Itsenäistymisvaihe
/commontpl/v3/common/table/_general.html Pikkutyttö äidilleen: "Onko totta, että joissain maissa tulevat puolisot eivät tunne toisiaan mennessään naimisiin?"
Äiti: "Niin tapahtuu kaikissa maissa."
TOP5
1. Haetaan rajoja yhdessä ja erillään ololle
2. Suhde muuttuu reaalisemmaksi ja todellinen intimiteetti mahdollistuu
3. Valtataistelua ja riitelyä näennäisesti pienistä asioista
4. Tärkeää on selvittää, mitkä ovat riitojen takana olevat todelliset kysymykset
5. Ongelmat ovat osa jokaista parisuhdetta
Itsenäistymisvaiheessa korostetaan omaa itsemääräämisoikeutta, haetaan rajoja yhdessä ja erillään ololle. Tämä usein näkyy valtataisteluna. Tässä vaiheessa havaitsemme, että "ethän sinä ollutkaan se, miksi sinua luulin". Voimme nähdä kumppanissamme niitäkin puolia, joita rakastumisvaiheessa ei ollut tullut esiin tai joita ei kyetty vielä näkemään. Joskus suhteessa ajaudutaan vahvaan ristiriitatilanteeseen, jolloin ennen kokonaisuudessaan ihanana nähty henkilö voidaan nähdä hyvin kielteisessä valossa. Joskus yksilön reagointi jossain uudessa tilanteessa voi yllättää hänet itsensäkin - ihmisessä on puolia, joista ei itsekään ole ollut tietoinen.
Itsenäistymisvaiheessa haetaan sopivaa läheisyyden ja etäisyyden astetta verrattuna alun yhteen kietoutuneisuuteen. Aletaan tehdä asioita erikseen, eikä aina yhdessä, opetellaan ongelmanratkaisuja, eri mieltä olemista ja lopulta onnistuttaessa kehitetään yhteistä sosiaalista todellisuutta: kenen kanssa seurustellaan yhdessä ja erikseen. Sovitaan miten harrastetaan: yhteiset, omat harrastukset jne. Tällöin opetellaan miten otetaan omaa tilaa ilman, että se uhkaa liikaa toista. Vasta tässä vaiheessa mahdollistuu todellinen intimiteetti, kun puolisot jakavat tunteita ja kokemuksia realistisesti.
Tässä vaiheessa valitettavan usein parit päätyvät eroon kun itsenäistyminen ja oman tilan otto parinsuhteen sisällä koetaan liian vaikeaksi ja sitten itsenäistytään parisuhteesta ulos. Jotkut juuttuvat tähän vaiheeseen, ja aina hakevat tässä kohtaa uuden kumppanin.
Tämä vaihe on merkki siitä, että suhde on siirtymässä reaalisemmaksi. Parisuhteessa on kaksi erilaista yksilöä ja näiden kahden ihmisen erilaisuus tulee ajan myötä esiin. Ellei näin kävisi, jompikumpi joutuisi jäämään Muumi-tarinan Näkymättömäksi lapseksi - yksilöksi, joka ei voi tuoda esiin todellista itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan. Kokemuksellisesti suhde usein tuntuu toimivan hyvin silloin, kun siellä on sopivasti mukana jollakin tavoin samanlaisuutta sekä erilaisuutta. Yhdessä eläminen ei ole pelkästään jommankumman kumppanin elämän jatkamista yhdessä, vaan jotain ainutkertaista, mitä nämä kaksi saavat yhdessä syntymään.
Parisuhteen tekee mielenkiintoiseksi se, että ihmisen käyttäytyminen on aina joltain osin tilanteeseen sidottua. Me voimme toimia eri ympäristössä ja tilanteissa eri tavoin. Parisuhteen syntyminen ja kehittyminen luo koko ajan uusia tilanteita, joihin joudumme reagoimaan ja sopeutumaan.
Joidenkin oman itsen puolien esiin tuleminen on mahdollista ainoastaan sitoutuneessa suhteessa toiseen ihmiseen. Tällöin sitoutuminen läheiseen suhteeseen merkitsee samalla sitoutumista oman itsen kohtaamiseen uudella tavalla ja myös mahdollisuutta esiin nousevien teemojen työstämiseen, kasvuun ja kehitykseen.
Itsenäistymisen aikana ruusunpunaiset sävyt saattavat vaihtua tummanpuhuviksi. Ne puolet, joita ei ole voinut hyväksyä itsessään, voidaan heijastaa toiseen ja taistella niitä vastaan toisessa. Kun rakastumisvaihe edusti läheisyyttä ja yhteenkuulumista, itsenäistymisvaihe edustaa erillisyyttä, tilaa itselle tärkeille asioille. Tässä vaiheessa tuntuu syntyvän taistelua näennäisesti vähäpätöisistä asioista. Pahimmillaan joudutaan jumiutuneeseen suhteeseen, jota hallitsee epätoivoinen taistelu. Tähän olemassaolon taisteluun ei aina näytä löytyvän ratkaisua ja lopputuloksena voi olla pysyvä katkeruus, eläminen suhteessa, jossa on tunnetasolla erottu toisistaan, tai sitten suhteen päättyminen.
Jumiutuneen tilanteen olennainen kysymys on siinä, mikä on kummankin elämän unelma, joka näyttäisi olevan uhattuna. Kysymys on siitä, mitkä ovat riidan alla olevat todelliset kysymykset. Taustalla oleva kysymys voi kuulua "onko tässäkään suhteessa tilaa minun tärkeille asioilleni". Tässä tilanteessa voi kumppanilleen esittää kysymykset: "Mikä on sinun elämäsi unelma?" ja "Mikä on unelman takana oleva tarina?" Miksi juuri tietyt teemat ovat elintärkeitä, mitä asioita ne symbolisoivat toiselle? Tilanteessa ei todellisuudessa olekaan kysymys esiin tulevasta riidan aiheesta, vaan siitä, mitkä ovat riidan takana olevat todelliset kysymykset.
