Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa kuumeilevia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ippu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Ippu

Aktiivinen jäsen
07.05.2005
2 363
0
36
Onko muita, jotka kuumeilee, ja ehkä jo yrittävätkin lasta, vaikka taloudellinen tilanne on epävarma?

Meitä on täällä kolmen hengen perhe, me vanhemmat ja 1,4 vuotias poika. Toista lasta kovasti kuumeilemme, ja yritämme, ja saatanpa jopa olla jo raskaana, mutta taloudellinen tilanne huolettaa älyttömästi.

Mies on töissä, minä kotona työttömänä, ja pärjääminen on siinä ja siinä. Välillä tuntuu että mitä hullua haaveilla neljännestä perheenjäsenestä, kun kolmestaankin eläminen on näin tiukilla, ja välillä taas tuntuu, että kyllä siitä jotenkin selviää, että selviäähän ihmiset varmasti vähemmilläkin tuloilla ja isommilla perheillä, kuin mitä meillä on.

Tästä aiheesta olisi kiva jakaa fiiliksiä muiden vastaavasta tilanteesta kärsivien kanssa, löytyykö muita? Voitais jakaa parhaat säästövinkitkin! =)
 
meillä on kanssa kolmihenkinen perhe ja isä käy töissä. minä hoitovapaalla, tytär nytten 1v3kk. ylimääräistä rahaa ei todellakaan ole, mutta kyllä pärjätään kun laskeskellaan menot ja tulot.

toista lasta ollaan kuumeiltu jonkin aikaa. en usko että se meidän taloutta kaataisi =)
ruoat tehdään itse, mä ostan usein edullisia lankoja ja teen sukkia, pipoja, paitoja jne sekä lahjoja ystäville. muutenkin värkkään paljon pientä lahjaksi, esim koruja.
autoa meillä ei ole, harvoin käytetään bussiakaan (ja Tampereella saa ajaa vaunujen kanssa ilmaisiksi bussissa). vaatteet ja taloustavarat ostan usein Halpa-Hallista. kirppikset on tuttu paikka. siskolla on neitiä 2vkoa vanhempi tyttö jolta saadaan vaatteita usein, usein myös kierrätetään sinne kaikenlaista tarviketta.
kestovaippoja on käytetty alusta lähtien, niissä on ollut iso säästö. ja ne voi myydä pois kun lapsiluku on "täynnä".

kyllähän sitä ennenkin on aina sanottu että lapsi tuo leivän. tai jotain :saint:
 
Mä kans teen ruoat ite, pojalle tein soseet ite ja ruoat sitenkin kun sai syödä jo "kaikkea" paitsi suolaa. Sen verran purkkiruokia ostettiin että saatiin niitä purkkeja! =) Puurot on aina ollu tavan elovenaa ja 4-viljanpuuroa, alkuun vaan jauhoin hiutaleet hienommiksi, ettei ollut liian karkeaa syötävää. Teen paljon kiisseleitä ja leivon itse sämpylöitä ja leivonnaisia ostetaan tosi harvoin, kun teen lähes kaikki itse.

Käsitöihin ei minusta ole, paitsi ompelemiseen, mutta en omista ompelukonetta. Vaatteita voisin siis kyllä itse tehdäkin kun vain löytäisi edullisen koneen jostain.

Että sikäli "perusasiat" on hallussa täälläkin, mutta silti vain tuo kakkonen mietityttää, että miten sitä pärjää. Tosin saman sanonnan olen kuullut minäkin, että lapsi tuo leivän tullessaan. Saahan sitä toisesta lapsesta ainakin sen toisen satasen lapsilisää! =)
 
maltillisesta lapsimäärästä pitää minun mielestäni saada haaveilla ihan missä taloudellisessa tilanteessa hyvänsä. jos oma jaksaminen ei ole ongelma, ja isä ja äiti ovat valmiita jakamaan sänkynsä ja sylinsä lapsen kanssa, ei materialla ole niinkään väliä. ja menot kyllä aina asettuvat kattamaan tulot. :)

sitä paitsi: asioilla on tapan järjestyä! miehillä, ainakin yksityisellä puolella, on minusta tosi usein tapana kysellä palkankorotusta jokaisen lapsen syntymän jälkeen. kävisikö se teillä laatuun?

:heart: piip (ei itse edes ihan noin hyvässä tilanteessa, mutta lapsi saa tulla!)<br><br>
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.05.2007 klo 16:41 piip kirjoitti:
maltillisesta lapsimäärästä pitää minun mielestäni saada haaveilla ihan missä taloudellisessa tilanteessa hyvänsä. jos oma jaksaminen ei ole ongelma, ja isä ja äiti ovat valmiita jakamaan sänkynsä ja sylinsä lapsen kanssa, ei materialla ole niinkään väliä. ja menot kyllä aina asettuvat kattamaan tulot. :)

sitä paitsi: asioilla on tapan järjestyä! miehillä, ainakin yksityisellä puolella, on minusta tosi usein tapana kysellä palkankorotusta jokaisen lapsen syntymän jälkeen. kävisikö se teillä laatuun?

:heart: piip (ei itse edes ihan noin hyvässä tilanteessa, mutta lapsi saa tulla!)

Ihanan rohkaisevasti kirjoitit! :heart: =) :flower:
Materialla ei tosiaan ole väliä, itselle uusia vaatteita tms, mutta kun tänään esim. piti kaivaa säästöpossusta 2? kolikko, että mies sai käytyä ostamassa maitoa, joka oli lopussa, kenenkään tilillä ei ollut senttiäkään! :( Joten kyllä tässä vähän epäilyttää ja pelottaa... Mutta tuohon minäkin luotan, että asioilla on tapana järjestyä.

Piip, millainen sinun/teidän tilanteesi sitten on?
 
Täällä kanssa haaveillaan ja pikkukakkosta yritellään, vaikka taloudellinen tilanne on mitä huonoin: mies on päätoiminen opiskelija ja itse valmistun nyt kesäkuussa. Minä olen käynyt välillä lyhyissä pätkätöissä, mutta pidemmistä tösitä ei ole tietoa... Olemme kuitenkin valmiit venyttämään penniä vaikka kuinka pitkälle, jos vain pikkukakkosen iloksemme saisimme :)
 
Me kuumeilemme esikoista.. minä olen työtön/extra-myyjänä (valmistuin maaliskuussa) ja mieheni valmistuu kohta koulusta, mutta ei ole saanut vielä työpaikkaa eli hänelläkin vastassa työttömyys.. olemme aloittaneet yrittämisen jo syyskuussa -05, jolloin kumpikin oltiin koulussa ja valmistumiseen oli vielä aikaa, joten meillä ei rahatilanne oo ollut koskaan este.. olen sitä mieltä, että aina sitä pärjää jotenkin, jos vain pystyy suplimaan raha-asiat.. tietysti toivon, että saisimme kunnon työt ennen kuin tärppää tai heti kun on tärpännyt, jolloin saisimme edes jotain säästöön lapsen varalle.. minun työllisyys-tilanne ei ole hyvä, koska haen sellaista työtä, johon on paljon hakijoita ja vähän paikkoja..
 
Kiva että on muitakin, jotka ei ihan rahassa ryve! =) Tai eihän siinä sinänsä mitään kivaa ole, mutta helpottaa tietää, etten ole ainoa.

Kuvitellaanpa että perheluku tästä kasvaa, ja eteen tulee tiukka aika; onko teillä jokin varasuunnitelma johon turvaatte, onko esim. säästössä rahaa, tai antaako/lainaako omat vanhemmat, tai muuta?

Meidän turvamme on ainoastaan visa ;) No on tietysti miehen vanhemmat, joiden tilille voimme lähikaupasta käydä koska vain ostamassa ruokaa. Samoin omilta vanhemmiltani voin pyytää tiukan paikan tullen rahaa. Nämä molemmat vain ovat kovin noloja tapoja, tuntuu, että jo sitä aikuisen ihmisen pitäisi pärjätä omillaan, eikä vanhempiinsa turvata. Vaan kun joskus on pakko, mut on se sit vaan noloa! :ashamed: Varsinkin nyt sitten tuntuu, että ajattelevat kuitenkin mahdollisen raskausuutisen kuultuaan, että mitä te toista kun yhdenkin kanssa on noin tiukkaa... :(
 
meillä on säästössä rahaa pahan päivän varalle. laitettiin sillon kun minäkin kävin vielä töissä, mammalomalla+hoitovapaalla ei tosiaankaan jää rahaa säästöön. asutaan kaupungin kämpissä, mutta silti...

myös mun vanhemmat varmaan lainaisi jos pyydettäisiin, mutta kynnys siihen on kova. tosin varmaan sitten antaisivatkin ihan sen takia että tietävät miten kova paikka se on. siskoni on yh ja suoraan sanottuna kuppaa vanhemmilta ihan kaiken. maksavat ruoat, lapsen vaatteet ja tarvikkeet jne. mikäs siinä... itte en pystyisi.

mutta nyt nukkumaan :wave:
 
Juu ei meilläkään rahassa ryvetä. Eikä tulla rypemäänkään. Kyllähän toi raha mietityttää välistä, mutta uskon että asiat järjestyy, en anna rahan estää unelmia. :) Kunhan nyt kuitenki tuon ekan lapsen edes sais. :)

Miehellä on pienet tulot (kirvesmies) ja minä jäisin minimiäp-rahalle kun lapsi saatais. Opiskelen nyt, syksyllä alkaa ammattiopinnot, ja kesäksikään ei ole edes töitä tiedossa. Talon rakennus tulee tässä päälle, lainan lyhennykset sitte jossain välissä. Siihe menee jo puolet miehen pienestä palkasta...

Kuitenki vaikka meillä nytki on iso vuokra (500) ja iso sähkölasku sähkölämmityksen takia, meillä jää aika paljo vapaata rahaa kuukaudessa jos lasketaan tuloiksi myös mun opintoraha (312). Semmonen 300-500?. Nyt on vaan sikäli huono tuon rakentamisen takia, että sitä ei hirveesti voi pantata säästöön. Rahastoon laitetaan kuitenki 80? kuussa.

Kyllä mä silti uskon että me pärjätään ku ollaan valmiit vähällä pärjäämään. :) Kun otetaan kestovaipat, tehdään ruoka ite, kasvatetaan ite perunaa, porkkanaa ja semmosta sit, kudon ite villasukat yms, miksei vois tehä ite vaatteitaki (jos se oikeesti kannattaa ku joskus tulee halvemmaksi ostaa valmis)... Kaikkea. :) Kalliisiin ruokiin ei olla totuttu, tyyliin jauhelihasoppaa syödään. :D Ison säästön meillä tuo jo sekin, ettei kumpikaan käytä alkoholia eikä tupakoi. Mun ei tartte kuluttaa rahaa hiusväreihi ja kalliisiin meikkeihi ku en oo semmosiin tottunu. Miehen tukan leikkaan minä ja oman otsatukkanikin, vielä pitäs opetella leikkaan tuo koko tukka ite, tai mies vois opetella. :D

Me ollaan molemmat köyhän perheen lapsia, totuttu siihen rahan vähyyteen. Ja minä oon ollu niin paljon äitini kanssa aikanaan kaupassa mukana, että on tullu siinä sivussa opittua yhtä jos toista, ostamaan säästeliäästi. :)

Kälyillä on lapsia, niiltäki varmasti saatais yhtä jos toista. :)

Yks juttu mua vaan mietityttää...vakuutukset. Meillä ei nyt oo oikeastaan mitään vakuutuksia (pitäs varmaan olla, irtaimistolle :ashamed: ) ja sitte on kyllä vähä pakko olla. Ja nehän ei mitään halpoja juttuja ole ne...kaikenmaailman lapsivakuutukset, nehän on melko kalliita ne, vai? :\|
 
Kuupää, vakuutukset on melko kalliita, varsinki lapsivakuutus, jota me ei hinnan takia otettukaan. Ja ollaan kyllä saatu kunnan puolelta lapselle hyvää hoitoa, ihan vastikään saatiin jopa "ylimääräinen aika" kiireisen omalääkärin jo varattujen aikojen sekaan, kun kipeä ja kuumeinen lapsi piti saada lääkärille, eikä aikoja meinannut löytyä! =)

Muita vakuutuksia meillä on kotivakuutus, joka kattaa irtaimiston, varastamiset (pyörä tms), tulipalon, vesivahingon... sellainen peruskattava vakuutus siis.
Lisäksi molemmilla on kuolemanvara-vakuutus, tai joku semmonen, se kerryttää rahat niin, että jos 55-ikävuoteen mennessä ei delaa niin rahat saa pois, eli useamman tonnin potti on luvassa sit keski-iässä! =)
 
meillä kuumeillaan pikku kakkosesta. mä oon kotihoidontuella joka on minimaalisen olematon ja miehen palkalla elellään joka ei oo hyvin suuri. mut mä ajattelen niin että ei meidän lapselta mitään puutu! me ei käydä ulkona syömässä, eikä leffoissa niin sellasiin ei mene rahaa, mut ei me oo kaivattu sellasta ees. isovanhemmat auttaa joskus isoissa ostoissa omasta halustaan, enkä koe sitä nolona. Mut olenkin sanonut että jätän itse vaikka syömättä, enkä osta itelle uusia vaatteita kunhan lapsella on kaikki mitä se tarvitsee. mut en ole joutunut ite jäädä paitsi mistään ja silti meidän lapsella on reiman hyvät ulkoilupuvut ja kaikki mitä se tarvitsee. tää on kai kans vähän asennoitumis kysymys.

en pelkää et onko vara uuteen vauvaan, vaatteethan ja esim lelut vaunut hoitopöydät ja muut saa kierrätettyä, ja imetys jos onnistuu niin hyvin kun tän ykkösen kans joka syö vieläkin tissiä(1,1-v) niin se on iso säästö kun ei tarvii ostaa korviketta. ja nyt kun on jo vähän kokemusta niin ei tule ostettua vauvalle mitään turhaa. kyllä meillä on "vara saada vielä lapsia" :D
 

Yhteistyössä