epätoivo jo täällä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Te voitte kyllä kokea että olette kohdelleet kaikkia lapsia tasa-arvoisesti, ostaneet materiaa ja antaneet hyvän lapsuuden.
Jos kuitenkin teini kokee toisin, ainoa ulospääsy tilanteesta on kunnioittaa tuota oireilevaa teiniä ihmisenä ja KUUNNELLA oikeasti hänen kokemuksensa asioista.
Jos teini kokee ettei häntä ole huomioitu tarpeeksi tms.niin ette te voi sitä kokemusta kieltää tai häneltä poistaa.
Hyvä vanhempi kuuntelee ja korjaa mitä korjattavissa on!

Tietysti ei tule hyväksyä jos teini väittää että on pahoinpidelty, vaikka ei ole, mutta silloinkin voi rauhallisesti sanoa että että ikävää jos sinulla kävi kipeästi, mutta ymmärrätkö että meidän oli pakko saada sinut lääkäriin koska olit ottanut lääkkeitä ja olimme sinusta huolissamme, koska rakastamme sinua.
SELITÄ asia teinille rauhallisesti, kunnioittavasti, rakkaudesta lähtöisin.
Ei teinit mitään tyhmiä ole, kun selittää rauhallisesti ja järkevästi miksi on toimittu niinkuin on kyllä ne ymmärtää.
Ja jos kokevat tulevansa kunnioitetuiksi ja arvostetuiksi.

Teinillä on selvästi jotain psyykkistä ongelmaa, mutta sinun tulisi varoa ettet ala vähättelemään nyt teinin tunteita ja kokemuksia tyyliin "sinä olet masentunut, et kokisi noin jos olisit terve" ym.

Jos teini lähtee noin oireilevana ja psyykkisistä ongelmista kärsivänä perhekotiin, hän tutustuu siellä muihin ongelmanuoriin ja tod.näk on huumeriippuvainen ja moniongelmainen parin vuoden päästä.
Sinulla on nyt viimeiset vuodet meneillään milloin voit korjata suhdettanne ja vaikuttaa paljon siihen mihin teinin aikuiselämä lähtee menemään.

Ota täysin uusi lähtökohta teiniin suhtautumisessa, kuuntele, arvosta, nöyrry ja myönnä omat virheesi.
Kunnioita ja yritä ymmärtää, keskustele rauhallisesti ja avoimesti.
Älä puolustaudu ja syyttele teiniä lisää sanomalla että kaikki muut lapset ovat onnellisia ja terveitä ja tyytyväisiä lapsuuteensa, jos sinä et ole niin ongelma on sinussa.
Pahennat tuollaisella tilannetta entisestään!
 
  • Tykkää
Reactions: Pin
Nyt en sit mielelläni ota tätä muotitermiä tähän, mutta on sanottu että perheessä yhdellä lapsella voi olla synnynnäisesti suurempi riski sairastua narsismiin kuin muilla, ja sille alttiudelle ei aina voi mitään.
Esim. tuo sun tytön mustasukkaisuus on narsismia. Tosin kaikilla teineillä ei ole empatiakyky kehittynyt muutenkaan, eli se kuuluu ikäänkin.
Mutta joku katraasta saattaa olla syntyjään alttiimpi sille ettei näe ongelmaa itsessään vaan muissa, on mustasukkainen jne.

Narsismi ei ole mikään synnynnäinen ominaisuus.
Jos siis lapsi on voimakkaasti narsistinen, on vanhempien tehtävä katsoa peiliin.
 
Narsismi ei ole mikään synnynnäinen ominaisuus.
Jos siis lapsi on voimakkaasti narsistinen, on vanhempien tehtävä katsoa peiliin.
Kyllä mä jostain luin että alttiutta voi olla syntyjään mut joku sen laukaisee.
 
Kyllä mä jostain luin että alttiutta voi olla syntyjään mut joku sen laukaisee.

Narsismihan on persoonallisuushäiriö, joka kehittyy pitkän ajan ja vuosien kuluessa.
Se ei ole sairaus, johon alttiutta kantava yhtäkkiä vain sairastuu jonkun laukaistessa sen.
Narsistinen käyttäytyminen taas on ihan eri asia, kuin vakava persoonallisuushäiriö.
Narsistista eli itsekeskeistä käyttäytymistä voi esiintyä ihan ns.normaaleillakin ihmisillä esim.murrosiässä,masennusta sairastaessa jne.
Yleensä narsismista kärsivien ihmisten molemmat/jompikumpi vanhemmistakin on narsisteja.
 