Otetaan esimerkki: Toinen on järjestyksen ihminen, toinen ei. Kynnyskysymykseksi voi nousta siisteys ja järjestys yhteisessä kodissa. Järjestyksen ihmisen taustaan voisi liittyä vaikkapa oma kasvuperhe, jossa vanhempien mielenterveys- tai alkoholiongelmat näkyivät kodin kaaoksena. Kumppanin vähäinen kiinnostus kodin siistinä pitämiseen voi nostaa esiin omat lapsuuden ahdistavat mielikuvat turvattomasta kodista, masennuksesta ja yksinäisyydestä, "en olekaan päässyt pois lapsuuden kauhuista". Jos toisen lapsuuden koti edusti toista ääripäätä: steriili koti, jossa olennaista oli toimia ulkonaisesti sääntöjen mukaan, mutta sisäinen turvallisuus ja läheisyys puuttui, kumppanin siisteyden vaateet merkitsevät palaamista lapsuuden ahdistavaan jäykkyyteen. Niin kauan kuin ei löydy ymmärrystä siitä, mitä tietyn asian takana olevat seikat merkitsevät, jäädään taistelemaan vääristä asioista. Mutta koska nämä asiat symbolisella tasolla merkitsevät joitain elämää suurempia asioita omassa elämässä, niistä ei voi antaa periksi, vaikka ei olisikaan itse tietoinen siitä, mitkä alla olevat teemat ovat.
Kun kysymme toiselta, mitä nämä asiat merkitsevät hänelle, on mahdollista edetä kohtamaan toisen ja omaa elämän unelmaa. Jos autat toista saavuttamaan oman elämänsä unelman, se luo pohjaa hyvän läheisyyden syntymiselle parisuhteessa.
Miksi me sitten "valitsemme väärin", miksi siisteyttä kaipaava ihminen ei valitse siistiä kumppania? Yksi näkökulma on siinä, että vain tämän näennäisen "väärän" valinnan kautta jokin omaan elämään liittyvä keskeinen teema voidaan kohdata. Ja tärkein asia on siinä, että sitä kautta on mahdollista kohdata jokin puoli itsestä, jonka on joutunut omassa itsessään ja elämässään panemaan sivuun. Jos on joutunut panemaan itsessään olleen pienen lapsen surun sivuun jotta pärjäisi maailmassa, niin tämän osan jälleen löytäminen on kuin kadonneen lapsen löytyminen. Ja näin tämä niin sanottu "väärä valinta" onkin oikea valinta, koska juuri sitä on mahdollisuus siihen kasvuun ja eheytymiseen, johon sitoutuminen parisuhteeseen voi antaa.
Valitessamme tietyn kumppanin me samalla valitsemme tietyn sarjan ongelmia, joista osa voi olla "ikuisuusongelmia" ja osa voi olla ratkaistavissa. Ongelmat ovat osa jokaista parisuhdetta ja jokaisella ihmisellä on jokin sarja ongelmia parisuhteessaan riippumatta siitä, kenet hän valitsee. Jussi meni naimisiin Liisan kanssa, mutta häntä ärsytti, kun Liisa jo häissä keskittyi Jussin mielestä liikaa muihin ja Jussi koki jäävänsä yksin. Mutta jos Jussi olisi mennyt naimisiin Leena kanssa, he olisivat saaneet riidan aikaan jo siinä vaiheessa, kun he vasta valmistautuvat lähtöön, koska Jussi on aina myöhässä joka paikasta. Jos Jussi olisi valinnut Leilan, heille olisi tullut riita siitä, että Leilan mielestä Jussi antaa äitinsä vaikuttaa liikaa häiden suunnitteluun. Jos Jussi olisi valinnut Lotan, Jussi olisi aloittanut mykkäkoulun, koska hän olisi kokenut, että Lotta haluaa yksin päättää kaikesta.
Parin valintaan voi sisältyä aina jossain määrin tuttua ja toisaalta jotain erilaiselta tuntuvaa. Ja samoin parisuhteessa toisesta esiin nousevat puolet voivat olla osin tuttuja asioita ja osin uusia. Silti voi olla niinkin, että vaikka päälle päin näyttäisimme olevan kuin täysin erilaisia, pohjalla olevat ratkaistavat perusteemat voivat olla hyvin samantyyppisiä.
Itsenäistymisvaiheesta selviäminen näkyy siinä, että
syntyy uudella tasolla tapahtuva sitoutuminen parisuhteeseen, johon liittyy riittävää vastavuoroisuutta
molemmat tunnustavat toistensa arvon
molemmat voivat ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan ja ne tulevat riittävästi vastaanotetuksi ja ymmärretyksi
Jotta pystyisi neuvottelemaan omista tarpeistaan kumppanin kanssa on pystyttävä myös kontrolloimaan itseään ja lähestymään ristiriitaisia asioita asioina eikä liian tunnevaltaisesti. Rakkauden tunteista ei neuvotella. On kyettävä erottamaan neuvoteltavat ristiriitaisetkin asiat näistä tunteista.
Jos yhtään lohduttaa moni varmasti tuntee nuo tuntemukset. Ei auta kuin koitat jutella miehesi kanssa asiasta, että mitä sinä haluat ja toivoa että pääsette yhteisymmärrykseen.