Ensimmäinen lapsi 32-33-vuotiaana? Heitänkö jo haskat tiskiin? Syyt miksi meille ei ole tullut lapsia vielä...

[vvvvvv]

Olet vielä kuitenkin suht nuori ja aikaa on. Tämä ei nyt paljon lohduta, mutta tulet kuitenkin raskaaksi ja siksi siis toivoa on! Itselläni oli 4 keskenmenoa perätysten mutta sisukkaasti jatkettiin yrittämistä ja toivomista. Nyt nelikymppisenä vihdoin onnistui ja vauva syntyy lähiviikkoina. Älä anna periksi

 

["Jenis"]

[QUOTE="vieras";26574412]Selittelyt sikseen, jos ei ole aikaisemmin voinut tehdä ensimmäistä lasta ei se kannata enää tuossa vaiheessa edes yrittää. Aika meni jo..[/QUOTE]

Höpö höpö. Sain ekan lapseni 32-, toisen 35-vuotiaana ilman minkäänlaisia ongelmia.

Ap:lle tsemppiä, tilanteesi ei ole mitenkään toivoton.

 

[hohhoi]

miksi se on niin vaikea myöntää, että kolmekymppinen ei ole enää fyysisesti mitenkän paras lapsentekoikä? jonkun tutkimuksen muistan lukeneeni, jonka mukaan paras ikä naiselle FYYSISESTI tehdä lapsi olisi 17v. hedelmällisyys korkeimmillaan. ja 25v jälkeen alkaa munasolujen laatu jo kärsiä. ihan faktana vaan.

kautta aikojen ei ole nelikymppisinä pentuja tehty, kun ihmiset on kuolleet jo sen ikäisenä.

vaikka kolmekymppinen ei nykyään ole vanha, niin ei se nyt enää nuorikaan ole. ihan biologisten faktojen valossa. ryppyjä näkyy!

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

[QUOTE="vieras";26574399]

Toivon vielä niin kovin että saamme oman pikku nyytin jonakin päivänä, toivottavasti mahdollisimman pian [/QUOTE]

Menkää nyyttikesteille!

 

[Salla07]

Jos nainen on hedelmällisimmällään joskus parikymppisenä, se vaan voi olla että myöhemmin siinä menee enemmän aikaa. Ei kaikki ole valmiita silloin perheen perustamiseen..
Mua itseasiassa helpotti, että ei "tarvitse" tehdä sitä neljättä nyt tässä vaan vaikka sitten kun on se 35 täynnä, tai edes 30

 

[Reesu<3]

Et heitä hanskoja tiskiin ! Ensimmäisen sain 31 ja toisen 41.
Onnea matkaan

 

["alkup."]

Itse uskon, ja toivon, että nyt se kolmas kerta sitten toden sanoo

Meillä on vain todellakin ollut todella huonoa tuuria matkassa. Keskenmenolla ja kohdunulkoisella raskaudella kun ei ole mitään tekemistä keskenään, ja kohdunulkoiseen ei ikä vaikuta mitenkään. Itse asiassa siellä munatorvessa oli melkoisen sitkeä alkio, kun ei ensimmäisestä sytostaatiipiikistä vielä alkanut kunnolla surkastumaan. Ajattelen, että hyvä puoli oli, että ainakaan kyseessä ei ollut toinen keskenmeno, vaan ihan elinkykyinen alkio, mutta valitettavasti vain väärässä paikassa

 

["vieras"]

Heitä vaan "hanskat tiskiin" siinä mielessä, että pyrit olemaan stressaamatta asiasta ja laskematta kiertoja, yrityksiä ja epäonnistumisia. Sinulla on vielä monta vuotta aikaa saada lapsia, ja hedelmällisyys ei ilmeisesti ole ongelma. Annat vaan asioiden sujua omalla painollaan, ja keskityt nyt ensin toipumaan henkisesti keskenmeno(i)sta.

 

[Nelikymppisenä äidiksi]

Mä olin lapsettomana 39-vuotiaana kaavinnassa tuulimunaraskauden vuoksi. Itkin silmät päästäni: "tämä oli nyt tässä, minusta ei koskaan tule äitiä" -menttaliteetilla. Sekä hoitajat että kaavinnan tehnyt gyne olivat sitä mieltä, että höpöhöpö, vielähän sulla on vuosia aikaa tulla äidiksi (mutta ei vuosia hukattavana). Vuoden päästä olin raskaana ja nyt minulla on aivan ihana terve kaksivuotias, raskausaika, vauva-aika ja kaikki muukin on mennyt kuin oppikirjoissa.

 

["vieras"]

miksi se on niin vaikea myöntää, että kolmekymppinen ei ole enää fyysisesti mitenkän paras lapsentekoikä? jonkun tutkimuksen muistan lukeneeni, jonka mukaan paras ikä naiselle FYYSISESTI tehdä lapsi olisi 17v. hedelmällisyys korkeimmillaan. ja 25v jälkeen alkaa munasolujen laatu jo kärsiä. ihan faktana vaan.

kautta aikojen ei ole nelikymppisinä pentuja tehty, kun ihmiset on kuolleet jo sen ikäisenä.

vaikka kolmekymppinen ei nykyään ole vanha, niin ei se nyt enää nuorikaan ole. ihan biologisten faktojen valossa. ryppyjä näkyy!

