V
vierailija
Vieras
Te voitte kyllä kokea että olette kohdelleet kaikkia lapsia tasa-arvoisesti, ostaneet materiaa ja antaneet hyvän lapsuuden.
Jos kuitenkin teini kokee toisin, ainoa ulospääsy tilanteesta on kunnioittaa tuota oireilevaa teiniä ihmisenä ja KUUNNELLA oikeasti hänen kokemuksensa asioista.
Jos teini kokee ettei häntä ole huomioitu tarpeeksi tms.niin ette te voi sitä kokemusta kieltää tai häneltä poistaa.
Hyvä vanhempi kuuntelee ja korjaa mitä korjattavissa on!
Tietysti ei tule hyväksyä jos teini väittää että on pahoinpidelty, vaikka ei ole, mutta silloinkin voi rauhallisesti sanoa että että ikävää jos sinulla kävi kipeästi, mutta ymmärrätkö että meidän oli pakko saada sinut lääkäriin koska olit ottanut lääkkeitä ja olimme sinusta huolissamme, koska rakastamme sinua.
SELITÄ asia teinille rauhallisesti, kunnioittavasti, rakkaudesta lähtöisin.
Ei teinit mitään tyhmiä ole, kun selittää rauhallisesti ja järkevästi miksi on toimittu niinkuin on kyllä ne ymmärtää.
Ja jos kokevat tulevansa kunnioitetuiksi ja arvostetuiksi.
Teinillä on selvästi jotain psyykkistä ongelmaa, mutta sinun tulisi varoa ettet ala vähättelemään nyt teinin tunteita ja kokemuksia tyyliin "sinä olet masentunut, et kokisi noin jos olisit terve" ym.
Jos teini lähtee noin oireilevana ja psyykkisistä ongelmista kärsivänä perhekotiin, hän tutustuu siellä muihin ongelmanuoriin ja tod.näk on huumeriippuvainen ja moniongelmainen parin vuoden päästä.
Sinulla on nyt viimeiset vuodet meneillään milloin voit korjata suhdettanne ja vaikuttaa paljon siihen mihin teinin aikuiselämä lähtee menemään.
Ota täysin uusi lähtökohta teiniin suhtautumisessa, kuuntele, arvosta, nöyrry ja myönnä omat virheesi.
Kunnioita ja yritä ymmärtää, keskustele rauhallisesti ja avoimesti.
Älä puolustaudu ja syyttele teiniä lisää sanomalla että kaikki muut lapset ovat onnellisia ja terveitä ja tyytyväisiä lapsuuteensa, jos sinä et ole niin ongelma on sinussa.
Pahennat tuollaisella tilannetta entisestään!
Jos kuitenkin teini kokee toisin, ainoa ulospääsy tilanteesta on kunnioittaa tuota oireilevaa teiniä ihmisenä ja KUUNNELLA oikeasti hänen kokemuksensa asioista.
Jos teini kokee ettei häntä ole huomioitu tarpeeksi tms.niin ette te voi sitä kokemusta kieltää tai häneltä poistaa.
Hyvä vanhempi kuuntelee ja korjaa mitä korjattavissa on!
Tietysti ei tule hyväksyä jos teini väittää että on pahoinpidelty, vaikka ei ole, mutta silloinkin voi rauhallisesti sanoa että että ikävää jos sinulla kävi kipeästi, mutta ymmärrätkö että meidän oli pakko saada sinut lääkäriin koska olit ottanut lääkkeitä ja olimme sinusta huolissamme, koska rakastamme sinua.
SELITÄ asia teinille rauhallisesti, kunnioittavasti, rakkaudesta lähtöisin.
Ei teinit mitään tyhmiä ole, kun selittää rauhallisesti ja järkevästi miksi on toimittu niinkuin on kyllä ne ymmärtää.
Ja jos kokevat tulevansa kunnioitetuiksi ja arvostetuiksi.
Teinillä on selvästi jotain psyykkistä ongelmaa, mutta sinun tulisi varoa ettet ala vähättelemään nyt teinin tunteita ja kokemuksia tyyliin "sinä olet masentunut, et kokisi noin jos olisit terve" ym.
Jos teini lähtee noin oireilevana ja psyykkisistä ongelmista kärsivänä perhekotiin, hän tutustuu siellä muihin ongelmanuoriin ja tod.näk on huumeriippuvainen ja moniongelmainen parin vuoden päästä.
Sinulla on nyt viimeiset vuodet meneillään milloin voit korjata suhdettanne ja vaikuttaa paljon siihen mihin teinin aikuiselämä lähtee menemään.
Ota täysin uusi lähtökohta teiniin suhtautumisessa, kuuntele, arvosta, nöyrry ja myönnä omat virheesi.
Kunnioita ja yritä ymmärtää, keskustele rauhallisesti ja avoimesti.
Älä puolustaudu ja syyttele teiniä lisää sanomalla että kaikki muut lapset ovat onnellisia ja terveitä ja tyytyväisiä lapsuuteensa, jos sinä et ole niin ongelma on sinussa.
Pahennat tuollaisella tilannetta entisestään!