Emme ole syytelleet häntä mistään ja olemme koittaneet saada häneen puheyhteyttä jota hän ei halua.
Olemme kertoneet että haluamme auttaa,että rakastamme häntä.
Olen halannut häntä useasti mutta hän on torjuva.
Olemme ihan totta yrittäneet, mutta alamme olla aika uupuneita ja neuvottomia.
Ja myönnän että emme ole täydellisiä vanhempia, mutta olemme kuitenkin yrittäneet parhaamme.
Ja hänestä tässä on huoli ja hätä kun hän ei meiltä ota mitään apua vastaan.
Ei tytön kanssa voi keskustella jos huutaa pää punaisena painumaan vittuun.
Voin vaikka kuinka katsoa peiliin ja syytellä itseäni, mutta se ei auta nyt tähän tilanteeseen.
 
Narsismihan on persoonallisuushäiriö, joka kehittyy pitkän ajan ja vuosien kuluessa.
Se ei ole sairaus, johon alttiutta kantava yhtäkkiä vain sairastuu jonkun laukaistessa sen.
Narsistinen käyttäytyminen taas on ihan eri asia, kuin vakava persoonallisuushäiriö.
Narsistista eli itsekeskeistä käyttäytymistä voi esiintyä ihan ns.normaaleillakin ihmisillä esim.murrosiässä,masennusta sairastaessa jne.
Yleensä narsismista kärsivien ihmisten molemmat/jompikumpi vanhemmistakin on narsisteja.
No ap:n tytöstä ei tiedä onko narsisti vai vain semmoisia piirteitä omaava, mutta ap sanoi että on aina ollut kipakka tapaus. Olisi mielenkiintoista tietää onko hän lapsena koskaan ollut ns.lämmin tai avarasydäminen ja onko tämä vain teini-ikään kuuluvaa.

Mutta jotain synnynnäistä on monissa tietämissäni narsistisia piirteitä omaavassa, koska kasvatus on ollut sama kuin muilla perheenjäsenillä.

Sitten taas voi olla nuori joka on kokenut hylkäämistä ym.altistavaa mutta ei ole tippaakaan narsistinen.
Kaikki ei sairastu.
 
No ap:n tytöstä ei tiedä onko narsisti vai vain semmoisia piirteitä omaava, mutta ap sanoi että on aina ollut kipakka tapaus. Olisi mielenkiintoista tietää onko hän lapsena koskaan ollut ns.lämmin tai avarasydäminen ja onko tämä vain teini-ikään kuuluvaa.

Mutta jotain synnynnäistä on monissa tietämissäni narsistisia piirteitä omaavassa, koska kasvatus on ollut sama kuin muilla perheenjäsenillä.

Sitten taas voi olla nuori joka on kokenut hylkäämistä ym.altistavaa mutta ei ole tippaakaan narsistinen.
Kaikki ei sairastu.

Kaikki lapset ovat yksilöitä, se mikä toimii toisella ei välttämättä toimi toisilla.
Toinen on herkkä ja varovainen, toinen rohkea hurjapää.
Pitäisi osata suhtautua lapsiin yksilöinä, kunkin yksilöllisiä ominaisuuksia tukien ja ymmärtäen eikä kasvattaa ns.samalla muotilla kaikkia.
Lisäksi vähän epäilen, että olisit päässyt seuraamaan näiden perheiden lastenkasvatusta päivittäin vuodesta toiseen.

Pikaisella googlettelulla narsismista löytyi mm. tälläinen pätkä:

"Narsismin on epäilty voivan olla aivotoimintaan liittyvä häiriö, mutta tutkimuksissa tällaista geeniperimään kätkeytyvää luonnehäiriötä ei ole pystytty todistamaan. Sen sijaan lapsuuden kodin narsististen arvojen katsotaan voivan periytyä henkisellä tasolla vanhemmilta lapsille.

Ensisijaisesti narsismin syiden uskotaan kuitenkin löytyvän lapsen kasvatuksen rakkaudettomuudesta ja rajattomuudesta. Lapsella tulisi olla jo varhain turvalliset vuorovaikutussuhteet, joissa pitäisi voida peilata aikuisen tunnetiloja. Lapsen tulisi saada tuntea ja kokea, että hänestä iloitaan aidosti. Jos lasta hoitava aikuinen ei kykene antamaan lapsen tarvitsemaa tukea, jää pieni lapsi yksin suurten, kehittymässä olevaa minäkuvaa uhkaavien tunteiden kanssa. Pikkuisen lapsen kokemat pettymykset saavat ihmisen vielä aikuisenakin tuntemaan olevansa maailman keskipiste."
 
