Ajatuksia herättävä juttu Euroopan kohtalosta:
Saksan parlamentin ulkoasiainvaliokuntaa johtava liittokansleri Angela Merkelin oikeistounionin mahtipolitiikko Norbert Röttgen pitää Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ensimmäisiä poliittisia linjauksia hälyyttävinä.
51-vuotias Norbert Röttgen on kotoisin Nordrhein-Westfalenin Meckenheimista. Hän toimi Angela Merkelin johtaman hallituksen ympäristöministerinä vuosina 2009–2012. Röttgeniä pidettiin pitkään yhtenä Merkelin potentiaalisena manttelinperijnä. Nousujohteinen ura katkesi kuitenkin raskaaseen osavaltiovaalitappioon vuonna 2012.
Liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana Röttgen on Merkelin puoleen keskeisin ulkopoliittinen vaikuttaja.
Röttgen korostaa MTV Uutisille Berliinissä antamassaan haastattelussa, että Euroopan ei pidä niellä mukisematta Trumpin näkemyksiä tarpeettomasta Natosta ja yhdentekevästä Euroopan unionista.
Trumpille voidaan Röttgenin mukaan kuitenkin panna kampoihin vain jos EU on yhtenäinen ja toimintakykyinen.
Kun seuraa keskustelua täällä Saksassa ja myös muualla Euroopassa syntyy vaikutelma, että EU on hajoamassa Donald Trumpin ja brittien EU-eron eli Brexitin vuoksi. Onko tilanne todella näin huono?
Kyllä tämä vaara on olemassa ja meidän pitää toimia, jotta näin ei kävisi.
Kuinka suuri riski ja haaste Donald Trump on Euroopalle?
Erittäin suuri. Meidän pitää lähteä siitä, että hän tarkoittaa mitä sanoo ja hän haluaa myös toteuttaa sen, mitä sanoo. Hänen ajattelussaan ei ole olemassa yhtenäistä sääntöihin perustuvaa poliittista ja taloudellista länttä. Hänelle Nato on tarpeeton ja on täysin yhdentekevää pysyykö EU yhtenäisenä vai hajoaako se. Brexitiä Trump pitää hyvänä ratkaisuna. Tätä kaikkea me emme saa hyväksyä, koska meidän pitää ajatella omaa turvallisuuttamme. Meidän pitää toimia tätä kehitystä vastaan.
Mitä Euroopan unionin pitäisi käytännössä tehdä?
Meidän pitäisi viimeinkin ymmärtää, miten vakava tilanne on. Ongelma on siinä, ettei meillä ole Euroopassa yhtenäistä operatiivista yksikköä. EU ei ole hajonnut, mutta se ei kykene toimimaan tehokkaasti, koska se on niin riitaisa.
Entä millainen rooli Saksan pitäisi ottaa?
Saksa ei voi enää olettaa, että sen mielipide on aina ainoa oikea.
Saksan pitää ottaa vastuu kompromissien tekemisestä. Meidän intressissämme on, että Eurooppa saadaan taas toimimaan. Nyt me olemme itse enemmän ongelma kuin ongelmien ratkaisija.
Monet tavalliset eurooppalaiset suhtautuvat hyvin kielteisesti Saksa-vetoiseen Euroopan unioniin. Onko EU:lla ja Saksalla syytä itsekritiikkiin?
Kyllä on. EU:ssa ja myös monissa EU-maissa yleinen näkemys on, että kaikki tehdään oikein ja että asiat pitää vain selittää paremmin kansalaisille. Minä olen toista mieltä. Me olemme tehneet paljon väärin ja meidän pitää korjata virheet.
Mitä virheitä pitäisi konkreettisesti korjata, jotta EU:n yhtenäisyys ja toimintakyky palaisivat?
Ensinnäkin talous ja euroalueen tiukka säästölinja on iso ongelma Etelä-Euroopalle ja myös Ranskalle. Toinen iso asia ovat pakolaiset. Ja kolmantena pitää muistaa Venäjä, joka on ongelma erityisesti Puolalle ja Baltian maille.
Onko nyt todella niin, että te liittokansleri Angela Merkelin johtaman CDU:n arvovaltaisena poliitikkona olisitte valmis luopumaan tiukasta säästölinjasta euroalueella?
