enkö muka anna miehen olla isä??

[ahhhdistuss]

miten mun pitäis toimii ko oltiin miehen kans n5v yhdes. Erottiin heinäkuun lopus ja siitä 2vkoa sain tietää olevani raskaana. Noh aluks mies oli onnessaan mut sit halus et teen abortin et olis kaikil helpompaa,kun ei yhdes enää olla (en halua palata) noh ei ollu sillo enää mahdollistakaan,enkä varmasti olis edes tehny..
Haluan että lapsi kastetaan, mies ei itse kuulu enää kirkkoon ja hän taas ei halua että lapsi kastetaan..
Sanoo nyt etten anna hänen olla isä lapselleen?? mä nimenomaan haluan sen olevan lapsen elämässä. Hän ei kuulemma saa päättää mistään mitään?? mä ole muuta päättäny ko et haluan kasteen vaik en mikään uskovainen olekkaan enempi perinne. Jotenki silti kyl sapettaa toimii toisen tahtoa vastaan.. ärsyttää nua väitteet se painottaa sitä et mein pitäis yhdes päättää, toisinsanoen pitäis toimii sen pään mukaan aina. Haukku mut sit pystyyn ja kielsi ottamast enää mitään yhteyt ja ei kuulemma tuu lasta mun kanssa.

2kk myöhemmin
txtsin sille uutena vuotena jotai toivotuksii jne se sanoo et oon vieny häneltä lapsen ja äidiltään lapsenlapsen??? että hän kyllä haluaisi olla lapsen elämässä mutta ei anneta?? hän haluaa tavata ja sopia lapseen liittyvistä asioista että miten tästä eteenpäin,nähdä miten mun vatsa kasvaa jne haluaa synnytykseen mukaan ja kaikkee. Mun pitäis käydä siellä usein nyt raskaus aikana että se pääsee tähän juttuun mukaan.
Mutta kun mä en haluais käydä siellä ko pian mä olen taas tossun alla Pitäis olla niinko yhdes oltais? miten te muut olette hoitanu näit asioit mitkä mulla on vielä edessä? onko mies ollu silti ultrissa mukana yms oonko kamala jos haluan vaikka itse päättää lapsen nimen?? ei me päästä siitä yhteisymmärrykseen onks se väärin? näittekö useinki exän kanssa ennen lapsen syntymää? (rv26) kävittekö yhdessä ultrissa? vai näittekö vasta sairaalassa? miten nää jutut menee?

 

[winhis]

Mun mielestä sun kannattaa vähän uhrautua, jos se varmistaa että isälle tulee muknaoleva tunne. Ja musta kuulostaa ihan kivalle, että haluaa nähdä kasvavaa masua jne, sen näkeminen ja ultrissa yms mukanaolo loisi varmasti henkisen siteen vauvaan jo ennen sen syntymää. Ehkä exäsi hieman liioittelee, mutta jos hän todella välittää laspesta jo nyt, niin hän varmasti pelkää, että hän ei saa olla täysillä mukana ja puolustaa oikeuksiaan jo etukäteen. Usko mua, lapsestaan välittävä isä on yksinhuoltajan unelma, välinpitämätön isä taas sellainen henkinen helvetti ettei tosikaan.

Ja exäsi on kyllä siinä mielessä oikeassa, että lapsi on yhtälailla hänen. Siksi mielestäni on väärin JOS rupeaisit päättämään kaikesta. Lähivanhemmuus ei anna määräämisoikeutta.

 

[Peppari]

Juu ei tartte ottaa ultriin ja synnytykseen mukaan. Isyys ei ole sitä että vahtaa sängynpäässä synnytystä. Itse en varmaan olisi tekemisissä jos ahdistaisi. Asiat voi sopia kun vauva on syntynyt. En haluaisi minkään pilaavan odotusaikaa.

Sen verran vielä että toki voit pitää lapselle ristiäiset, vaikkei isä niitä tahtoisikaan. Hän tuskin järjestäisi nimiäisiä. Yksinhuoltajuus on siitä kiva että siinä saa tehdä mitä haluaa. Eikä tarvitse joka asiaan pyytää toisen lupaa/nimmareita papereihin. Siltikin isä voi olla lapsen elämässä ihan samalla tavalla kuin yhteishuoltajuudessa. Ellei sitten se "määräämisvalta" ole niin tärkeä että jos se puuttuu niin ei halua olla ollenkaan tekemisissä.

 

[ahhhdistuss]

eli pitäiskö mun jättää kastamasta lapsi ko mies ei tahdo?

 

[Kowalski]

Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta mielipide kylläkin....

Ultraan voisin ottaa miehen mukaan, jos olette suht hyvissä puheväleissä (eli ei pelkoa tappeluista tms).

