Esikoisen haaveilijoista plussanneet <3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Myy-84
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Voi onneksi olkoon Rht!!! :) kuinka iso tyttö oli?? :)

poikia täällä kyllä vaikuttaa paljon tulevan, ja yksi rambo.. :D Kiitos myy kun päivitit listaa.. :) Me siis juteltiin nimistä samoihin aikoihin kun minä ekan kerran katoin kaikki rambo elokuvat läpi, aina ajatellut että ne on jotain ppoikien höpö-höpö elokuvia..mutta tykkäsin ja siitä sitten vitsailin meielle että pojasta tulee rambo, john rambo jos tulis poika..Nyt jälkeenpäin kun kerroin miehelle että meille tosiaan tulee rambo niin mies sanoi että "niin, mutta emme oikeesti voi nimetä hänet ramboksi.." siis ihan oikeesti, toinen oli vakavasti harkinnut nimeä..Minä kyllä pohdin john nimeä, mutta en jostain syystä tykkää, ja silloin olisimme kutsuneet pojan ramboksi.. xD
On ne miehet hassuja.. :)

Lilli ja choko 37 + 2
 
Oi onnea Rht! <3
Laitatako vielä kun ehdit vauvan strategiset mitat ja viikot joilla syntyi?

Kylläpä Lillikin on jo pitkällä! H-hetki koitaa muutaman viikon sisällä. :) Jännittääkö?
 
kyllähän täällä jänitetään jo...välillä tuntuu että vauva saisi tulla jo, ei millään halua odottaa, sitten taas välillä tuntuu että sen pitäisi pysyä masussa kun siellä olisi turvallisinta olla.. nykyään joka yö melkein näen unta vauvasta..synytysunia en ole pahemmin nähnyt, mutta unia siitä jokapäiväelämästä vauvan kanssa tulee kyllä nähtyä. Lisää vain odotusta.. :) Synnytyskin alkaa jännittämään, välillä iskee "paniikki" että kuinka tuo oikeesti mahtuu tulemaan ulos tuolta..enemmän mua kuitenkin pelottaa että joudun jostain syystä sektioon..en itse sektiota pelkää vaan toipumisaikaa.. joten joo, paljon mietitään ja jännäillään, ja ajatukset tulevat useinmiten sillon kun mies on nukahtanut ja itse makaa sängyssä eikä saa unta..nykyään siksi luen kirjaa mielummin siihen 4 asti aamulla jos ei vaan väsytä kuin se että makaan monta tuntia valveilla miettien.. seuraavana päivänä voin sitten taas nukkua koiran kanssa jos väsyttää.. :)

kun katsoo koiran touhuja niin vaikuttaa siltä että kohta jotain tapahtuisi...se muuttuu oudommaksi päivä päivältä, ja mamman vieressä pitä olla koko ajan..vessassa kun käyn jos suljen oven niin tämä istuu ulkopuolella "ulvomassa"..joten ovi auki mennään ja tämä istuu ulkopuolella tujottamassa mua että mitään ei satu mulle, tai siltä ainakin tuntuu.minne vaan menen niin se seuraa, ja tulee useammin ja useammin sänkyyn öisin nukkumaan jalkojeni päälle, normaalisti se makaa meidän kanssa sängyssä noin 5 minuuttia ennen kun saa tarpeekseen ja hyppää alas.. se ei edes mene iltaisin nukkumaan enään ennen kuin mamma menee.. istuu mun edessä ja tujottaa kunnes menen nukkumaan, aloittaa tämän aina siinä 21 maissa illalla..yritä nyt sitten kattoo tv:tä kun toinen istuu tujottamassa.. jää kiinnostavaksi nähdä kuinka se sitten tulee vahtimaan vauvaa..?? mamman pikku suojelu-koira.. :) miehen kanssa se käyttäytyy yhtä hölmösti kuin aina, muuttunut ainoastaan minun kanssa..
 