Kriisimaissa pitää tehdä uudistuksia, mutta uudistuksia pitää voida tukea julkisilla satsauksilla ja investoinneilla. Kysyntää on lisättävä eli tarvitaan myös rahaa kriisivaltioiden menojen kasvattamiseen.
Meillä on ensimmäinen mahdollisuus tehdä iso muutos Ranskan presidentinvaalien jälkeen. Jos Ranskaan valitaan presidentti, joka on valmis uudistuksiin, Saksan pitää tarttua tilaisuuteen ja hyväksyä toimenpiteet, joilla ranskalaiset saadaan taivutettua uudistusten kannattajiksi. Oleellisinta on, että investoidaan ja että syntyy työpaikkoja.
Tarkoitatteko, että olette valmis tällaisiin joustoihin myös Kreikan kaltaisissa euroalueen kriisimaissa?
Näissä kriisimaissa jopa 40 tai 50 prosenttia nuorisosta ollut jo vuosia vailla työtä. Kokonaiset alueet raunioituvat ja autioituvat. Tämä koskee miljoonia eurooppalaisia. Me emme voi odottaa, että nämä ihmiset kannattavat EU:ta ja pitävät markkinataloutta parhaana vaihtoehtona. Päinvastoin he kääntävät selkänsä EU:lle ja heille tarjotaan tuhoisaa poliittista vaihtoehtoa. Siksi meillä pitää olla tarjolla vaihtoehto jälleenrakentamisesta ja paremmasta tulevaisuudesta.
Mitä Venäjän kanssa pitäisi tehdä? Onko pelättävissä että Donald Trump ja Vladimir Putin sopivat jotain yli Euroopan.
Tämä epämääräinen sopimus, josta Trump on puhunut, on yksi riski. Se sotii kaikkea sitä vastaan, mitä länsi on tähän mennessä yhdessä sopinut ja toteuttanut. Me olemme lähteneet johdonmukaisesti siitä, että emme hyväksy Euroopan rajojen väkivaltaista muuttamista ja siksi meillä on pakotteet Venäjää vastaan. Jotkut haluavat myös täällä Euroopassa kyseenalaistaa Venäjän vastaiset pakotteet ja jopa luopua niistä. Luopuminen tulkittaisiin Venäjällä voitoksi. Jos länsi antaisi periksi ilman että Venäjä perääntyy Ukrainassa, presidentti Vladimir Putin tulkitsisi sen rohkaisuksi toimia myös jatkossa samalla tavalla.
Ranskan oikeiston presidenttiehdokas Francois Fillon on vaatinut, että Euroopan pitäisi taistella yhdessä Venäjän kanssa islamilaista terrorismia vastaan?
Venäjän toimet Syyriassa ja erityisesti Aleppossa pikemminkin vahvistavat jihadismia ja lisäävät radikalisoitumista sekä Syyriassa että myös Euroopassa. Tässä meillä on selviä näkemyseroja presidenttiehdokas Fillonin kanssa. Tähän pitää löytää yhteinen eurooppalainen ratkaisu.
Entä sitten pakolaiset? Miten tämä ongelma pitäisi ratkaista?
Euroopan ulkorajojen valvontaa pitää parantaa. Sitä ei voida jättää yksittäisten rajavaltioiden huoleksi. Lisäksi EU:n pitää toimia Afrikassa niin, ettei ihmisten tarvitse paeta ja lähteä sieltä. Kolmanneksi Euroopan sisällä pakolaiset pitää jakaa tasapuolisemmin. Me saksalaiset emme kuitenkaan voi lähteä siitä, että ensin huolehditaan näistä kiintiöistä ja vasta sitten ulkorajojen valvonnasta.
Täällä Saksassa on jo kaivettu naftaliinista vanha ehdotus ydin-Euroopasta, johon kuuluvat kaikki ne, jotka haluavat jatkaa ja lisätä integraatiota. Pysäyttäisikö tämä EU:n murenemisen?
Tärkeämpää on taistella valtioiden egoismia ja nationalismia vastaan. Meidän pitää pohtia, mikä meitä todella pitää tänä päivänä yhdessä. Minusta EU:n on oltava Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden takaaja. Meidän on vakuutettava ihmiset siitä, että EU:n ansiosta me voimme elää turvallisemmin. Jos epäonnistumme tässä, tulevaisuus näyttää huonolta.
