Ettekö te hemmetti ilman käskyä osaa viedä lasta sairaalaan????

[SuhmuranSandra]

Palstalla voi olla lääkäri tai th tai vanhempi, jolla on runsaasti tietämystä ja omakohtaista kokemusta sairaista lapsista.
Itsekin kehoitin tosin soittamaan päivystykseen, mutta soittamallakaan ei aina saa selkeitä neuvoja.
Ja nyt mitenkään kovasti haluamatta yleistää, ja haukkua terveyskeskuksia tai niissä toimivia lääkäreitä- olen saanut ja moni muukin on saanut osakseen sellaista "mitä te tänne tungette" kohtelua kun on mennyt lapsensa kanssa lääkäriin ns. varmuuden vuoksi. Jos kyseessä siis ei ole ollutkaan mikään paha sairaus tai tulehdus. Ja kun se päivstyksessä olo ei ole muutenkaan mitään kovin nautinnolista etenkään sairaan lapsen kanssa ja kannalta, on tuollainen kohtelu siellä sitten omiaan nostattamaan sitä kynnystä, koska lähteä lääkäriin.

Mutta aina on parempi tarkistaa jos itseään huolestuttaa, ei siinä auta sitten vaikka saisi minkämoista kohtelua.

se on totta. Vaan sillä hetkellä sitä ei osaa niin nähdä kun saa uskomatonta kohtelua osakseen.

Iso kiitos vaan meidän alueen lääkäreille ja hoitajille jotka kyllä ottaa vakavasti aina. Tai pään naamaa ei kyllä ikinä ole mitään sanottu. On kyllä inhottavaa tommonen kohtelu, varsikin kun on oikeesti huolissaan.

 

[metsänpeitto]

Palstalla voi olla lääkäri tai th tai vanhempi, jolla on runsaasti tietämystä ja omakohtaista kokemusta sairaista lapsista.
Itsekin kehoitin tosin soittamaan päivystykseen, mutta soittamallakaan ei aina saa selkeitä neuvoja.
Ja nyt mitenkään kovasti haluamatta yleistää, ja haukkua terveyskeskuksia tai niissä toimivia lääkäreitä- olen saanut ja moni muukin on saanut osakseen sellaista "mitä te tänne tungette" kohtelua kun on mennyt lapsensa kanssa lääkäriin ns. varmuuden vuoksi. Jos kyseessä siis ei ole ollutkaan mikään paha sairaus tai tulehdus. Ja kun se päivstyksessä olo ei ole muutenkaan mitään kovin nautinnolista etenkään sairaan lapsen kanssa ja kannalta, on tuollainen kohtelu siellä sitten omiaan nostattamaan sitä kynnystä, koska lähteä lääkäriin.

Mutta aina on parempi tarkistaa jos itseään huolestuttaa, ei siinä auta sitten vaikka saisi minkämoista kohtelua.

se on totta. Vaan sillä hetkellä sitä ei osaa niin nähdä kun saa uskomatonta kohtelua osakseen.

Ei se välttämättä se kohtelu olekaan niin kynnyskysymys, mutta kun meillä on ollut paljon sellaisia tilanteita, että paikallinen tk nostaa kädet pystyyn ja lähettää meidät joko 60 tai 120 kilometrin päähän päivystykseen, jossa meidät pistetaan infektiopotilaiden keskelle jonottamaan 8 tunniksi jotta voimme tavata harjoittelijan, joka ei oikeasti osaa vastata yhtään mihinkään ja joka voi vain sanoa, että tulkaa huomenna uudelleen kun en minä tiedä ja pitää soittaa muille ja kysyä :headwall:

 

[Ultramariini]

Palstalla voi olla lääkäri tai th tai vanhempi, jolla on runsaasti tietämystä ja omakohtaista kokemusta sairaista lapsista.
Itsekin kehoitin tosin soittamaan päivystykseen, mutta soittamallakaan ei aina saa selkeitä neuvoja.
Ja nyt mitenkään kovasti haluamatta yleistää, ja haukkua terveyskeskuksia tai niissä toimivia lääkäreitä- olen saanut ja moni muukin on saanut osakseen sellaista "mitä te tänne tungette" kohtelua kun on mennyt lapsensa kanssa lääkäriin ns. varmuuden vuoksi. Jos kyseessä siis ei ole ollutkaan mikään paha sairaus tai tulehdus. Ja kun se päivstyksessä olo ei ole muutenkaan mitään kovin nautinnolista etenkään sairaan lapsen kanssa ja kannalta, on tuollainen kohtelu siellä sitten omiaan nostattamaan sitä kynnystä, koska lähteä lääkäriin.

Mutta aina on parempi tarkistaa jos itseään huolestuttaa, ei siinä auta sitten vaikka saisi minkämoista kohtelua.

se on totta. Vaan sillä hetkellä sitä ei osaa niin nähdä kun saa uskomatonta kohtelua osakseen.

