Erottiin - käytännön neuvoja?

[ElectricBlue_]

Erottiin siis miehen kanssa tässä pari viikkoa sitten. Meillä on 2-vuotias lapsi ja itse olen 22v ja opiskelen Tampereella ammattikoulussa. Olisi mulla muutto edessä Tampereelle. Meillä todennäköisesti olisi vuoroviikkosysteemi lapsen kanssa. Lapsen isä muuttanee myös toiselle paikkakunnalle, jossa hänellä on töitä (n. 40km Tampereesta).

Minulla on koulussa pitkät päivät, yleensä puoli neljään asti. Kouluhommia on niin paljon, että en tiedä ehtisinkö tekemään töitä lainkaan + olemaan lapsen kanssa vielä. Mitä tukia voisin saada? Onko kokemusta kellään? Vinkkejä? Neuvoja? Yhdessä pysyminen ei ole vaihtoehto, koska en rakasta enää miestä ja kaipaan omaa tilaa. Olen aika hukassa ja tilanne on hankala ja rankka.

Nyt olen kesätöissä heinäkuun ekaan kolmeen viikkoon asti. Minulla ei ole autoa, ei ajokorttia eikä minulla ole muuten mitään kalustoakaan.

Asialliset neuvot olisivat tarpeen..

 

["harmaa"]

Muusta mä en mitään tiedä, siis noista tukiasioista mutta se tuli mieleen että kaksivuotias on vähän liian pieni tuohon vuoroviikkoasumiseen...

 

[ElectricBlue_]

Niin. En oikein tiedä miten tämä olisi hyvä toteuttaa. ._.

 

[astrolabe]

Jos olet lähihuoltaja, saat yleisen asumistuen, lapsilisän yh-korotuksella ja elatusavun/-tuen. Koulupäiväsi pituus ei juuri työpäivästä eroa? Käyt koulusi ja valmistut.

 

[YH]

[QUOTE="harmaa";29995274]Muusta mä en mitään tiedä, siis noista tukiasioista mutta se tuli mieleen että kaksivuotias on vähän liian pieni tuohon vuoroviikkoasumiseen...[/QUOTE]

Näin minäkin olen ymmärtänyt, ettei noin pienen kanssa olisi hyvä toteuttaa vuoroviikkoasumista.

Onko lapsi nyt vuoropäiväkodissa?

Kai sitä tukia saa, mutta varmaan se tulevaisuus kannattaa rakentaa jonkin muun kuin sossun varaan. Mikä koulu se on, kun on niin pitkiä päiviä? Onko sitä vielä paljon jäljellä?

 

[astrolabe]

Ai nii ja opintoraha!

 

[vierass]

En nyt nää ongelmaa tossa. Puol neljältä harvan työpäiväkään loppuu, joten ihan normaali hoitopäivä lapsellesi päiväkodissa tulee. Läksyt teet sitten kun lapsi nukkuu, 2v tuskin kovin myöhään jaksaa päiväkotipäivän jälkeen valvoa. Vuoroasuminen ei tosiaan noin pienelle sovellu, joten tuleeko lapsi asumaan sinun vai miehesi luona?

 

[Mörköäiti]

Miksi ei 2-vuotiaan kohdalla voisi toimia vuoroasuminen? Eihän sen tarvitse olla viikko-viikko, vaan esim. 4 pvää - 4 pvää tms. Toimiiko 2-vuotiaan kohdalla sitten se, että toinen vanhempi katoaa lapsen arjesta ja häntä vaan tavataan paristi kuukaudessa? Luulisi että se etävanhempi todellakin etääntyy lapsesta niin, että lapsi lopulta vierailee vieraaksi käyneen vanhemman luona.

 

[YH]

Miksi ei 2-vuotiaan kohdalla voisi toimia vuoroasuminen? Eihän sen tarvitse olla viikko-viikko, vaan esim. 4 pvää - 4 pvää tms. Toimiiko 2-vuotiaan kohdalla sitten se, että toinen vanhempi katoaa lapsen arjesta ja häntä vaan tavataan paristi kuukaudessa? Luulisi että se etävanhempi todellakin etääntyy lapsesta niin, että lapsi lopulta vierailee vieraaksi käyneen vanhemman luona.

Niin, mä en tiedä, miksi näin on. Itse sain lapseni tarhasta tällaiset ohjeet lto:lta, kun aikoinaan eroa tehtiin. Kaipa sitä on kaikenlaisia mielipiteitä, mutta käytäntöhän sitten ne toimintatavat sanelee. Meillä oli juurikin niin, että lapsi oli minulla 4 päivää ja miehellä 3 joka toinen viikko ja joka toinen viikko minulla 5 päivää ja miehellä 2 päivää, taisi se pieni pää mennä sekaisin tuosta vaihtelustakin... Tällä hetkellä on kuitenkin tasapainoinen eskarilainen..