Saksan parlamentin ulkoasiainvaliokuntaa johtava liittokansleri Angela Merkelin oikeistounionin mahtipolitiikko Norbert Röttgen pitää Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ensimmäisiä poliittisia linjauksia hälyyttävinä.
51-vuotias Norbert Röttgen on kotoisin Nordrhein-Westfalenin Meckenheimista. Hän toimi Angela Merkelin johtaman hallituksen ympäristöministerinä vuosina 2009–2012. Röttgeniä pidettiin pitkään yhtenä Merkelin potentiaalisena manttelinperijnä. Nousujohteinen ura katkesi kuitenkin raskaaseen osavaltiovaalitappioon vuonna 2012.
Liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana Röttgen on Merkelin puoleen keskeisin ulkopoliittinen vaikuttaja.
Röttgen korostaa MTV Uutisille Berliinissä antamassaan haastattelussa, että Euroopan ei pidä niellä mukisematta Trumpin näkemyksiä tarpeettomasta Natosta ja yhdentekevästä Euroopan unionista.
Trumpille voidaan Röttgenin mukaan kuitenkin panna kampoihin vain jos EU on yhtenäinen ja toimintakykyinen.
Kun seuraa keskustelua täällä Saksassa ja myös muualla Euroopassa syntyy vaikutelma, että EU on hajoamassa Donald Trumpin ja brittien EU-eron eli Brexitin vuoksi. Onko tilanne todella näin huono?
Kyllä tämä vaara on olemassa ja meidän pitää toimia, jotta näin ei kävisi.
Kuinka suuri riski ja haaste Donald Trump on Euroopalle?
Erittäin suuri. Meidän pitää lähteä siitä, että hän tarkoittaa mitä sanoo ja hän haluaa myös toteuttaa sen, mitä sanoo. Hänen ajattelussaan ei ole olemassa yhtenäistä sääntöihin perustuvaa poliittista ja taloudellista länttä. Hänelle Nato on tarpeeton ja on täysin yhdentekevää pysyykö EU yhtenäisenä vai hajoaako se. Brexitiä Trump pitää hyvänä ratkaisuna. Tätä kaikkea me emme saa hyväksyä, koska meidän pitää ajatella omaa turvallisuuttamme. Meidän pitää toimia tätä kehitystä vastaan.
Mitä Euroopan unionin pitäisi käytännössä tehdä?
Meidän pitäisi viimeinkin ymmärtää, miten vakava tilanne on. Ongelma on siinä, ettei meillä ole Euroopassa yhtenäistä operatiivista yksikköä. EU ei ole hajonnut, mutta se ei kykene toimimaan tehokkaasti, koska se on niin riitaisa.
Entä millainen rooli Saksan pitäisi ottaa?
Saksa ei voi enää olettaa, että sen mielipide on aina ainoa oikea.
Saksan pitää ottaa vastuu kompromissien tekemisestä. Meidän intressissämme on, että Eurooppa saadaan taas toimimaan. Nyt me olemme itse enemmän ongelma kuin ongelmien ratkaisija.
Monet tavalliset eurooppalaiset suhtautuvat hyvin kielteisesti Saksa-vetoiseen Euroopan unioniin. Onko EU:lla ja Saksalla syytä itsekritiikkiin?
Kyllä on. EU:ssa ja myös monissa EU-maissa yleinen näkemys on, että kaikki tehdään oikein ja että asiat pitää vain selittää paremmin kansalaisille. Minä olen toista mieltä. Me olemme tehneet paljon väärin ja meidän pitää korjata virheet.
Mitä virheitä pitäisi konkreettisesti korjata, jotta EU:n yhtenäisyys ja toimintakyky palaisivat?
Ensinnäkin talous ja euroalueen tiukka säästölinja on iso ongelma Etelä-Euroopalle ja myös Ranskalle. Toinen iso asia ovat pakolaiset. Ja kolmantena pitää muistaa Venäjä, joka on ongelma erityisesti Puolalle ja Baltian maille.
Onko nyt todella niin, että te liittokansleri Angela Merkelin johtaman CDU:n arvovaltaisena poliitikkona olisitte valmis luopumaan tiukasta säästölinjasta euroalueella?