Ei se välttämättä se kohtelu olekaan niin kynnyskysymys, mutta kun meillä on ollut paljon sellaisia tilanteita, että paikallinen tk nostaa kädet pystyyn ja lähettää meidät joko 60 tai 120 kilometrin päähän päivystykseen, jossa meidät pistetaan infektiopotilaiden keskelle jonottamaan 8 tunniksi jotta voimme tavata harjoittelijan, joka ei oikeasti osaa vastata yhtään mihinkään ja joka voi vain sanoa, että tulkaa huomenna uudelleen kun en minä tiedä ja pitää soittaa muille ja kysyä :headwall:

:|

 

[vieras]

Mitenkä, jos kuume nousee korkeaksi, menettekö heti tk:seen, vai mietittekö hetken, että kannattaako mennä?
Se, jos pukee ajatuksensa tänne sanoiksi, ei varmasti muuta juurikaan lopputulosta. Samoihin tilanteisiin sitä päätyisi ilman nettiäkin. Tarkoitusperät tässäkin aloituksessa on selvät, eihän kukaan oikeasti luule, että jos netissä sanotaan, että älä mee niin sitten jää uhallakin kotiin, vaikka järki sanoisi muuta.

 

[Ultramariini]

Mitenkä, jos kuume nousee korkeaksi, menettekö heti tk:seen, vai mietittekö hetken, että kannattaako mennä?
Se, jos pukee ajatuksensa tänne sanoiksi, ei varmasti muuta juurikaan lopputulosta. Samoihin tilanteisiin sitä päätyisi ilman nettiäkin. Tarkoitusperät tässäkin aloituksessa on selvät, eihän kukaan oikeasti luule, että jos netissä sanotaan, että älä mee niin sitten jää uhallakin kotiin, vaikka järki sanoisi muuta.

minä ainakin mietin, täältä en asiaa tosin kysy, mutta mietin itsekseni tai sitten soitan ensin. Paitsi jos lapsi on tosi sairaan oloinen lähden suoraan.

 

[metsänpeitto]

Ei se välttämättä se kohtelu olekaan niin kynnyskysymys, mutta kun meillä on ollut paljon sellaisia tilanteita, että paikallinen tk nostaa kädet pystyyn ja lähettää meidät joko 60 tai 120 kilometrin päähän päivystykseen, jossa meidät pistetaan infektiopotilaiden keskelle jonottamaan 8 tunniksi jotta voimme tavata harjoittelijan, joka ei oikeasti osaa vastata yhtään mihinkään ja joka voi vain sanoa, että tulkaa huomenna uudelleen kun en minä tiedä ja pitää soittaa muille ja kysyä :headwall:

:|

Paras oli ehkä se, kun lapsi oli saanut suutulehduksen. Me vietiin se paikalliseen terveyskeskukseen ensin keskiviikkona, sitten torstaina ja aina ne sanoo vaan, että ei tässä mitään. Perjantaina pistävät kiireellisenä 120 kilometrin päähän yliopistolliseen, kun keksivät että hei joo sillä on suutulehdus ja se voi levitä aivoihin. Tänä aikana soitettiin noin kolme neljä kertaa Lastenklinikalle, ja sieltä on ohjeet mennä yliopistolliseen sairaalaan hoidettavaksi.

Päivystyksessä meidät pistetään ripuli, flunssa ja yms potilaiden keskelle jonottamaan, vaikka minä käyn sanomassa että otatteko te nyt ollenkaan huomioon että tässä on rajusti ripuloiva kipeä immuunisupressiolääkkeillä oleva lapsi, jolle lisätartunnat on raju haitta, ja vastaus on vaan että joo joo.

Lääkäri on harjoittelija, joka selaa kirjoja siinä samalla kun ei osaa mihinkään vastata, otattaa kokeita ja käskee odottaa tuloksia ja neljän tunnin päästää keksiikin, että ei ne tulokset tulekaan kahdessa tunnissa niin kuin hän väitti vaan viikossa, ja lääkkeet aloitetaan varmuuden vuoksi ja menkää kotiin. Vastaanoton nainen nyrpistelee, kun vaadin taksilappua, hänen mielestään kun 39 asteen kuumeessa olevan ripuloivan suutulehdusta kipuilevan lapsen kanssa olisin ihan yhtä hyvin voinut mennä kaupungin bussilla perjantaina 11 jälkeen ensin keskustaan päivystävään apteekkiin ja sitten majapaikkaan :headwall:

Kyselen lääkäriltä, että mites tän ripulin ja syömättömyyden ja kivun kanssa, kun ei lapsi syö ja häneen sattuu ja on koko ajan väsynyt ja kiukkuinen. Sanoo, että anna sille sipsejä ettei se kuivu, hyvä idea kun toisen suu on rikki.

Kotiin tulleesta epikriisistä saankin sitten lukea, että "lapsen yleisvointi virkeä, pystyy syömään ja juomaan hyvin" :headwall:

Ei mitään seurantaa kuivumisesta tai lapsen lääketasoista vaikka ripuli voi nostaa ne vaaralliselle tasolle. Näitä kokeita saatiin vasta kun itse soitettiin labraan ja terveyskeskukseen ja väitettiin että niitä pitää ottaa.