 

["huh"]

Sinäkin ap olet turhaan noin nuorena tehnyt lapsen.

 

[vieraskin.]

Vuoroviikkosysteemi on hyvä keino. Isä ja äiti on yhtä tärkeitä ja ei todellakaan voida evätä isältä tätä. Suomessa ollaan vuoroviikkoasumisessa lapsen kengissä. Ruotsissa se on jo ihan normaali tapa eroperheillä elää.

 

[HippuTAR]

En laittaisi noin pientä mihinkään vuoroviikkosysteemiin.
Tosin en laittaisi minkään ikäistä, kai se etävanhempi voi muutenki olla paljon läsnä lapsen elämässä?

 

["Hemuli"]

Vuoroviikkosysteemi on hyvä keino. Isä ja äiti on yhtä tärkeitä ja ei todellakaan voida evätä isältä tätä. Suomessa ollaan vuoroviikkoasumisessa lapsen kengissä. Ruotsissa se on jo ihan normaali tapa eroperheillä elää.

Ruotsissa on monet muutkin asiat päin persettä.

 

[vvierr]

Olet liian nuorena ja ajattelemattomasti tehnyt lapsen ja tuossa seuraus.

vuoroviikko on huono noin pienelle. Ja - on se vaikea isommallekin, jos pitäisi käydä koulua (tai päiväkotion kuskailla) jos isä asuu noin kaukana. Lapsi tavatkoon isää viikonloppuisin ja sinä pidät viikot, se on lapsen edun mukaista.

 

[Mörköäiti]

En laittaisi noin pientä mihinkään vuoroviikkosysteemiin.
Tosin en laittaisi minkään ikäistä, kai se etävanhempi voi muutenki olla paljon läsnä lapsen elämässä?

Mutta pysyykö, säilyykö lapsen ja etävanhemman suhde samanlaisena, jos se on parin viikonlopun, skypepuheluiden ja muunlaisen läsnäolon kuin yhteisen arjen jakamisen varassa?

Mikä on suurin syy, miksi vuoroasumista vastustetaan? Yksi ystäväni (joka on lähivanhempi, etävanhemmalla on vain pari viikonloppua kuukaudessa) perusteli asiaa sillä, että lähivanhemman kodin rutiinit ovat tärkeämmät kuin molempien vanhempien läsnäolo arjessa. Se kuulosti jokseenkin vinksahtaneelta.

 

[vvierb]

No onko se iskä valmis kuskaamaan lasta päivähoitoon 80 km päivässä, ja aikanaan kouluun myös? Ja onko tämä lapsen edun mukaista, olla 40 km päässä kavereista, koulusta jne. Onko?

 

[Mörköäiti]

Olet liian nuorena ja ajattelemattomasti tehnyt lapsen ja tuossa seuraus.

vuoroviikko on huono noin pienelle. Ja - on se vaikea isommallekin, jos pitäisi käydä koulua (tai päiväkotion kuskailla) jos isä asuu noin kaukana. Lapsi tavatkoon isää viikonloppuisin ja sinä pidät viikot, se on lapsen edun mukaista.

Koulun kannalta vuoroviikot tosiaan ovat hankalia, jos asutaan eri paikkakunnalla. Olisiko ap mahdollista, että lapsen isä asuisi lähellä teitä ja kävisi sieltä käsin töissä? Jos välimatkaa on vaan 40km, niin ei se mahdoton työmatka ole. Omalla autolla sen ajaa kai reilussa puolessa tunnissa. Tietysti pitkät työmatkat ovat vähän rasittavia, mutta luulisi, että arki lapsen kanssa olisi tärkeämpi kuin se, että asuu lähellä työpaikkaa. Tämähän ei toki ole sinun päänsärkysi, mutta mietin vaan että sopisiko eksällesi sellainen järjestely?

 

[Eronnut]

Miksi ei 2-vuotiaan kohdalla voisi toimia vuoroasuminen? Eihän sen tarvitse olla viikko-viikko, vaan esim. 4 pvää - 4 pvää tms. Toimiiko 2-vuotiaan kohdalla sitten se, että toinen vanhempi katoaa lapsen arjesta ja häntä vaan tavataan paristi kuukaudessa? Luulisi että se etävanhempi todellakin etääntyy lapsesta niin, että lapsi lopulta vierailee vieraaksi käyneen vanhemman luona.

