Eroahdistus koira, muutto ja helvetti. Koira tietäväiset, nyt parhaat vinkit kehiin.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tarvii kipeästi apua.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tarvii kipeästi apua.

Vieras
Elikkäs, kyseessä jo 9vuotias sekarotuinen uros. Kärsi nuorena todella pahasta eroahdistuksesta. Jo kun vein roskapussin ulos, alkoi koira tuhoamaan paikkoja.
Eivätkä edes ammattikouluttajat saaneet tätä loppumaan.

Lopulta koiran ollessa n. 2v luovutimme koulutuksen suhteen ja saimme eläinlääkäriltä lääkkeet koiralle.
Tähän yhteyteen ajoitettu muutto sekä koulutus toivat vihdoinkin avun, ajan kanssa.

Koira pystyi olemaan yksin kotona ilman ongelmia, ei tuhonnut paikkoja, ei haukkunut tai ulissut. Enää ei ollut mitään ongelmia.

Asuimme tuoss asunnossa seitsämän vuotta. Ja nyt muutimme.

Ja vanhat tutut eroahdistus ongelmat palasivat.



Mikä tässä olisi oikea lähestymistapa? Kouluttaa kuin pentua jäämään yksin? Se ei toiminut silloinkaan, koira vain stressaa yksin oloa niin paljon.

ja veetuilijat, älkää vaivautuko, lopetus ei ole vaihtoehto sillä parempia keinojakin varmasti on.
 
Aloitat yksinoloharjoitukset koiralla. Ensin niin ettet mene edes ulos vaan vain toiseen huoneeseen tai kauemmaksi koirasta. Ja ahkeraa palkitsemista rauhallisesti odottamisesta. Tuire Kaimion kirjassa Pennun kasvatus on hyvät ohjeet yksinolo koulutukseen. Toki se on aika haastavaa vanhemmalla koiralla ja sellaiselle jolla jo on ehtinyt tulla eroahdistusta.
 
Kiitos, mutta vinkkejä koulutukseen en niinkään kaivannut. Ne ovat kyllä tuttuja ja voit uskoa että sen 2vuoden aikana tuli koetettu kaikenlaista.

Lähinnä mietin sitä mikä olisi oikea lähestymistapa. Koulutus tottakai ensijaisesti, mutta ei se aiemminkaan tuottanut mitään tulosta joten itsellä ei ole kovinkaan suuret odotukset sen suhteen.
 
kokeillaas vielä kerran nostoa. Jotenkin tuntuu ettei tälläisestä taida olla kauheasti kokemusta. Nuorelle koiralle kun joskus täällä kysytty samaa on keinoja jaeltu pilvinpimein.
 
[QUOTE="aloittaja";23724585]ei ole, lääkkeitä käytettiin siis silloin 7vuotta sitten n. 3kk minkä aikana koira oppi olemaan yksin.

Siis tähän asti.[/QUOTE]

No niin, siinähän se vastaus tuli ihan omalta näppikseltä. Toimitte täysin samalla lailla kuin silloin aiemminkin.
 
kun tätä mie just mietin, kannattaako tuolla historialla edes koettaa koulutus pelkiltään ensin. Vai soitanko suoraan maanantaina tohtorille ja pyydän lääkitystä. Ja sitten tietenkin yhdistetään siihen koulutus.

Seitsämän vuotta mennyt niin hyvin, voinut jättää hoitoonkin ja siellä yksin ilman pienintäkään ongelmaa. Mutta nyt... ei edes osannut pelätä tälläistä.

Nyt koiraa ei voi jättää yhtään yksin. Onnekksi pääsääntöisesti voinkin ottaa sen mukaani ja esim huomenna menee hoitoon.
 
häkkiä ei ole edes koetettu. Se on mielestäni enemmänkin ongelman siirtämistä ei ratkaisua.
Toki hyvä asia jos koiruus on itselleen vaaraksi eikä muuta vaihtoehtoa ole.

Mutta me ollaan toistaiseksi voitu järjestää niin ettei koira ole yksin.

Toki nyt pyörähdin välillä ulkona ja näistä lyhyistä pätkistä koira vielä selviää. Siis parista minuutista. Mutta yhtään kauemmin ei uskalla jättää.
 
En tiedä muuta kuin niitä pieniä poistumisia,minullla 4v kettuterrieri ei tee tuhoja,mutta seuraa wc,joka paikkaan,roskien vienti jo kuin oisin ollu pitkään pois.Alan taas harjoittelun,mutta muutitme hiljaisesta kerrostalosta,ei juuri mitään ääntä nyt 4 koiraa samassa rapussa ja vilkasta normaali kerrostalon ääniä,on ovella heiluttamassa häntää kuin puuteri suti,vaikka kuin selitän että meille ei tule ketään,Ainoa apu löytyi kuin alan soittaa KARI TAPIOTA silloin ottan sen välillä syliin ja tanssin sen kanssa,rauhoittuu ja taas saan olla rauhassa vähän aikaa,kaupan välissä uikutus niin paha että kuulen kun ihmiset sanovat että koira on jätetty heitteille,menen vikin luo ja olen antanut käsilaukkuni viereen,ja sanon voimakkaasti niin kuin kissa sipisi,näin minulle annettiin ohjeita,se on aina mukanani,olen eläkkeellä metsässä irti ei lähde metsän elinten hajujen perään siellä heittelen keppejä niin paljon kuin jaksan enkä anna yhtään levätä,kyllä on väsynyt niin kuin minäkin,nyt kysyn kun menen tohtorille niistä lääkeistä,kun on vielä ukkosta pelkäävä ja ilotulitus myös aivan kamala pelko.Kettuterri muka yksinäinen vaeltaja ,ei tämä ottaa kaikki häntä heiluen ulkona vastaan ja on niin iloinen hölmönä jää vierelle kun tulee kiekkunen koira tai rähisestä .En luohu minäkään koirasta jos en olisi näin kipujen kanssa taisteleva ,niin kokeilisin ottaa uuden pennun kaveriksi,jalassa on se onkelma on satuttanut lasiin hoidettu taas nuolee sitä märkänä tassu kun tulen ,ei näy vielä mitään,näitä samoja on paljon pidämmekkö liian hyvänä,minulle meinää mennä jo lastenlasten yli tytären poika kysyi mummo rakastatko sä vikiä enenmän kuin häntä,siinä olin kuulema valkoiseksi menny ja en todellakaan heti tajunnut vastata,tietysti sanoin että poikaa ennemmän jo noo ,kyllä lapset on kivoja vie ulos ja leikkivät ,vanhin ei välitä pojalla 2 koiraa on sanonut että ei ota koiraa kun lenkille pitää viedä.Poikkesin asiasta paljon yritetään vaan kestää maailman parasta ystävää .viki rr
 

Yhteistyössä