Ja tämä liittyy tähän keskusteluun miten? Nuoremmat eivät voi saada keskenmenoja, yli 25-vuotiaana on jo niin huonot munasolut sun muut että ei pysty lisääntymään? Opettelisit edes kirjoittamaan oikein ennen kuin tulet tänne kirjoittamaan mitän.

Mitä sitä välittää parista rypystä, ei ne ole mitenkään esteenä lapsen saantiin ja niin kauan kun on kuukautiset, nainen on lisääntymiskykyinen, ihan faktana vaan.

 

["alkup."]

Mä olin lapsettomana 39-vuotiaana kaavinnassa tuulimunaraskauden vuoksi. Itkin silmät päästäni: "tämä oli nyt tässä, minusta ei koskaan tule äitiä" -menttaliteetilla. Sekä hoitajat että kaavinnan tehnyt gyne olivat sitä mieltä, että höpöhöpö, vielähän sulla on vuosia aikaa tulla äidiksi (mutta ei vuosia hukattavana).

Minulla oli juuri samanlaiset tuntemukset! Tuntui, että olimme vain hukanneet aikaa vuoden verran, kun yritystä oli elämäntilanteen takia vain parissa kierrossa koko aikana. Eniten hermoilin juuri ajan kulumista.

Tirauttelin lääkäreille muutamat kyyneleet (tosin raskaushormoneilla saattoi olla myös osansa tunteenpurkauksissa) että kun emme ole 1,5 vuoden aikana saaneet aikaiseksi kuin keskenmenon ja kohdunulkoisen. Lääkäri lohdutteli, että alkuvaiheen keskenmenot ovat todella yleisiä (minulla siis km rv. 5+4) ja kohdunulkoinen on vain huonoa tuuria. ja että ainakin tiedämme, että minulla irtoaa munasolu, ja miehelläni on siittiöitä, kun kerran olen kuitenkin tullut raskaaksi.

Nyt tilanne on onneksi sellainen, että syksyllä kun yritys saa alkaa, ollaan ihan tosimielellä siinä hommassa, ei tule enää taukoja yrityksessä. Nämä vaikeudet ovat lisäksi vahvistaneet suhdettamme ja olen melkeinpä uudelleen rakastunut mieheeni, 15 vuoden yhdessäolon jälkeen <3 Miehelle en enää ole purkaantunut asiasta, vaan yritän pitää yllä mukavaa mielialaa, ja nyt raskaaksitulokiellon aikana piristää sänkytouhuja, ettei yrityksestä tule pakkopullaa...

 

["Mappe"]

No sanomattakin selvää että sulla vielä on aikaa tulla äidiksi. Toivottavasti saatte lapsen. Itse sain ainokaiseni 34 -vuotiaana.

 

["lalla"]

Minä sain ensimmäiset lapseni jonkun matkaa päälle 20 vuotiaana. Ja nuorimmaisen 37 vuotiaana. Joten todellakaan et heitä hanskoja tiskiin. Sinulla on vielä vuosia aikaa. onnea yritykseen. Kaikista vaikeuksista huolimatta yritä olla rennolla mielellä.

 

["vieras"]

miksi se on niin vaikea myöntää, että kolmekymppinen ei ole enää fyysisesti mitenkän paras lapsentekoikä? jonkun tutkimuksen muistan lukeneeni, jonka mukaan paras ikä naiselle FYYSISESTI tehdä lapsi olisi 17v. hedelmällisyys korkeimmillaan. ja 25v jälkeen alkaa munasolujen laatu jo kärsiä. ihan faktana vaan.

kautta aikojen ei ole nelikymppisinä pentuja tehty, kun ihmiset on kuolleet jo sen ikäisenä.

vaikka kolmekymppinen ei nykyään ole vanha, niin ei se nyt enää nuorikaan ole. ihan biologisten faktojen valossa. ryppyjä näkyy!

Oletko miettinyt, että lapsi tarvitsee sen rypyttömän äidin lisäksi myös HENKISESTI kypsän äidin?

 

["vieras"]

Mun mielestä ei kannata vielä heittää hanskoja tiskiin. Itse haaveilen juuri nyt iltatähdestä, 32v Kaikki kaverit saavat vasta ensimmäisiä, jotkut ovat juuri toisella kierroksella, mutta minulle uusi vauva olisi nyt iltatähti, koska muut lapset ovat jo koulussa.
Minulla biologinen kello tikittää, koska en halua olla "liian vanha äiti". Mutta tosiaan ei ole outoa jos saa ensimmäisensä vasta päälle 3-kymppisenä, niin ainakin minun kaveripiirissäni monella on. Harmillista on se että kavereilla on kaikenaikaa eri vaiheessa elämä kuin minulla ja siten tuntuu että vanhat ystävät on koko ajan ihan eri taajuudella, ja ystävyyssuhteet rapistuu erilaisten elämäntilanteiden takia. Toki omakin elämäntilanne on tuonut uusia tuttavuuksia, koska silloin kun muut opiskeli ja ryyppäsi, niin minulla oli jo perhe - onneksi tutustuin myös niihin ihmisiin jotka olivat samassa elämäntilanteessa.