Este sijaisvanhemmuudelle?

[Halu auttaa]

Olen jo vuosia tiennyt haluavani jossain vaiheessa sijaisvanhemmaksi ja mieheni kanssa jaoimme saman haaveen. Työssäni näen koko ajan oman asuinalueeni suuren tarpeen sijaisperheille ja haluni auttaa on suuri.

En ole kuitenkaan lähtenyt edes kyselemään kelpaisimmeko, sillä miehelläni on ollut alkoholiongelma. Hän on käynyt kuntoutuksessa ja muuttanut elämänsä. Yhdessä olemme käyneet pariterapiassa. Raittiutta on nyt takana hieman reilu vuosi ja elämämme on nyt hyvin tasapainoista ja onnellista. Onko kenelläkään tietoa millaiseksi esteeksi mieheni alkoholismi muodostuisi jos lähtisimme prosessia viemään eteenpäin? Riskihän on aina olemassa, että entinen alkoholisti ratkeaa uudelleen juomaan!

 

[~fruity~]

Riski on aina suuri, ja mitä olen nähnyt, entisen alkoholistin elämä voi olla päivittäistä kamppailua. Oletteko molemmat raittiita?

Vuosi on kuitenkin melko lyhyt aika, riippuen tietysti siitä kauanko on alkoholiongelmasta kärsinyt ja kuinka paha se on loppupeleissä ollut.

 

["Vieras"]

Vuosi on liian lyhyt aika mutta ei toki tulevisuudessa s.vanhemmuutta täysin estä. Suosittelen kyselemään sieltä kunnan puolesta tätä suoraan.

 

[hidaste]

Sos.alalla työskentelevänä veikkaan että raittiita vuosia kannattaa olla takana useampi ennen prosessin aloittamista. Paineet lapsen ongelmien ja biologisten vanhempien kanssa voi olla kovat, ja silloin ei saa olla riskiä repsahtaa. Alkon käytön syyt täytyy olla selvillä ja selvitetty. Tukiperheenä oleminen on kevyempi versio, sitäkin kannattaa miettiä alkuun.

 

[a.p.]

Oli jotenkin helpottavaa kuulla tämä! Ei toki olla vielä valmiita sijaisperheeksi, sillä oma nuorimmainen on kutenkin vasta parivuotias, joten lähinnä kymmenvuotissuunnitelma olisi Ja vaikka arkemme on nyt tasapainoista, tulee tässä tilanteessa itselläkin vielä eteen niin paljon vanhoja asioita käsiteltäväksi, että en edes koe pystyväni vielä tukemaan riittävästä haastavan lapsen kasvua. On kuitenkin ihana kuulla, että meidän ei kokonaan tarvitse haudata yhteistä haavettamme mieheni väärien valintojen vuoksi.

Minä itse siis olen aina käyttänyt todella vähän alkoholia ja siitä syystä heräsin myös mieheni ongelmaan aika aikaisessa vaiheessa ja kun hän itsekin oli huolissaan erittäin runsaaksi ryöstäytyneestä käytöstä, hän hakeutui itse kuntoutusjaksolle pohtimaan juomisensa syitä.

Tällä hetkellä minulle riittää se, että pystyn auttamaan hankalassa tilanteessa olevia nuoria työni kautta, mutta aivan varmasti haluamme sijaisperheenäkin toimia jos meidät jossain vaiheessa sos.toimen listalle hyväksytään!

 

[viisikymppinen isoäiti]

ei onnistu ennen kuin on useampi raitis vuosi takana. tsemppiä miehellesi ja sinulle, että miehes raittius pitää