy kuin täys persläpi), niin kaikki on hyvin.

 

[d]

Yleisimpiä syitä kaikenlaisiin skismoihin on seksin puute ja mies kokee sen puutteen aivan erilaisena,kuin nainen.
Miehelle se on progressiivisesti paineita nostava akuutti tarve ja jos ei aikoihin saa,nostaa se testosteronitasoja,turhautuneisuutta ja sen myötä aggressioita ihan yllättävällä tavalla.
Minusta Anna Leena Härkönen sen jo sanoi todella osuvasti: "avioliitot olisivat huomattavasti onnellisempia ja
erot harvinaisempia jos vaan suhteessa seksiä riittää. Älkää naiset pihdatko puolisoiltanne
vaan antakaa aina kun mies haluaa".

Tuon jälkeen tullaankin sitten ongelman ytimeen,jos nainen ei halua,tai peräti mies ei enää halua.

Sori, mä vien tätä keskustelua ihan sivuraiteille mutta kun elän miehen kanssa, joka haluaa seksiä vain harvoin, eikä ymmärrä että mulle se on elinehto, niin veetuttaa nää tällaiset kommentit. :kieh: