Epiduraalin yhteys ponnistuskipuun

[Kuinkahan on?]

Kun täällä nyt on ollut tätä keskustelua synnytyksistä, niin kysynpä vielä yhtä asiaa. Monet sanovat ponnistusvaiheen olleen kamalin ja kivuliain koko synnytyksessä. Minusta taas avautumisvaihe oli kamalampi. Mietin, että johtuuko se siitä, etten ottanut epiduraalipuudutusta avautumisen ajaksi. Ponnistusvaiheessa supistukset ei tuntuneet niin kivulialta sitten enää, vaikkka ponnistus kestikin yli tunnin. Mutta jos ois ollut avautumisvaiheen ajan epiduraali päällä (sillähän voi kai parhaimmillaan hävitä kaikki kivut) niin keho ois ollut ehkä jotenkin valmistautumaton ponnistusvaiheeseen, jossa taas epiduraalia ei kai suosita. Mietin näitä siksi, kun olen ajatellut että tokassa synnytyksessä kyllä pyydän epiduraalin, kun se avautumisvaihe oli niin pitkä ja kamala. Mutta saanko sitten "kaupanpäällisiksi" tuskallisen ponnistusvaiheen?

 

[Et välttämättä]

tunne kipua ollenkaan ponnistaessa, jos sinulla on epiduraali. Minulla vaikutti epiduraali vielä ponnistaessa ja ei tuntunut kipua! Tuntui vaan painetta lantiossa kun supistus tuli.

Helppoa ja kivutonta!

 

[Jo_]

Enpä usko, että se siihen vaikuttaa. Minulla oli epiduraali, joka ei vaikuttanut enää ponnistusvaiheessa. Minusta ponnistusvaiheen kipu oli silti ihan iisiä avautumiseen verrattuna (niihin aikoihin, kun epiduraali ei vaikuttanut). Sinä aikana, kun epiduraali vaikutti, kipua ei ollut ollenkaan.

 

[Loka2006]

Jouduimme avautumisen jälkeen odottelemaan puolisen tuntia, jotta epiduraalin vaikutus poistuisi sen verran, että tiedän milloin suppari tulee. Kun sitten tunsin paineen, osasin ponnistaa oikeaan aikaan ja vauva saatiin maailman ilman suurempia tuskia. Joskushan epiduraali vaikuttaa niin, ettei äiti osaa ponnistaa ja tämän vuoksi ymmärtääkseni joudutaan useammin imukuppisynnytyksiin kuin ilman puudutusta. Mutta minulla ainakin epiduraali auttoi tosi paljon myös ponnistusvaiheessa.

 

[äiti83]

mulla ekas epiduraali ja avautumisvaihe kivuton ja ponnistusvaihe sattus tottakai..
nyt toiseen en ehtiny saada muuta ku ilokaasua ja avautumisvaihe oli yhtä suurta supistusta.. ponnistusvaihe oli erittäin kivulias myös..

jos näin äkkiseltään pitäs päättää ni ottaisin epiduraalin ehdottomasti ! jotenki se avautumisvaiheen kipu oli kamalampi kuin ponnistusvaiheen.. vaikka koko tää toinen synnytys ilman lääkitystä kesti vaa 1,5 h niin paljon kivuliaampi oli näin..

 

[hipsu19]

moi!
Otin epiduraalin ei kyllä vaikuttanut enää ponnistusvaiheessa. Ponnistusvaiheen kipu oli kyllä mielestäni kamalampaa kuin avauutumisvaihe. Tosin tässä kun mietin niin en kyllä tiedä tai muista tunsinko ponnistusvaiheessa sitten erikseen vielä supistuksia? Mun kohdalla jouduttiin käyttämään imukuppia, kun napanuora oli lapsen kaulan ympärillä. Imukupilla ottaminen sattui siis aivan järkyttävästi. Toivottavasti ei tarvii enää uudelleen sitä kokea.

 

[mää vaan]

Minullakin epiduraali vaikutti vielä ponnistusvaiheessa. Tottakai ponnistusvaihekin oli kivulias ja paineen tunne kova sekä välillä tuntui että koko keho repeää kahtia, mutta silti minusta avautumisvaiheen kivut olivat pahempia. Ponnistusvaiheessa jotenkin auttoi kun pääsi itsekin tekemään jotain eli ponnistamaan. Ja tietysti minulla helpotti suuresti se, että epiduraali vielä vaikutti (vaikkakaan ei ihan täysillä, teho oli jo hiipumassa, mutta kuitenkin). käsittääkseni oli kuitenkin vaan hyvää tuuria että epiduraali vaikutti vielä silloin, koska sitähän ei ponnistusvaiheessa tai lähellä sitä käsittääkseni enää lisää anneta.

 

[Sirenia*]

Mulla oli epiduraali ja avautumiskivut oli kyllä paljon pahemmat kuin ponnistuskipu

 

[lissu*]

Mulla ei ollut epiduraalia (tai muita lääkkeellisiä kivunlievityksiä), ja ilokaasu toi vain pahan olon... Ponnistin siis ilman niitä eikä ponnistusvaiheessa kyllä ollut muuta kipua kuin supistuskipu - jostain syystä se varsinainen synnyttäminen ei sattunut... Ponnistusvaiheen supistukset olivat kyllä kivuliaampia kuin avautumisvaiheen.

 

[Paapero2]

Mulla oli epiduraali avautumisvaiheessa, ja olikin tarpeen sillä avautumisvaihe oli kivulias ja pitkä (1,5 vrk). Epiduraalin vaikutuksen alkaessa hiipumaan kätilö tarkisti että voidaanko antaa lisää ja huomasi että onkin aika jo ponnistaa. Ehkä epiduraali vielä kuitenkin auttoi, sillä ponnistusvaihe oli minusta kutakuinkin kivuton ja synnytyksen helpoin osuus (kesti vartin).

 

[hilti]

Minulla synnytys meni pelkällä ilokaasulla ja ammeessa lilluen... ja oli kyllä mukavaa kun pääsi ponnistus vaiheessa tekemään jotakin, oli kova ponnistamisen tarve ja ei kyllä oikeastaan sattunut kun vertaa avautumisvaiheen kipuihin.

 

[Liila]

Voin kertoa ap:n teorian menevän metsään. Minä synnytin luomuna. Avautumisvaiheen kivut olivan lastenleikkiä verrattuna ponnistuskipuun. Ei siis ollut epiduraalilla mitään vaikutusta mihinkäään suuntaan.

Synnytykset ovat yksilöllisiä ja mitään yleispätevää sääntöä niissä ei ole. Tilastojen mukaan suurin osa synnyttäjistä kokee avautumisvaiheen kivut pahemmiksi kuin ponnistusvaiheen. Minulla oli toisin päin.

 

[ninnu2]

Olen samaa mieltä edellisen vastaajan kanssa. Synnytykset ovat yksilöllisiä. Supistukset voivat olla voimakkaampia joko avautumis- tai ponnistusvaiheessa. Tai ne voivat olla hyvin laimeita kummassakin vaiheessa. Riippuu ihan naisesta ja hänen hormoonitoiminnastaan synnytyksessä. Itselläni avautumisvaiheessa supistukset olivat kipeät, paraservikaalipuudutteen jälkeen en tuntenut enää juurikaan supistuksia. Niistä lähti teho täysin. Olisi siis voinut lähteä ilman puudutustakin. Joka tapauksessa ponnistustarvetta ei ollut ja kätilön piti sanoa minulle, milloin ponnistaa. En tuntenut yhtikäs mitään.