Lilli-84, ihana koira, selvästi vaistoaa että jotain on nyt tekeillä. <3

(.)
Täällä tuntuu nyt ihan selvät potkut jo! Ja muutakin möyryämistä! Tosi pitkään pidin niitä vain ilmavaivoina enkä oikeen uskaltanut ajatella että ne voisi olla liikkeitä, mutta eilen tuntui jo kättäkin vasten ja tänään näin mahani liikkuvan, joten ei nää enää ilmavaivoista oikeen mene. :D
Huh huh, mulla on siis ihan oikeesti pieni tyyppi tuolla mahassa. :')

T.Myy-84 rv 17+3
 
Myy: kiva, kun tunnet jo liikkeitä, ekat oli ihania! Itsekin taisin olla noilla viikoilla kun uskoin ne liikkeiksi. 20+ jotain mies tunsi muistaakseni kädellä ekan liikkeen. Sitä ennen olin jo itse tuntenut kädelläkin, mutta aina kun miehelle sanoin, että nyt liikkuu, tuu kokeilee, niin sit se lopetti :-)
Nyt täällä mennään 32+1. Liikkeitä tuntuu tosi paljon, liikkuvainen vauva vissiin meille tulossa. Välillä käy melkein kipeää, kun kylkeen satelee potkuja. Mutta ihania ne silti on :-D Välillä mahan pinta liikkuu niin lujasti, että muutkin kun itse voi huomata liikkeet.
 
Ootteko kuullut sanontaa siitä saako sairaalasta ottaa kukkia kotiin? Mun äiti sanoo aina niin, että kukkia ei saa ottaa kotiin, tai joutuu takaisin sairaalaan. Tuleva anoppi taas sanoo, että pitää ottaa mukaan, jotta ei joudu lähteä hakemaan niitä. Miten te sen sanonnan tiedätte?

Täällä on arki alkanut ihan mukavasti, mitä tietysti vähän äippää rassaa herätä yöllä 3h välein syöttämään.. =/
 
Ootteko kuullut sanontaa siitä saako sairaalasta ottaa kukkia kotiin? Mun äiti sanoo aina niin, että kukkia ei saa ottaa kotiin, tai joutuu takaisin sairaalaan. Tuleva anoppi taas sanoo, että pitää ottaa mukaan, jotta ei joudu lähteä hakemaan niitä. Miten te sen sanonnan tiedätte?

Täällä on arki alkanut ihan mukavasti, mitä tietysti vähän äippää rassaa herätä yöllä 3h välein syöttämään.. =/

Mä en oo kuullu tollasesta sanonnasta..mut kukat otin mukaan :)

Nii ja täällä syödään päivin öin 2h välein edelleen ja ikää huomenna 6 vkoa :P
Ristiäiset on sunnuntaina :)
 
Viimeksi muokattu:
Ootteko kuullut sanontaa siitä saako sairaalasta ottaa kukkia kotiin? Mun äiti sanoo aina niin, että kukkia ei saa ottaa kotiin, tai joutuu takaisin sairaalaan. Tuleva anoppi taas sanoo, että pitää ottaa mukaan, jotta ei joudu lähteä hakemaan niitä. Miten te sen sanonnan tiedätte?
En ole minäkään koskaan kuullut moisesta sanonnasta, mutta tuossahan voisi tehdä kompromissin; ottaa puolet kukista mukaan ja jättää puolet sairaalaan. :D

Jepjep, ei mulla mitään tämän tärkeämpää asiaa ollut tähän aikaan yöstä. Vähän on kääntynyt rytmi päälaelleen kun tulee usein nukuttua reilut päikkärit eikä illalla enää nukutakaan... Tasaviikoista voisin raportoida, perjantaina tuli 18vko täyteen, joten nyt aletaan olla jo viikon 19 puolella. Huh miten aika rientää! 2,5vkon kuluttua päästään viimein rakenneultraankin, ihana joululahja siis tulossa. :)
 