Meillä on kaks nyt jo teini-ikäistä, jotka on asuneet vuoroviikoin aika pienestä (vähän reilu 2v ja 4v kun erottiin). Tasapainoisia, kivoja hyvin pärjääviä teinejä noista on tullu! Molempiin vanhempiin hyvät, läheiset välit.
Tittavaperheessä lähiäiti on hyvin pitänyt huolen, että isä tapaa lapsia mahd harvoin, monella tapaa oireilevia lapsia, ei edes vielä teini-iässäkään.
Vanhempien hyvät =asialliset välit! että pystytte asioista sopimaan ja puhumaan on kyllä aika edellytys vuoroviikolle. Ja tietenkin molempien pitää sitä haluta

 

["harmaa"]

Vuoroviikkosysteemi on hyvä keino. Isä ja äiti on yhtä tärkeitä ja ei todellakaan voida evätä isältä tätä. Suomessa ollaan vuoroviikkoasumisessa lapsen kengissä. Ruotsissa se on jo ihan normaali tapa eroperheillä elää.

Olen samaa mieltä että vuoroviikot on usein hyvä ratkaisu erotilanteessa. Tuossa ap:n tapauksessa on vaan pari pientä muttaa. Ensinnäkin lapsen ikä, kaksivuotiaalle mielestäni viikko on liian pitkä aika olla näkemättä toista vanhempaa, mielummin vaikka neljän päivän välein vaihtoa tai jotain. Toinen iso mutta on välimatka. Toimiva vuoroviikkoratkaisu vaatii usein lyhyen välimatkan. Aluksi sen takia että lapsen elinpiiri ei vaihtele liikaa, jatkossa sen takia että päiväkoti/kaverit/koulu pysyy samana.

T: harmaa viestistä nro 2 jolla on kaksi vuoroviikkolasta

 

[ElectricBlue_]

Ensinnäkin "liian nuorena lapsen oot tehny ja ajattelemattomasti ja tuo on seuraus siitä"... Mä en edes viitti sanoo tähä mitään tai no sanonkin. Minä pyysin täältä neuvoa vaikeaan tilanteeseen, en pyytänyt moralisoimaan valintojani. Olimme miehen kanssa 7v yhdessä ja pikkuinen oli toivottu, haluttu ja odotettu. Joten turha sinun on alkaa moralisoimaan ihmistä, josta et tiedä paskaakaan. Olisiko vastauksesi ollut eri jos olisin kirjoittanut olevani yli 30v? On aika yleistä nykyaikana, että ihmiset eroavat..

Mukava, että ihmisillä on mielipiteitä ja oli mukava kuulla, että sellaiset ihmiset vastasivat, joilla oikeasti on tästä tilanteesta kokemusta.. Kiitos
En tiedä vielä mihin ratkaisuun tullaan, mutta kuitenkin...

Mielestäni lapsen edunmukaista on pitää molemmat vanhemmat niin paljon lapsen elämässä, kun on vain mahdollista ja järkevää. Siksi en suostuisi vkoloppujärjestelyihin paitsi jos jompi kumpi vanhemmista sitä oikeasti haluaa. Itse olin jokatoinen vkoloppu isäni luona, etäännyimme - olen hänet viimeksi tavannut n. 5v sitten, kuullut n. vuosi sitten.. Joillekkin se sopii, joillekkin ei.

 

[viera.s]

Noin pieni lapsi ei vuoroviikkoasumisessa kiinny kunnolla kumpaankaan vanhempaan ja kokee turvattomuutta kun vanhempi vuorollaan katoaa elämästä noin pitkäksi ajaksi. Sillä se viikko todellakin on pitkä aika 2-vuotiaalle! Vuorokausi/ikävuosi -nyrkkisääntö pätee myös erotilanteessa. Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää olisi saada toisen vanhemman tapaamisista mahdollisimman tiheitä mutta ei kuitenkaan liian pitkiä.

Ei lapsen isä sitten voisi muuttaa Tampereelle myös, eihän 40 km työmatka ? Vuoroviikkoasumiseen voisi kyllä siirtyä jossain vaiheessa, mutta se edellyttää sitä, että lapsen koulu/päiväkoti pysyy samana koko ajan.

 

[Vviers]

Eipä tuo isä kovin sitoutuneelta vaikuta lapseensa muutenkaan, kun muuttaa 40 km päähän.

 

[ElectricBlue_]

Voisimme puolestani unohtaa tämän keskustelun. liika stressaavaa tällainen elämästään avautuminen nettiin.

 

["harmaa"]

Olisiko se vaikka kolmen tai neljän päivän välein vaihto mahdoton toteuttaa? Ja ihan mielenkiinnosta kysyn että jos teille tulee 40 km välimatkaa niin miten tuo päivähoitoon vieminen sujuu kauempana asuvalta?

Voi että kun pystyisitte asumaan suht lähekkäin niin olisi kovasti helpompaa. :/

 

["harmaa"]

^ Niin ja mä olen taas tuo viestin nro 2 harmaa. Kokemusta on tuosta vuoroasumisen aloituksesta pienten lasten (4,5 ja 2,5) kanssa...