Synnytys...jaa-a. Sen verran intiimi tapahtuma, etten oikein tiedä. Lapsi on kyllä hänenkin, mutta synnytyksessä synnyttäjä kaipaa tukea, enkä itse haluaisi pitää entistä poikaystävää/miestä kädestä kiinni kun pusken lasta maailmaan. Kaksipiippuinen juttu. Ottaisin varmaan tueksi äitini tai ystäväni, en lapsen isää.

Jos mies on kunnollinen, ei väkivaltainen juoppo tms, niin antaisin hänen olla lapsen elämässä mukana. Isoäidin myös. Onhan lapsi heillekin ilmeisen tärkeä. Saisivat tavata lasta kyllä.

Lapsen uskontokunnasta ja nimestä päättäisin itse. Miehen mielipiteen kuuntelisin, mutta en ole varma ottaisinko sitä huomioon.

 

[Kowalski]

eli pitäiskö mun jättää kastamasta lapsi ko mies ei tahdo?

Ei. Lain mukaan päätösvalta on sinulla.

 

[voi elämä]

eli pitäiskö mun jättää kastamasta lapsi ko mies ei tahdo?

Täältäkö sitä kysyt.. voi elämä! Saadaanko me sitten päättää se?

 

[ahhhdistuss]

siis tottakai mä haluan sen olevan lapsen elämässä sekä tulevan isovanhemman.. mut en mä haluais siellä nyt ravata:/

 

[ap]

mielipiteitä kyselen

 

[JosSanon]

Koska ette ole (luultavastikaan) naimisissa, niin sinä olet lapsesi ainut huoltaja. Isyyden voi käydä tunnustamassa, mutta yhteishuoltosopimusta ei tarvitse tehdä, eli isä on isä mutta ei välttämättä huoltaja!

 

[Kowalski]

siis tottakai mä haluan sen olevan lapsen elämässä sekä tulevan isovanhemman.. mut en mä haluais siellä nyt ravata:/

Älä ravaa, ei sun ole mikään pakko :hug:
Te olette eronneet.
Mies olkoon isä sitten, kun lapsi syntyy.
Kuulumisia (neuvolakuulumiset yms) voit kertoa tekstarilla tai sähköpostitse.

 

[vieras]

KÄYTTÄKÄÄ EHKÄISYÄ TAI VALITKAA KUMPPANINNE HUOLELLISEMMIN! Lapset kärsii idiooteista aikuisista.

 

[ap]

ultraan otan mukaan tietty mut hän haluis sitä ennen tavata jne:/

 

[tyypillistä]

Jos mies on kunnollinen, ei väkivaltainen juoppo tms, niin antaisin hänen olla lapsen elämässä mukana. Isoäidin myös. Onhan lapsi heillekin ilmeisen tärkeä. Saisivat tavata lasta kyllä.

Niin tyypillistä. Entäs jos se äiti on väkivaltainen juoppo? Tätä ei arvon rouvat jaksa ikinä ottaa huomioon, pääasia, että saa niitä miehiä haukkua.

 

[winhis]

siis tottakai mä haluan sen olevan lapsen elämässä sekä tulevan isovanhemman.. mut en mä haluais siellä nyt ravata:/

No ei tietenkään ravata. Jos mies haluaa masua nähdä, niin eikähöhän tapaamiset harvakseltaan riitä. Ja jos ette tule toimeen, niin ei mun mielestä sitten tarvi sitäkään. Mutta kannattaa vaan yrittää olla sovussa, niin paljon epäsopua voi joka tapauksessa vielä tulla myöhemmin tapaamisten yms. suhteen. Se on ihan uskomatonta, miten sitä ollaan muka sovussa ja yhtäkkiä on helvetti taas auki jostain pikkujutusta, niin se usein eronneilla on kun on lapsia mukana kuvioissa. Siksi sellainen perussopu olisi hyvä olla olemassa, vaikka se vaatisikin vähän ylimääräistä joustoa.

Laita vaikka aina neuvolan jälkeen tietoja tekstarina ja muutenkin kun tapahtuu jotain erityistä. Näin sun ei tarvitse nähdä exää.

 

[ap]

Mutta olen sen mielestä kylmä ihminen ?ko haluan tavata vaan siellä ultrassa parin vkon päästä ja sen jälkeen vasta ehkä sairaalassa..:/

 

[Kowalski]

Niin tyypillistä. Entäs jos se äiti on väkivaltainen juoppo? Tätä ei arvon rouvat jaksa ikinä ottaa huomioon, pääasia, että saa niitä miehiä haukkua.

Ai haukuinko minä?
Totesin vaan, että antaisin kunnollisen miehen olla mukana lapsen elämässä (jos itse olisin tuossa tilanteessa). Väkivaltaista juoppoa en lapsen lähelle päästäisi.
Eikö niin saa sanoa, ettei väkivaltaiselle juoppoisille tule paha mieli...? :xmas:

 

[winhis]

Koska ette ole (luultavastikaan) naimisissa, niin sinä olet lapsesi ainut huoltaja. Isyyden voi käydä tunnustamassa, mutta yhteishuoltosopimusta ei tarvitse tehdä, eli isä on isä mutta ei välttämättä huoltaja!