Viimeksi muokattu:
Meilläpäin on jännät oltavat.. ei vaan siihen että on supistukisa alkanut tulemaan aika usein ja voimakkaina päivittäin vaan myös sellaiseen asiaan kuin missä asutaan vuoden vaihteen jälkeen... Minun mommo ja mofa ovat viime viikonlopun aikana päättäneet että muutavat siuntion keskustaan, pois heidän omakotitalosta ja mahdollisesti jos saamme lainan voimme sen ehkä ostaa pois.. On jo parin vuoden aikan ollut sekä minun että mieheni haave muutta sinne (tottakai enemmän minun koska enemmän tunnearvoa siellä minulla on kun miehelläni) ja aivan idyllinen olisi meidän pikkuperheelle myös.. Koiralla ja lapsella iiiso piha missä voivat temmeltää, palvelut niin lähellä että kestää noin 10-1 min sekä kirkkonummen että siuntion keskustaan sieltä, mutta kuitenkin niin syrjässä että ei montaa taloa ole lähettyvillä..
Minä niin toivon että kaikki menee hyvin ja päästään nopeasti sinne tai että päästään sinne ylipäätänsä..pitäkää peukut meille pystyssä.. :D

Muuten täällä jännäillään...en enään jännitä synnytystä niin kovasti, jostain syystä minua nyt on alkanut hermostuttamaan jättää koira ilman minua moneksi päiväksi.. vaikka mies tuleekin kotia, mutta kuitenkin hermostuttaa että miten se pärjää..ihan tyhmää stressata jotain sellaista..
sais kyllä pikkunen jo mielellään alkaa tulemaan, ei haluaisi odottaa enään.. :)

Lilli ja choko 38 + 5
 
Meillä oli ristäiset vkl:na ja pojasta tuli Eemi :)

Täällä sitten Lilli jo jännäilee :)
Sajj
lienee jo synnyttänyt kun ei ole kuulunut mitään...

Eltsu ja poitsu 6vkoa+4pv
 
No niin...eilen oli vauva hiljainen, ja tänäänkin joten pirautin jorviin ja mentiin sitten sinne sydänkäyrälle.. Hienot sydänäänet oli, mutta liikkeet kyllä vieläkin huomattavasti vähäisempiä.. Noh, tekivät sitten painoarvion 3800 ois tämänhetkinen arvio.. :) Lapsivettä taas oli hiukan liian vähän, meinasivat ensin että pitäisi tulla keskiviikkona tarkistukseen uudestaan, mutta päättivät sitten että minun pitää seurailla noita liikkeitä nytten ja jos jatkuu vielä hiljaisina niin sitten uudestaan jorviin..2 cm kohdunkaulaa oli vielä jäljellä, joten ei velä kyllä normisti varmaan synnytetä.. :( toivoin kyllä niin että ois ollu lähempänä jo, niin haluaisi pikkuisen jo syliin.. :)

Lilli ja choko 39 + 4
 
Laskettu aika tuli ja meni eilen.. eikä vieläkään vauvaa sylissä.. :( tiedän kyllä että oli turha odottaa että la:n mennessä saisi pikkuista pitää syissä jo, mutta ainahan voi toivoa..
Eilen illalla alkoi kyllä mukavasti supistelemaan , ja jatkuu vielä, mutta niin miedo ovat että pystyin jopa nukkumaan vaikka supisteli.. noh, toivon mukaan jatkuvat vaan ja voimistuvat.. :)

Muuten meillä on kaikki hyvin.. pikkunen liikkuu taas itsenäiseti, tosin ei yhtä paljon kuin ennen, mutta tilakin on paljon pienempi.. Pääasia on että liikkuu.. menen kuitenkin päivä kerrallaan ja jos joku päivä on taas hiljasempi niin otan kyllä uudestaan heti jorviin yhteyttä..Mutta neuvolassa kun keskiviikkona käytiin niin sekä mamma että vauva sai hyvät "arvot" taas..
tosin minä olen niin turvoksissa että en edes meinaa crocsit saada jalkaan.. :( ei kauheen kiva siis liikuskella ulkona kun ei mitkään kengät mene päälle, ja liukasta on..

