En ymmärrä ihmisiä jotka pitää itsensä "ylikiireisinä" jatkuvasti...

[eivoivoi]

Tunnen useamman tällaisen ihmisen. Päivän jokaiselle hetkelle on sovittava jotain, ja sitten voivotellaan kiirettä ja stressiä. Ikinä ei voi vaan olla ja jättää vaikka niitä lounastreffejä sopimatta, vaan aina jos ei mitään sovittua ole niin pitää olla valmiina tekemään jotain. Muuten minulle on aivan yksi ja sama kuinka hyperaktiivista elämää ihmiset elää, mutta jos siitä kiireestä valitetaan ja huokaillaan koko ajan, alkaa vaan ärsyttämään, koska itsehän sen valinnan elämässään tekee.

Tiedä sitten, olenko itse aivan uskomattoman laiska vetelys kun minulla on hyvin usein iltoja, päiviä ja viikonloppuja joille en ole sopinut mitään, koska en vaan ole halunnut. Mutta ainakaan en valita. Mitä mieltä te olette? Miten te elätte?

Esimerkki:

8.00 Töihin
16.30 kotiin
17.00 salille
18.30 kaverin kanssa kahville
20.00 elokuviin miehen kanssa
24.00 nukkumaan

...ja päivästä toiseen samaa rataa. Onko tämä yleistä?

 

["A P"]

Ja siis en tarkoita nyt lastenhoitoa tms "kiireinä", vaan nimenomaan kodin ulkopuolelle sovittua menoa, lasten kanssa tai ilman.

 

["vieras"]

Olin kymmenen vuotta it-alan hommissa ja suurin osa työkavereista huokaili kiirettä kaiken aikaa. Se oli rasittavaa. Työ oli oikeastikin kiireistä, mutta olen aina ollut hyvä haliltsemaan aikaani ja töitä ja laadin aikataulut. Ja vaikka piti olla uisen ylitöissä pidin huolen, että saan vapaata vastineeksi. Koetin joskus sanoa, että suurimman osan tapaamisista, keikoista ja sen sellaisista voi sopia. Yksikään loppukäyttäjä ei saa kohtausta siitä, jos ei tule heti, vaan siitä kun ei mukamas ehdi tulemaan. Tämä ei mennyt perille, eikä hommani ollutkaan kouluttaakaan työkavereita ajankäytön suhteen. Säälitti vaan.

Mikä kuitenkin oli seurausta, että ammattitaitojani epäiltiin. Etten tee tarpeeksi töitä, jos en koko ajan puhise kuinka stressaa ja on kiire.

Kiire on vaan sanonta. Mulla on tapana sanoa, että istu alas niin se kiire juoksee ohitsesi.

 

["vieras"]

Jotkut nauttii siitä, että on koko ajan menoa ja tekemistä, ja menköön niin paljon kuin haluaa Sitten vasta ärsyttää, jos valittaa siitä kiireestä, ja että väsyttää kun on koko ajan jotain itselleen vapaaehtoisesti järjestettyä menoa. Mulla on yksi sukulainen, joka tekee aina miljoona asiaa, on kukkapenkkiä ja kasvimaata enemmän kuin jaksaa hoitaa, kaikki pitää tehdä itse ja kotona pitää olla aina itse leivottua tuoretta pullaa. Ja sitten valittaa, kun väsyttää ja on niin paljon tekemistä, ettei ehdo koskaan levätä.

 

["hei vaan"]

Mulla tulee välillä olo, että tälläset ihmiset pelkää pysähtyä olemaan ja kuulostelemaan itseään. Noh, en voi oikeesti tietää, mutta häiritsee todellakin olla sellasen ihmisen seurassa joka ei voi pysähtyä. Aina pitää olla jotain härdelliä, ikinä ei oo rauhallista.

 

[:-D]

Mä yhessä vaiheessa haalin koko ajan kaikkee menoo, en tiedä kyllä miksi. Kalenteri oli aina täynnä. Enää ei jaksa, ei huvita..nääh

 

[Kaiutin]

Suuri ero on sillä, pitääkö ihminen itseään kiireisenä vai antaako ymmärtää, että on kiireinen. Toiset pystyvät hallitsemaan tiukkojakin aikatauluja ja nauttimaan elämästään, mutta ne, jotka valittavat jatkuvasti kiireitä uupuvat lähinnä siihen valittamiseen ja sellaisen suositun ja menevän ihmisen imagon ylläpitämiseen.

 

[feger]

No jaa, jotkut ovat esim. niin läheisriippuvaisia, että eivät osaa edes käydä missään keskenään, tai vain rauhoittua kotona olemaan.
Minua oikeasti hiukan ärsyttää sellaiset menevät tyypit, kun niistä tulee juurikin sellainen kuva ulospäin, että eivät osaa olla yksin tai itsekseen. Yleensä näillä on haalittuna lenkeillekin seuraa mukaan.