Miksi siltä isältä se huoltajuus pitäisi evätä!?!?

 

[Pöö]

Mies manipuloi sua. Ei sen todella tarvi olla ultrissa mukana, eikä painostaminen ole missään olosuhteissa ok. Jos meet siihen mukaan nyt, et pääse myöhemminkään eroon.

 

[JosSanon]

Ja mielipide, että ihan miten itse haluat niin sen verran otat miestä mukaan ultriin, yms. Eihän välttämättä kaikki naiset ota synnytykseen edes nykyisiä miehiään mukaan, mutta ihan miten itsestäsi parhaalta tuntuu!

 

[Peppari]

Mutta olen sen mielestä kylmä ihminen ?ko haluan tavata vaan siellä ultrassa parin vkon päästä ja sen jälkeen vasta ehkä sairaalassa..:/

Miksi sen mielipide on sulle tärkeä? Mitä se haittaa millaisena se sua pitää? JOs et kerran tahdo sitä takaisin.

 

[yöks]

Mies manipuloi sua. Ei sen todella tarvi olla ultrissa mukana, eikä painostaminen ole missään olosuhteissa ok. Jos meet siihen mukaan nyt, et pääse myöhemminkään eroon.

Tyypillinen aivoton feministi puhuu!

 

[JosSanon]

Koska ette ole (luultavastikaan) naimisissa, niin sinä olet lapsesi ainut huoltaja. Isyyden voi käydä tunnustamassa, mutta yhteishuoltosopimusta ei tarvitse tehdä, eli isä on isä mutta ei välttämättä huoltaja!

Miksi siltä isältä se huoltajuus pitäisi evätä!?!?

Ei tarvitsekaan evätä, mutta jos kokee että asiat sujuisivat paremmin jos äiti olisi ainut huoltaja..

Itselleni tuli täysin yllätyksenä, että piti tuollainenkin sopimus tehdä erikseen..

 

[Rahina]

Mä otin ultriin ja sektioon mukaan ja annoin vielä vauvan syntyessä koisatakin täällä, että pääsee osalliseksi yöheräilemisistä ja siitä mitä se oikea arki vauvan kanssa on. Eli duunista tuli mun luo imuroimaan ja pesemään pyykkiä ja edelleen käy joka toinen ilta kylvettämässä ja kun käy, keittää soseet seuraavalle ruualle. Kaikki nimet ja kaikki päätettiin yhdessä vaikka mun hermoa kiristi todella, kun itse oli mut sulkenut elämästään ulos ja tavallaan toipuminen suhteesta on edelleen akuutisti työn alla, ei meinaan ollut helppo. Pakko ajatella, että mulla on varaa joustaa, ja mun hermojen kiristys on ihan eri asia kuin isällä, joka haluaa olla isä, mutta ei voi asua oman lapsensa kanssa. Siinä on varmaan niin tyhjä olo ja ikävä aina omassa kodissa, kun sieltä puuttuu se oma perheen jäsen, mulla on nämä kolme ihanaa pikkuihmistä. En halua olla paskiainen vaikka mulle olisi oltu, haluan olla vahvempi kuin olin itse eilen. Lapsi ainakin kokee isänsä isäkseen ja se korvaa kaiken mikä musta tuntuu hirveälle ja repii mua sisältä rikki. Tajuan kuitenkin erittäin hyvin jos ei näin voisi tai haluaisi toimia. Ihmisillä on niin erilaisia tapoja käsitellä asioita ja sietää itseensä kohdistuvaa painetta, odotuksia ja oman onnellisuutensa uhkatekijöitä.

 

[winhis]

Koska ette ole (luultavastikaan) naimisissa, niin sinä olet lapsesi ainut huoltaja. Isyyden voi käydä tunnustamassa, mutta yhteishuoltosopimusta ei tarvitse tehdä, eli isä on isä mutta ei välttämättä huoltaja!

Miksi siltä isältä se huoltajuus pitäisi evätä!?!?

Ei tarvitsekaan evätä, mutta jos kokee että asiat sujuisivat paremmin jos äiti olisi ainut huoltaja..

Itselleni tuli täysin yllätyksenä, että piti tuollainenkin sopimus tehdä erikseen..

Helpompaa ja helpompaa... Tottakai se on helppoa jos saa päättää itse kaikesta. Mutta musta se on väärin jos lapsen isä haluaa olla osallisena. Musta viimeinen virhe jonka mies voi tehdä, on luovutttaa yksinhuoltajuus lapsen äidille, jos hänessä isänä ei ole vikaa. Ap:n exä tuskin kokee, että "asiat sujuisivat helpommin jos äiti olisi ainut huoltaja."