Huh huijaa, kuka on sanonut että vanhempien täytyy olla täydellisiä. En todellakaan antaisi tuon ikäiselle vallanhimoiselle tytölle yhtään enempää pelimerkkejä surkuttelemalla omaa vanhemmuuttani ja pyytelemällä turhaan anteeksi. Kyllä tuon ikäisen täytyy jo pikkuhiljaa tajuta että omalla käytöksellä on seurauksia ja jos kotona asuu ei voi perseillä miten sattuu. Oikeus kotirauhaan ja muihin perusoikeuksiin kuuluu myös vanhemmille.
 
Vastailin jo eilenkin, mutta edelleenkään minäkään en usko perhekodin ratkaisevan näitä ongelmia. Tilapäinen sijoitus toisi tilanteeseen kuitenkin hetken mietintätauon kaikille perheenjäsenille, jonka jälkeen olisi ehkä enemmän resursseja keskittyä ongelmien ratkaisemiseen. Ehkä se teinikin heräisi tajuamaan, että vaihtoehtoja on monenlaisia. Jaksamista vaikeassa tilanteessa ap!
 
Siis aivan järkyttäviä vastauksia olet saanut ap! Kamalaa syyllistystä, diagnoosiakin ollaan lapselle täällä antamassa palstatohtoreiden toimesta. Hävetkää!!! Ihmisiin vaikuttaa muukin, kuin perhe. Vanhemmat voivat olla miten täydellisiä tahansa ja silti tällaista voi käydä. Ehkä teille arvon kommentoijat voisi tapahtua vastaavaa, niin silmät avautuisi!
Minusta sinun tyttäresi kannattaisi hankkia psykiatrista apua. Pääsisikö hän psykiatrian klinikalle arvioon? Lähetteen tekisi yleislääkäri. Toinen vaihtoehto olisi yksityisklinikalla psykiatrin arvio tyttärenne tilanteesta. Kyllä tuossa lääketieteellistä apua tarvitaan. Samalla kun asiat selviävät voit kysyä neuvoa heiltä. Voit myös soittaa sosiaalikriiskeskukseen, Voimia ap!
 
Siis aivan järkyttäviä vastauksia olet saanut ap! Kamalaa syyllistystä, diagnoosiakin ollaan lapselle täällä antamassa palstatohtoreiden toimesta. Hävetkää!!! Ihmisiin vaikuttaa muukin, kuin perhe. Vanhemmat voivat olla miten täydellisiä tahansa ja silti tällaista voi käydä. Ehkä teille arvon kommentoijat voisi tapahtua vastaavaa, niin silmät avautuisi!
Minusta sinun tyttäresi kannattaisi hankkia psykiatrista apua. Pääsisikö hän psykiatrian klinikalle arvioon? Lähetteen tekisi yleislääkäri. Toinen vaihtoehto olisi yksityisklinikalla psykiatrin arvio tyttärenne tilanteesta. Kyllä tuossa lääketieteellistä apua tarvitaan. Samalla kun asiat selviävät voit kysyä neuvoa heiltä. Voit myös soittaa sosiaalikriiskeskukseen, Voimia ap!
 
No ap:n tytöstä ei tiedä onko narsisti vai vain semmoisia piirteitä omaava, mutta ap sanoi että on aina ollut kipakka tapaus. Olisi mielenkiintoista tietää onko hän lapsena koskaan ollut ns.lämmin tai avarasydäminen ja onko tämä vain teini-ikään kuuluvaa.

Mutta jotain synnynnäistä on monissa tietämissäni narsistisia piirteitä omaavassa, koska kasvatus on ollut sama kuin muilla perheenjäsenillä.

Sitten taas voi olla nuori joka on kokenut hylkäämistä ym.altistavaa mutta ei ole tippaakaan narsistinen.
Kaikki ei sairastu.

:LOL::p Keittiöpsykologiaa :confused::cool::eek:
 
Vastailin jo eilenkin, mutta edelleenkään minäkään en usko perhekodin ratkaisevan näitä ongelmia. Tilapäinen sijoitus toisi tilanteeseen kuitenkin hetken mietintätauon kaikille perheenjäsenille, jonka jälkeen olisi ehkä enemmän resursseja keskittyä ongelmien ratkaisemiseen. Ehkä se teinikin heräisi tajuamaan, että vaihtoehtoja on monenlaisia. Jaksamista vaikeassa tilanteessa ap!
 