Miten muut voitte??

Lilli ja choko 40 + 1
 
Jaksamisia Lilli-84.. :) Mulla tuli se ilmeisen klassinen oire ennen synnytystä, noin viikkoa ennen alko kypsyttää niiiin paljon.. juttelin monesti päivässä pienelle vatsaan että tule jo, äiti ei enää jaksa! Sit edellisenä päivänä taas mieli rauhottui ja ajattelin, että kyllä se tulee kun on tullakseen..

Meillä menee ihan kivasti. Tyttö syö ja paljon. Hankin rintapumpun, lopetin imettämisen ja lisättiin vastikkeen määrää niin tytöstä tuli heti tyytyväisempi ja kahden illan huudot jäi niihin kahteen iltaan. Yöt meillä nukutaan melko ok, mitään tarkempaa rytmiä ei tietty vielä ole, mutta öin ja päivin syödään 2-3h välein.

Oon aina ollut herkkäuninen. Tästä syystä on todella hankala yöllä tietää onko tytöllä nälkä, kiertääkö vatsassa vai onko muuten vaan unissaan. Yleensä sit tarjotaan maitoa kun sängystä kuuluu joko itkun vinkaisu tai pidempään kitinää. Voi olla, että ei tarttis ruokaa ihan vielä ja sais itse nukkua vähän pidempään, mutta ei osaa nukkua kun toinen pitää ääntä. Ruoka yleensä melko pian hiljentää ja sit taas nukutaan. :)

Niin sen voisin vielä kertoa, että kun siirryttiin pulloruokintaan niin tyttö sai reilussa viikossa 470g ja 2,2cm lisää mittoihinsa. Toi mittaus oli painokontrolli kun oli painoa tullut aikaisempina viikkoina vain 140g mikä on alarajalla.. Eli ei sitten ollut imettämällä saanut tarpeeksi syödäkseen.. pidetty pientä nälässä. :(

Rht + Pieni 3vk+3pv
 
No niin..vielä yhdessä koossa.. :( Pari yötä sitten kyllä luulin jo että jess, nyt tulee lähtö,mutta sitten suistukset loppui taas kun seinään..kivuliaita kyllä oli, meinasin jo herättää miehen, mutta onneksi en niin tehnyt..kyllä se oli jännittävää tuntea noi supistukset, pelko katosi heti ja odotin innolla aina seuraavaa..ehkä ne sitten sen takia loppui, ehkä odotin liian innoissani.. :D

neuvolassa kävin tänään, muuten kaikki hyvin mutta vaavin sydänäänet o9li nyt vain 135 vaikka ne koko ajan tähän asti on ollut siinä 155-160 paikkeilla...ja tiedän että toi on myös ihan hyvä, mutta hieman tottakai huolestun kun muutenkin ollut hiljaisempi..noh, neuvolatäti päätti että meen uudestaan käymään siellä torstaina jos ei ole mitään tapahtunut.. hänen mielestä minun ei pitäisi edes odottaa siihen ens viikon tiistaille ennen kun meen yliaikaisuus tarkistukseen, vaan pitäisi yrittää päästä sinne jo perjantaina jos oon yhessä koossa vielä..niin iso vauva jo hänen mielestä..luulee kyllä että toi 3,800 mikä saatiin painoarvioksi on alakantissa, niin myös minä luulen, mutta saa nähdä..

Lilli ja choko 40 + 4
 
Lillillä on sitkeä tyyppi kyydissä. Toivottavasti pääset tositoimiin mahdollisimman pian!

