A
ahdistunut! :(
Vieras
Tarina: yhteiseloa 4 vuotta, yhteinen lapsi. Mies on persoonana aivan ihana, tulemme toimeen hyvin ja arki pelaa. Mutta, minusta tuntuu että elämme kuin kämppikset konsanaan. Rakkaus on.. jossain. En koe miehen ulkomuotoa seksikkäänä ja seksikään ei maistu enää kaiken tämän vuoksi. Ajatukset ovat yhtä vuoristorataa; toisena päivänä haluan erota, toisena en, en tiedä mitä tehdä. Ahdistaa ja masentaa. Mies ei ymmärrä minua, rakastaa toivottomasti ja kun yritän keskustella asiasta, tulee riita ja minä olen vain se perheenrikkoja. Niin kai sitten olenkin, vai olenko kuitenkaan? Mistä selkoa omiin tunteisiin että saisi ratkaisuja tehtyä?