Että seuraavalla kerralla tiedän soittaa sitten vaikka tk-lääkärille ja sanoa että kirjoita perkele nyt vaan resepti ja lähetä se apteekkiin, niin säästetään sekä aikaa että rahaa että terveyttä että hermoja :|

 

[MorbidMama]

Mitenkä, jos kuume nousee korkeaksi, menettekö heti tk:seen, vai mietittekö hetken, että kannattaako mennä?
Se, jos pukee ajatuksensa tänne sanoiksi, ei varmasti muuta juurikaan lopputulosta. Samoihin tilanteisiin sitä päätyisi ilman nettiäkin. Tarkoitusperät tässäkin aloituksessa on selvät, eihän kukaan oikeasti luule, että jos netissä sanotaan, että älä mee niin sitten jää uhallakin kotiin, vaikka järki sanoisi muuta.

minä ainakin mietin, täältä en asiaa tosin kysy, mutta mietin itsekseni tai sitten soitan ensin. Paitsi jos lapsi on tosi sairaan oloinen lähden suoraan.

Jep. Tottakai sitä hetken miettii aina..meillä kun ei oo autoakaan niin ekaks käy mielessä kestääkö lapsi matkantekoa (tosin taksillahan sitä sitten jos lähdetään..). Kuumeessakin on ne "sävynsä"...ja tosiaan jos kuume jatkuu useita päiviä niin siinä vaiheessa on tullut jo mietittyä enemmänkin ja varmaan jo soitettuakin terkkarille. Se nyt on vaan sellanen kokonaisfiilis, että miten lapsi voi..eli mitä kaikkea muuta on kuin kuume..no just sitä velttoutta, juomattomuutta, oksentelua, kipuja?

 

[Ultramariini]

Ei se välttämättä se kohtelu olekaan niin kynnyskysymys, mutta kun meillä on ollut paljon sellaisia tilanteita, että paikallinen tk nostaa kädet pystyyn ja lähettää meidät joko 60 tai 120 kilometrin päähän päivystykseen, jossa meidät pistetaan infektiopotilaiden keskelle jonottamaan 8 tunniksi jotta voimme tavata harjoittelijan, joka ei oikeasti osaa vastata yhtään mihinkään ja joka voi vain sanoa, että tulkaa huomenna uudelleen kun en minä tiedä ja pitää soittaa muille ja kysyä :headwall:

:|

Paras oli ehkä se, kun lapsi oli saanut suutulehduksen. Me vietiin se paikalliseen terveyskeskukseen ensin keskiviikkona, sitten torstaina ja aina ne sanoo vaan, että ei tässä mitään. Perjantaina pistävät kiireellisenä 120 kilometrin päähän yliopistolliseen, kun keksivät että hei joo sillä on suutulehdus ja se voi levitä aivoihin. Tänä aikana soitettiin noin kolme neljä kertaa Lastenklinikalle, ja sieltä on ohjeet mennä yliopistolliseen sairaalaan hoidettavaksi.

Päivystyksessä meidät pistetään ripuli, flunssa ja yms potilaiden keskelle jonottamaan, vaikka minä käyn sanomassa että otatteko te nyt ollenkaan huomioon että tässä on rajusti ripuloiva kipeä immuunisupressiolääkkeillä oleva lapsi, jolle lisätartunnat on raju haitta, ja vastaus on vaan että joo joo.

Lääkäri on harjoittelija, joka selaa kirjoja siinä samalla kun ei osaa mihinkään vastata, otattaa kokeita ja käskee odottaa tuloksia ja neljän tunnin päästää keksiikin, että ei ne tulokset tulekaan kahdessa tunnissa niin kuin hän väitti vaan viikossa, ja lääkkeet aloitetaan varmuuden vuoksi ja menkää kotiin. Vastaanoton nainen nyrpistelee, kun vaadin taksilappua, hänen mielestään kun 39 asteen kuumeessa olevan ripuloivan suutulehdusta kipuilevan lapsen kanssa olisin ihan yhtä hyvin voinut mennä kaupungin bussilla perjantaina 11 jälkeen ensin keskustaan päivystävään apteekkiin ja sitten majapaikkaan :headwall:

Kyselen lääkäriltä, että mites tän ripulin ja syömättömyyden ja kivun kanssa, kun ei lapsi syö ja häneen sattuu ja on koko ajan väsynyt ja kiukkuinen. Sanoo, että anna sille sipsejä ettei se kuivu, hyvä idea kun toisen suu on rikki.

Kotiin tulleesta epikriisistä saankin sitten lukea, että "lapsen yleisvointi virkeä, pystyy syömään ja juomaan hyvin" :headwall:

Ei mitään seurantaa kuivumisesta tai lapsen lääketasoista vaikka ripuli voi nostaa ne vaaralliselle tasolle. Näitä kokeita saatiin vasta kun itse soitettiin labraan ja terveyskeskukseen ja väitettiin että niitä pitää ottaa.




Että seuraavalla kerralla tiedän soittaa sitten vaikka tk-lääkärille ja sanoa että kirjoita perkele nyt vaan resepti ja lähetä se apteekkiin, niin säästetään sekä aikaa että rahaa että terveyttä että hermoja :|

uskomatonta.