Siis aivan järkyttäviä vastauksia olet saanut ap! Kamalaa syyllistystä, diagnoosiakin ollaan lapselle täällä antamassa palstatohtoreiden toimesta. Hävetkää!!! Ihmisiin vaikuttaa muukin, kuin perhe. Vanhemmat voivat olla miten täydellisiä tahansa ja silti tällaista voi käydä. Ehkä teille arvon kommentoijat voisi tapahtua vastaavaa, niin silmät avautuisi!
Minusta sinun tyttäresi kannattaisi hankkia psykiatrista apua. Pääsisikö hän psykiatrian klinikalle arvioon? Lähetteen tekisi yleislääkäri. Toinen vaihtoehto olisi yksityisklinikalla psykiatrin arvio tyttärenne tilanteesta. Kyllä tuossa lääketieteellistä apua tarvitaan. Samalla kun asiat selviävät voit kysyä neuvoa heiltä. Voit myös soittaa sosiaalikriiskeskukseen, Voimia ap!

Sulla taitaa olla luetunymmärtämisessä vikaa.
Ainoa joka on narsismi-diagnoosia ollut lapselle lätkimässä, on Echo.
Minä yritin nimenomaan korostaa että lapsella on selvästi todella paha olla ja tod.näk masennus mihin tarvii apua.
Sanoin että masennus ja murrosikä voi aiheuttaa itsekeskeistä käyttäytymistä ilman että kyse olisi minkäänsortin narsismista.
Täydellisiä vanhempia ei olekaan eikä tarkoitus ole ollut syyllistää ketään.
 
Sulla taitaa olla luetunymmärtämisessä vikaa.
Ainoa joka on narsismi-diagnoosia ollut lapselle lätkimässä, on Echo.
Minä yritin nimenomaan korostaa että lapsella on selvästi todella paha olla ja tod.näk masennus mihin tarvii apua.
Sanoin että masennus ja murrosikä voi aiheuttaa itsekeskeistä käyttäytymistä ilman että kyse olisi minkäänsortin narsismista.
Täydellisiä vanhempia ei olekaan eikä tarkoitus ole ollut syyllistää ketään.
Häh, mähän sanoin että olisi kiva tietää onko lapsi aina ollut putkiaivoinen ja empatiakyvytön, vai onko tää vain teini-iän juttu?

Oikea narsismi näkyy pienellä lapsella jo, mutta sitä ei tiedä onko ap:n lapsi ollut pienenä semmoinen.

Mutta sellaisia piirteitä näkyy paljon hänellä.
 
Häh, mähän sanoin että olisi kiva tietää onko lapsi aina ollut putkiaivoinen ja empatiakyvytön, vai onko tää vain teini-iän juttu?

Oikea narsismi näkyy pienellä lapsella jo, mutta sitä ei tiedä onko ap:n lapsi ollut pienenä semmoinen.

Mutta sellaisia piirteitä näkyy paljon hänellä.

No ei todellakaan voi pienellä lapsella diagnosoida mitään narsismia, haloo nyt valoja päälle,.
Lapset ovat luonnostaan itsekeskeisiä, eikä kenellekkään pienelle lapselle diagnosoida minkäänsortin persoonallisuushäiriötä kun koko persoonan kehitys on vielä aivan kesken.
 
Siis aivan järkyttäviä vastauksia olet saanut ap! Kamalaa syyllistystä, diagnoosiakin ollaan lapselle täällä antamassa palstatohtoreiden toimesta. Hävetkää!!! Ihmisiin vaikuttaa muukin, kuin perhe. Vanhemmat voivat olla miten täydellisiä tahansa ja silti tällaista voi käydä. Ehkä teille arvon kommentoijat voisi tapahtua vastaavaa, niin silmät avautuisi!
Minusta sinun tyttäresi kannattaisi hankkia psykiatrista apua. Pääsisikö hän psykiatrian klinikalle arvioon? Lähetteen tekisi yleislääkäri. Toinen vaihtoehto olisi yksityisklinikalla psykiatrin arvio tyttärenne tilanteesta. Kyllä tuossa lääketieteellistä apua tarvitaan. Samalla kun asiat selviävät voit kysyä neuvoa heiltä. Voit myös soittaa sosiaalikriiskeskukseen, Voimia ap!
 

Yhteistyössä