Väsynyt pikainen tilannepäivitys meiltä:
Eilen käytiin rakenneultrassa, siellä oli kaikki oikein hyvin. Vehkeitä ei löytynyt joten siinä uskossa ollaan että meille tulisi tyttö. :)
 
13.12.11 (hieno päivämäärä valitsi pikkunen) syntyi meidän tiernapoika, paino 4350 g ja pituus 55 cm.. oikein iso poika.. :) viikkoja kasassa 40 + 5 joten sopi kyllä tulla jo..

supistukset olivat maanantaina jo 20 maissa epäsäännöllisiä, ja koko yön ne valvoitti minua.. joskus 3 maissa sain unta, silloin ne lakkasivat hetkeksi, 4 maissa yöllä kuului poks ääni (ja tuntui) alapäässä, nousin ylös menin vessaan ja jotain lorahti pönttöön..takasin sänkyyn ja silloin ne supistukset voimistuivat ja kunnolla.. kuudelta herätin mieheni ja ilmoitin että luulen että vedet meni pari tuntia sitten, ja nyt supistelee jo aika säännöllisesti..soitin synnärille, vastaus ota panadolia ja lämmin suihku auttaa.. Mentiin ulos koiran kanssa kävelylle, sitten menin suihkuun ja panadooliakin sain laitettua naamaan..ei auttanut mikään.. 8 maissa soitin että nyt tullan tarkistuttaan tilanne, minä en kestä kipuja enään...synnärillä oltiin 9 maissa, lapsivedet oli mennyt mutta olin vain sentin auki ja kohdunkaulaakin jäljellä vielä.. Toisin supistukset olivat niin kovat että kätilö suositteli että jäätäisiin sinne, mentäisiin kävelylle siellä jorvin ympärillä.. joten jäätiin sinne mutta joskus 11-12 maissa kun tehtiin uusi tarkistus minulle olin vain 2 cm auki.. olin siinä vaiheessa jo niin kipeä että itkin kivusta, joten he antoivat jotain kipua lieventävää, mikä ei auttanut yhtään.. Kun vihdoin olin 3 cm, siirryttiin synnytyssaliin ja antoivat minulle epiduraali-puudutuksen.. sekään ei auttanut kunnolla, ei ottanut koko kipua pois vaikka oli ihan oikein asennettu, lievensi kipua kuitenkin niin paljon että pärjäsin sen läpi.. tosin en olisi pärjännyt ilman ilokaasua siinä päälle..avautuminen kesti ikuisuuksia, en meniannut millään avautua neljästä sentistä, ja puhuivat jo siinä yhdessä vaiheessa että jos ei nyt rupee tapahtumaan kun nostavat oksitosiinitipan määrää niin tulee leikkaus..Onneks määrää lisäämällä lähti käyntiin synnytys ja avauduin yhtäkkiä kuuteen senttiin.. kello 20:00 totesin että tämä vauva ei tule tänään, vasta 6 senttiä ja synnytys mennyt niin hitaasti.. noh, lisäsivät puudutusta ja yhtäkkiä alkoi tapahtumaan..
22:30 olin jo kokonaan auki ja ponnistusvaihe alkoi.. se sitten loppui kello 23:09 kun poika syntyi..loppuvaiheessa huoneessa oli 6 kätilöä auttamassa poikaa maailmaan, kun hän oli niin iso niin heillä oli hieman ongelmia auttaa hänet ulos..Leikkasivat napanuoran ja veivät nopeasti vieresieen huoneeseen jossa imivät nenän ja suun limasta, ja antoivat vähän lisähappea..sitten poika pääsi rinnalleni ja kätilö alkoi ompelemaan.. en tiedä monta tikkiä sain, mutta kyllä tuntuu että alapää on tikattu.. :/

Koko kokemuksesta ei ole jäänyt mitään huonoja fiiliksiä..kätilö kysyi jälkeenpäin että mikä olo, niin olin kuulemma vastannut että tämä tehdään uudestaan..:) tiedän että kivut olivat aivan kamalat, mutta en muista niitä..jokaisen supistuksen välissä tiesin että mua on sattunut mutta unohdin miten paljon joten pystyin täysin rentoutumaan supistuksien välissä..jos en olisi siinä onnistunut olisi varmaan kokemus ollut paljon kamalampi..Ponnistusvaiheesta muistan sen että supistukset sattui aivan jumalattomasti, mutta itse ponnistamisen tarve tunne ei häirinnyt, vaan sai mua jaksamaan.. Olin niin väsynyt ponnistaessani että mies sai työntää mua selästä eteenpäin, en edes jaksanut lopussa vetää itseni ollenkaan eteenpäin, keskityin ja laitoin kaikki voimat vaan ponnistamiseen..loppuvaiheessa yks kätilö piti kiini toisesta jalastani ja mieheni toisesta ja minä vain ponnistin..