Kriisimaissa pitää tehdä uudistuksia, mutta uudistuksia pitää voida tukea julkisilla satsauksilla ja investoinneilla. Kysyntää on lisättävä eli tarvitaan myös rahaa kriisivaltioiden menojen kasvattamiseen.
Meillä on ensimmäinen mahdollisuus tehdä iso muutos Ranskan presidentinvaalien jälkeen. Jos Ranskaan valitaan presidentti, joka on valmis uudistuksiin, Saksan pitää tarttua tilaisuuteen ja hyväksyä toimenpiteet, joilla ranskalaiset saadaan taivutettua uudistusten kannattajiksi. Oleellisinta on, että investoidaan ja että syntyy työpaikkoja.
Tarkoitatteko, että olette valmis tällaisiin joustoihin myös Kreikan kaltaisissa euroalueen kriisimaissa?
Näissä kriisimaissa jopa 40 tai 50 prosenttia nuorisosta ollut jo vuosia vailla työtä. Kokonaiset alueet raunioituvat ja autioituvat. Tämä koskee miljoonia eurooppalaisia. Me emme voi odottaa, että nämä ihmiset kannattavat EU:ta ja pitävät markkinataloutta parhaana vaihtoehtona. Päinvastoin he kääntävät selkänsä EU:lle ja heille tarjotaan tuhoisaa poliittista vaihtoehtoa. Siksi meillä pitää olla tarjolla vaihtoehto jälleenrakentamisesta ja paremmasta tulevaisuudesta.
Mitä Venäjän kanssa pitäisi tehdä? Onko pelättävissä että Donald Trump ja Vladimir Putin sopivat jotain yli Euroopan.
Tämä epämääräinen sopimus, josta Trump on puhunut, on yksi riski. Se sotii kaikkea sitä vastaan, mitä länsi on tähän mennessä yhdessä sopinut ja toteuttanut. Me olemme lähteneet johdonmukaisesti siitä, että emme hyväksy Euroopan rajojen väkivaltaista muuttamista ja siksi meillä on pakotteet Venäjää vastaan. Jotkut haluavat myös täällä Euroopassa kyseenalaistaa Venäjän vastaiset pakotteet ja jopa luopua niistä. Luopuminen tulkittaisiin Venäjällä voitoksi. Jos länsi antaisi periksi ilman että Venäjä perääntyy Ukrainassa, presidentti Vladimir Putin tulkitsisi sen rohkaisuksi toimia myös jatkossa samalla tavalla.
Ranskan oikeiston presidenttiehdokas Francois Fillon on vaatinut, että Euroopan pitäisi taistella yhdessä Venäjän kanssa islamilaista terrorismia vastaan?
Venäjän toimet Syyriassa ja erityisesti Aleppossa pikemminkin vahvistavat jihadismia ja lisäävät radikalisoitumista sekä Syyriassa että myös Euroopassa. Tässä meillä on selviä näkemyseroja presidenttiehdokas Fillonin kanssa. Tähän pitää löytää yhteinen eurooppalainen ratkaisu.
Entä sitten pakolaiset? Miten tämä ongelma pitäisi ratkaista?
Euroopan ulkorajojen valvontaa pitää parantaa. Sitä ei voida jättää yksittäisten rajavaltioiden huoleksi. Lisäksi EU:n pitää toimia Afrikassa niin, ettei ihmisten tarvitse paeta ja lähteä sieltä. Kolmanneksi Euroopan sisällä pakolaiset pitää jakaa tasapuolisemmin. Me saksalaiset emme kuitenkaan voi lähteä siitä, että ensin huolehditaan näistä kiintiöistä ja vasta sitten ulkorajojen valvonnasta.
Täällä Saksassa on jo kaivettu naftaliinista vanha ehdotus ydin-Euroopasta, johon kuuluvat kaikki ne, jotka haluavat jatkaa ja lisätä integraatiota. Pysäyttäisikö tämä EU:n murenemisen?
Tärkeämpää on taistella valtioiden egoismia ja nationalismia vastaan. Meidän pitää pohtia, mikä meitä todella pitää tänä päivänä yhdessä. Minusta EU:n on oltava Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden takaaja. Meidän on vakuutettava ihmiset siitä, että EU:n ansiosta me voimme elää turvallisemmin. Jos epäonnistumme tässä, tulevaisuus näyttää huonolta.
