Eronneet!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ero edessä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ero edessä

Vieras
Miten kauan kesti, kun päädyitte ratkaisuun? Miten puoliso otti asian, jos sinä ilmoitit haluavasi eron? Kauanko jouduitte asumaan yhdessä ero päätöksen jälkeen?

Jos elämä on pelkkää paskaa yhdessä, niin erohan tässä väistämättä tulee, mutta sen päätöksen ilmoille saattaminen on aikas vaikeeta. Kun oon yrittänyt ottaa asiaa esiin niin lyttää ja on aivan mitä tä hä?! Kääntää asiat niin, että minä olen "pahis" kaikissa asioissa eikä hän vaikka olisi tehnyt jonkun asian. Syyttää meitä kaikkia asoista, joihin meillä ei ole osaa eikä arpaa, yrittää viedä itsetuntoa.. Ja tiedän, että mies keittää sopan eikä tee oloa ainakaan helpommaksi tänä aikana, kun joudutaan olemaan saman katon alla.
Mä valitettavasti säälin lapsia, kun joutuu elämään tän paskan keskellä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tiedän tunteen- painiskelen juuri saman asian kanssa.

Mies ei suostu keskustelemaan erosta. Minä olen pahis kun yritän viedä lapselta onnellisen perheen....

Millaista elämää teillä vietetään noin muuten?
 
Montako lasta teillä on?

Itse olen eronnut vuosia sitten ja silloin puoliso otti eron hyvin hämmästyneenä vastaan. Kehtasi sanoa, että "ei kai meillä NIIN huonosti sentään mennyt"...Haudoin tilannetta monta vuotta, mutta lopullinen päätös syntyi muutamassa kk.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kka:
Montako lasta teillä on?

Itse olen eronnut vuosia sitten ja silloin puoliso otti eron hyvin hämmästyneenä vastaan. Kehtasi sanoa, että "ei kai meillä NIIN huonosti sentään mennyt"...Haudoin tilannetta monta vuotta, mutta lopullinen päätös syntyi muutamassa kk.

2
Meillä mies ei todellakaan tule ottamaan asiaa tyynesti, siitä syntyy kolmas maailmansota ja minulla täytyy olla takasuunnitelmat valmiina ennen kuin teen ratkaisun ääneen miehelle selväksi. Minäkin olen ajatellut asiaa jo pari vuotta mutta nyt asian olen päättänyt, enää vain se asunto valmiiksi minulle ja lapsille ja soronoo...
 
Meillä mies itki ja aneli takaisin. Ja lopuksi vielä uhkasi itsemurhalla. Mutta ei onneksi käynyt minuun fyysisesti käsiksi missän vaiheessa.

Asumissuunnitelmat oli myös minulla valmiina.
 
Alkuperäinen kirjoittaja KKa:
Meillä mies itki ja aneli takaisin. Ja lopuksi vielä uhkasi itsemurhalla. Mutta ei onneksi käynyt minuun fyysisesti käsiksi missän vaiheessa.

Asumissuunnitelmat oli myös minulla valmiina.

Mistä sait asunnon? Täälläpäin on huono asuntotilanne.
 
Mä erosin exästä siten että kävi ekan kerran käsiks niin lähdin kolmen tunnin päästä kämpästä muksun ja koiran kanssa.
Asuin porukoilla kuukauden kunnes sain uuden asunnon.
 
itse puhuin erosta ensi kerran n vuosi ennen eroa. silloin päätettiin vielä yrittää.
ei onnistunut. sitten ilmoitin että olen hakenut eropaperit. sitä ennen koskaan ei mies ollut minulle huutanut mutta sen jälkeen alkoi huuto. minä olin syy pää kaikkeen. 3kk jouduttiin vielä asumaan yhdessä ennen kuin sain oman kämpän. se aika oli tuskaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja g:
itse puhuin erosta ensi kerran n vuosi ennen eroa. silloin päätettiin vielä yrittää.
ei onnistunut. sitten ilmoitin että olen hakenut eropaperit. sitä ennen koskaan ei mies ollut minulle huutanut mutta sen jälkeen alkoi huuto. minä olin syy pää kaikkeen. 3kk jouduttiin vielä asumaan yhdessä ennen kuin sain oman kämpän. se aika oli tuskaa.

Onko teillä lapsia?
 