Pahin oli tikkien laitto..se jäi mieleen ja jos jostain tulee synnytyksessä kammo niin tämä oli se minulle..tikit..muuten synnytyksestä ei jäänyt mitään kammoa tai pelkoa.. vaikka sattui niin paljon kun teki niin ei jäänyt pelkoa ja siitä olen onnellinen.. :)
rankka kokemus siinäkin mielessä että kun poika syntyi en ollut 36 tuntiin nukkunut muuta kuin sen yhden tunnin yöllä, tämän takia myös kivut ehkä tuntuivat niin pahalta kätilön mukaan..

Eilen päästiin kotiin ja ensimmäinen yö meni oikein hyvin..hieman vaikeaa on ollut imetyksen alku, mutta nyt alkaa kyllä maitoa tulemaan..:)

Joten näin meillä..

Onnea Myy:lle tytöstä.. :)

Lilli ja choko 4 päivää vanha
 
Onnea Lilli!
Se ponnistusvaihe oli mullakin aika kurja ja sattui eikä meinannut tulla ulos.. tosin avautuminen meni mulla sujuvasti. Ei silti kammoa jäänyt, tosin saattaa se ens kerralla sitten etukäteen jännittää kuitenkin.
Mutta se on kumma miten kaiken kivun on jo unohtanut (sillon muutama päivä synnytyksestä vielä vähän puistatti kun mietti, että jos joutuisi samaan uudelleen :D), nyt jo vähän kaiholla muistelee koko synnytystä :)

Tsemppiä teille uuteen arkeen kotona :) Imetyksestä on mun mielestä tosi hyvin tietoa tuolla: Imetystukilista.net - Imetystietoa
mutta ei kannata stressiä siitä ottaa ja neuvolakäynneillä voi kysyä apuja myös.
Muutenkin aikamoista hormonimyrskyä alku ja ainakin itsellä oli aika itkuherkkää ja tunteiden vuoristorataa ekat viikot..kyllä se siitä menee ohi.

Sitten Tigu seuraavaks! :) (Kesäheinä ei oo tainnu kirjotella enää..)

Eltsu ja Eemi 9 vkoa
 
Joo, oliskohan sitä itse seuraava... vois jo syntyä. Nyt siis 36+1.
Ennusteissa iso vauva, 34 viikolla tehtiin painoarvio ultraamalla ja arvioksi tuli ihan vähän yli 3000 g. Vielä ennen joulua on kontrollikäynti ja tehtiin uusi arvio. Sitä tässä odotellaan. Ei supistele, tuntuu, että nekin harjoitussupistukset loppuneet. Ja muutenkin jaksanut viime ajat tosi hyvin, ravaamista jouluostoksilla ja siivousta yms. Alavatsa tuntuu tuosta "juoksemisesta" välillä kipeytyvän, veikkaan että jotkut alavatsan lihakset rasittuu, kun ne levossa taas paranee.
Jos painoarvio on 3500 g pintaan tän viikon kontrollissa, niin lääkäri meinasi, että 38 viikolle vielä ehkä uusi käynti ja/tai käynnistystä harkitaan sillä viikolla. Lantioni ei ole maailman levein, sen tiedän itsekin ja lääkärikin oli sitä mieltä mua tutkiessaan, että suotavaa olisi synnyttää vauva 3500 - 3800 g painoisena.
Ilmoittelen, mitä selviää kontrollissa. Mukavaa joulua!
 
