En uskalla ottaa asiaa puheeksi(parisuhde)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pettynyt..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä aattelen taas asiasta tällei: suhde ei oo hyvällä perustalla, jos kaikesta ei voi puhua. Lähinnä ajattelen puhumistasi poikaystävällesi vanhemmistasi. Kyllä hänen pitis sulle siinä asiassa tuki ja turva olla. Entä jos perustatte perheen? Hän ei halua kuulla asioita, miltä susta tuntuu tai kun avaudut. Se ei ole oikein.
Kaukosuhteessa eläneenä olisin sitä mieltä, että tapaamiset puoliksi kun molemmat asuu vanhemmillaan. Tai puoleenväliin vaikka hoteelliin ja kulut puoliksi. Poikaystäväsi kuulostaa todella itsekkäältä. Jospa säkin ilmoitat, ette halua ja jaksa käydä sielä. Veikkaan, et suhde lopahtaa siihen.
Ota hiukan etäisyyttä suhteeseen. Hankitkin muuta menoa (tai vaikka keksit) ja ilmoitat useampana viikonloppuna hälle, että sulla on muuta menoa. Kun on taas vapaata yhtäaikaa, sano kaverilles että tuu meille. Jollei tule, niin totea että ok keksit muutakin tekemistä. Kyllä tolla voi mitata jo tykkäämisen ja ikävänkin määrää.
Tällä menolla se poitu alistaa sut täysin.
 
TTT olet oikeassa myöskin..Tämä on kyllä tosi hyvä kun saa ulkopuolisilta mielipiteitä tähän asiaan, itse menee ihan sokeaksi tilanteelle ja se vaan jatkuu ja jatkuu..

Minulla on myöskin tämä asia että minusta tuntunu viime aikoina siltä että poikaystäväni pitää minua itsestäänselvyytenä ja yrittäny tässä keksiä miten voisin muuttaa käytöstäni ilman että suhteemme kärsisi. Se on ainakin totta että en edes näe muita ihmisiä samanikäisiä siis kuin ainoastaan poikaystävääni, "roikun" siis hänessä vaan lähinnä :D Poikaystävllä on taas säilynyt ystäviä kouluajoilta. Minullakin on pari mutta en pidä mitenkää erityisen tiiviisti yhteyttä.

Hän kyllä kuuntelee jos purkaudun mutta jos se menee sellaiseks että joka päivä ängstään jostakusta niin tuskin kukaan sellaista jaksaa pidemmän päälle .


vähän offtopic nyt mutta minä en edes uskalla pyytää häneltä rahaa matkakuluihin koska pelkään että hän ajattelee minun ajatelvan vain rahaa..että se ratkaisisi tulenko sinne..mutta kun ei matkustelu ole vain ilmasta ja se etenkin kun se on yksipuolista ..olisiko epäreilua pyytää häntä joskus maksamaan sitten..? Hän kyllä joskus on maksellut mutta nyt ei ole aikoihin..
 
Älä pyydä maksamaan häntä.
Jätä mielummin menemättä hänen luokseen ja sanot että tarvitset nyt rahaa muuhun juttuusi. Silloin hän tarjoutuu maksamaan matkasi, jos aikoo tulla asiassa vastaan tai haluaa sut nähdä.
Ois kyllä sulle plussaa, jos pitäisit myös vähäisiinkin ystäviisi yhteyttä tai hankkisit jonkin harrastuksen jota kautta saisit uusia ystäviä.
Etäisyydellä poikaystävääsi saat (tte) aikaa ajatella ja kuulostella tuntemuksianne ja huomata paremmin toistenne merkityksen toisillenne. Voihan olla, että olette itsestään selvyyksiä toisillenne tai jumiutuneet vanhaan kaavaan jne...
Jos ehdotat poitsulles, että nähdäänkö puolessa välissä esm hotellissa ja sanot myös että molemmat maksaa viikonlopun kustannukset puoliksi. Se olisi hyvä vaihtoehto sille, että aine ette olisi hänenkään vanhemmilla.
Mut ota nyt ittees niskasta kiinni ja elä muutakin elämää kuin tän hetkisen kaavan kanssa.
 

Yhteistyössä