Mä mietin ja mietin eroa yli 3 vuotta. Tehtiin yksi lapsikin lisää siinä välissä. Välillä oli ok aikoja, välillä asuttiin erossa, pisimmillään kuukausi. Sitten lopulta tein päätöksen ja laitoin eropaperit. Miehelle oli "yllätys" eikä ois halunnut erota, vaikka oli ollut hirveitä riitoja ja muuta. Mies muutti onneks pois tästä, oli helpompi kuin että olisi lähtenyt lasten kaa. Kun olin päätöksen tehnyt, tuli valtava huojennus, tää oli nyt tässä ja saisin uuden elämän. Kyl aina välillä tulee haiku olo ja ikäväkin miestä, mut parempi näin

 
Olen miettinyt eroa monta vuotta, mutta lasten vuoksi olen jäänyt. Suhteemme on kulissi ilman tunteita. Puolisoni pitää itseään hyvänä ihmisenä, viat löytyävät muista perheenjäsenistä.
 
Mä mietin tota asumisasiaa, toiselta paikkakunnalta voisin saada asunnon nopeammin, mutta täällä on työpaikka, lasten kaverit jne... Mulle tulis aikas hurja työmatka ja lasten sosiaalinen elämä menis uusiksi. Mietin vaan, että ero sinänsä on jo suuuuuri muutos, saatikka vielä siihen paikkakunnan vaihto.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olen miettinyt eroa monta vuotta, mutta lasten vuoksi olen jäänyt. Suhteemme on kulissi ilman tunteita. Puolisoni pitää itseään hyvänä ihmisenä, viat löytyävät muista perheenjäsenistä.

Onko teillä riitoja jne semmoisia mistä lapset voisivat kärsiä enemmän kuin lähtemisestä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olen miettinyt eroa monta vuotta, mutta lasten vuoksi olen jäänyt. Suhteemme on kulissi ilman tunteita. Puolisoni pitää itseään hyvänä ihmisenä, viat löytyävät muista perheenjäsenistä.

Onko teillä riitoja jne semmoisia mistä lapset voisivat kärsiä enemmän kuin lähtemisestä?

Meillä on kireä ilmapiiri. Puoliso harrastaa toisinaan mykkäkoulua, on ivallinen ja vaatii lapsilta joisakin tapauksissa liiallista sääntöjen noudattamista sekä puuttuu liikaa lasten tekemisiin tai tekemättä jättämisiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä on kireä ilmapiiri. Puoliso harrastaa toisinaan mykkäkoulua, on ivallinen ja vaatii lapsilta joisakin tapauksissa liiallista sääntöjen noudattamista sekä puuttuu liikaa lasten tekemisiin tai tekemättä jättämisiin.

Niin tuttua!!! Oi tosiaan niin tuttua. Meillä mies keksii koko uusia sääntöjä ja muuttaa sääntöjä kesken kaiken... Lapsetkin on jo pyörällä päästään mitä pitää noudattaa. Meillä minä olen mielummin hiljaa, koska kaikesta sanomastani tulee tappelu.. Sarkastisuus ja ivallisuus onnistuu mieheltä arvosanan 10+ arvoisesti.
 
Minä tiesin, että mies tulee tekemään elämästä helvettiä jos kerron haluavani erota. Puolisen vuotta sain tehdä töitä ja vakuuttaa, että meillä menee todella huonosti ja hänen läheisyytensä ahdistaa. Sain miehen uskomaan, että jos muuttaisi pois, voisi olla mahdollisuuksia parannella suhdetta, tíesin kuitenkin, että se olisi vain tie lopulliseen eroon. Noin viikko ennen muuttoa minulla oli yhden illan suhde, josta jäin kiinni heti seuraavana päivänä miehen tutkittua puhelimeni.

Mies sitten muutti pois, ja virallinen ero pantiin vireille. Mies kävi meillä riehumassa säännöllisen epäsäännöllisesti ja voin vain kuvitella, millaista olisi ollut, jos oltaisiin saman katon alla asuttu.

En ole ylpeä siitä pettämisestä, joka tietysti miehelle oli täysin sitä itseään, pettämistä, minulle taas ei niinkään enkä ole sitä koskaan katunut. Moraalisesti arveluttavaa oli myöskin huijata mies muuttamaan pois, mutta olen 100% varma, että joltakin olisi henki lähtenyt jos en olisi niin tehnyt, sen verran hyvin opin miestä seitsemän yhdessäolovuoden aikana tuntemaan.

Mies on käynyt kaikki sukulaiseni ja ystäväni läpi ja puhunut minusta paskaa ja valehdellut oman etunsa puolesta poliisillekin, mutta pääasia on, että sitä ei tarvi enää katsella, minua se ei enää ikinä pysty polkemaan tai itsetuntooni vaikuttamaan. Ensimmäistä kertaa vuosiin saatoin eron jälkeen tuntea olevani muutakin kuin pelkkä lapanen.
 

Yhteistyössä