Hui onpas teillä Tigu iso joululahja tuloillaa :o

Meilläki alkaa poju tekee tilaa, tänää oli lääkärikäynti joka ei sitten mennykkää ihan niiku piti. Istukka oli noussut sen 3 senttiä kohdunsuun päältä (jes voidaan synnyttää normaalisti!) mutta kohdunkaula oli lyhentyny 2,8 senttiin eli nostelu/rehkimis -kielto jatkuu. Ja luultavasti jos noi supparit ei harvene niin alkaa piiitkä saikku. Jos päästäis edes 36 viikolle niin mun puolesta vois tulla sillon, alkaa nää liitoskivut (?) olee juuri niin kivoja ettei kohta nostella jalkoja ollenkaa, yöunista puhumattakaan.

Sajj huhuu! Missä olet? Kuulumisia kaipaillaan kuumeisesti :)

Niin ja onnea Lilli pikkujoululahjasta, ja Myy tyttölupauksesta :)
 
Moikka moi..

Tigu:lla ei paljon ole jäljellä enään.. :) ja sinullekkin iso nyytti tulossa.. voimia ja jaksamisia, vika aika on kyllä rankka..

Dahlia: monellako viikolla olitkaan nytten??

Meillä on arki lähtenyt aikä hyvin käyntiin..poika nukkuu ja syö, pari kolme kertaa päivässä makaa sylissä ja seurailee katseellaan meitä jopa tuntien ajan, pienet lepopaussit kyllä pitää välissä..
eilen oli eka neuvolakäynti, ja poika on nyt melkein takasin syntymäpainossaan.. painoi meidän lähtiessään sairaalasta 4110 grammaa ja nyt oli jo 4300..joten hyvin kyllä syö ja kasvaa.. :)

minulla taas on infektio alapäässä..ihmettelin kyllä kun vessassakäynti sattui niin perkeleesti ja itku tuli välillä jälkeinpäin, mutta ajattelin että alapäähän on täynnä tikkejä ja kuuluu kai asiaan..noh nyt sitten kaks eri antibioottikuuria päällä, ja meinas kyllä helpotuksen itku tulla kun neuvolatäti sanoi että tänään mulla on jo parempi olla ja joulun mennessä pystyn kyllä jo istumaan..
eilisestä lähtien sitten juossut ilman housuja ilman alkkareitakaan ympäri asuntoa, ilmakylvettäen alapäätä..ja pissalla käydän vieläkin suihkussa..mutta parempi olo kyllä on..
tuntuu vaan siltä kun vetäisin ihan kamalasti lääkkeitä koko ajan nytten..Joka aamu 9 otan piikin verenohentavaa ainetta, ja sitten antibiootit, särkylääkkeet ja eilen alkoi vielä jumalatn hedari, mahdollisesti antibiooteista johon jouduin ottamaan vahvempia lääkkeitä joten poika ei saanut mun maitoa koko yönä eikä vieläkään..

imetys ei suju, poika niin nälkäinen heti kun herää että melkein viikon yrittämisen jälkeen kun sekä poika että mamma itkee loppujen lopuksi, lähetin miehen ostamaan sähkökäyttöisen pumpun ja nyt sitten pumpataan ja pullosta syötetään..tällä tavalla mun mielenrauha pysyy vähän paremmin..poika saa kyllä myös lisämaitoa sillä mun maito ei ainakaan vielä riitä saamaan hänet kylläiseksi..

joten hieman vastoinkäymisiä on ollut, mutta ei mitään pahempia..ja parempaan päin mennään koko ajan..kunhan ensin saan itseni kuntoon niin ehkä jaksan sitten taas yrittää tuota imettäistä uudestaan..

näin meillä..

Lilli ja choko 8 pv
 
Aivan, ne viikothan siitä tekstistä puuttuikin.. pää ihan sekasin :P eli 26+2 muistaakseni meneillää, joten ihan vielä ei tartteis tulla :/

Lillille jaksamisia arkeen ja kipuihin!
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä